Sundqvist-jupakka

Sundqvist-jupakka on nimitys vuosina 1990–2001 tapahtuneelle tapahtumasarjalle, joka alkoi STS-pankin tappiolliselle yritykselle myöntämästä lainasta. Ulf Sundqvistin mukaan nimetty jupakka kärjistyi myöhemmin lainan myöntämiseen liittyviin korvausvaatimuksiin ja niiden kohtuullistamiseen sekä näihin liittyviin rikostutkintoihin ja oikeudenkäynteihin. Suomen toisena valtiovarainministerinä toiminut Arja Alho joutui eroamaan vuonna 1997 hyväksyttyään Sundqvistin vahingonkorvausten pienentämisen.

Tapahtumien kulku

STS-pankki myönsi vuonna 1990 tappiolliselle yritykselle 20 miljoonan markan lainan, jolla se muun muassa osti ylihintaan pääjohtaja Ulf Sundqvistin ja hänen veljensä omistaman käytannössä vakuudettoman Lomametsä Oy:n osakkeet. Luotonanto tehtiin vastoin Pankkitarkastusviraston ohjeistusta ja lainahakemuksesta puuttuivat normaalit yrityksen vakuusarvoihin ja varallisuuteen liittyvät selvitykset.

Lainajärjestely rikkoi myös Sundqvistin itse vain muutamaa kuukautta aiemmin laatimia uusia STS-pankin luotonanto-ohjeita. STS-Pankki (myöhempi Arsenal-Silta) vaati vuonna 1993 Sundqvistilta ja seitsemältä muulta pankin johtokunnan jäseniltä ja varajäseneltä vahingonkorvauksia yhteensä 68,5 miljoonaa markkaa siitä, että nämä olivat johtaneet pankkia kahdessa tapauksessa huolimattomasti. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sundqvistin ja viisi muuta pankin johtokunnan jäsentä 26 miljoonan markan vahingonkorvauksiin. Pankin 17. tammikuuta 1995 myöntämät luotot muun muassa Sundqvistin osittain omistamalle Wayup-yritykselle olivat olleet oikeuden mukaan liian riskialttiita.

Sundqvist oli jäävännyt itsensä asian virallisesta päätöksenteosta, mutta puuttui silti epäsuorasti luottopäätöksen valmisteluun. Käräjäoikeus katsoi myöhemmin, että Sundqvist oli laiminlyönyt tapauksessa pankin etujen valvonnan ja menetellyt lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti. Johtokunnan jäsenet olivat aiheuttaneet pankille yhteensä 124 miljoonan markan vahingot. Pääjohtaja Ulf Sundqvist kantoi käräjäoikeuden mukaan suurimman vastuun luototuksesta, koska toimi johtokunnan puheenjohtajana.

Sundqvistilla oli ollut huomattavan suuret tulot, mutta hän ei maksanut siitä huolimatta edes murto-osaa hänelle määrätystä vahingonkorvauksesta, vaan päin vastoin piilotti rahansa velkojalta tilikikkailun avulla. Valtion omistama Arsenal-Silta luopui lopulta korkeimman oikeuden määräämästä 13,8 miljoonan markan vahingonkorvauksesta korkoineen ja toisena valtiovarainministerinä toiminut Arja Alho (sd) hyväksyi vuonna 1997 Sundqvistin vahingonkorvausvelvoitteen leikkaamisen 1,2 miljoonaan.

Sovittelusopimus johti ministeri Alhon eroon ja uuden esitutkinnan käynnistämiseen Sundqvistin harjoittamasta rahojen piilottamisesta. Helsingin hovioikeus tuomitsi Sundqvistin 22. kesäkuuta 2000 kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Korkein oikeus pysytti hovioikeuden päätöksen hylkäämällä Sundqvistin valituslupahakemuksen.

Hovioikeuden päätöksen johdosta Arsenalin tarkastusvaliokunta otti vuonna 1997 tehdyn sovittelusopimuksen uuteen harkintaan. Valtion vakuusrahaston toimiohjelautakunta päätti kuitenkin 8. kesäkuuta 2001, ettei valtio ryhdy hakemaan sovittelusopimukseen muutoksia.

Velan sovittelu johtui luultavasti siitä, että Sundqvist oli tietoinen sopimuksesta, jolla valtio myisi Arsenal-pankin ongelmalliset saamiset ulkomaiselle perintätoimistolle vain kahden prosentin arvolla velkojen määrästä, eikä tätä tietoa haluttu silloin julkisuuteen. Kyseinen sopimus velkojen myymisestä ulkomaille tuli julkisuuteen vasta 2008. Samaan aikaan tuli Suomessa voimaan laki, jolla tietyn aikaa ulosotossa olleet vanhemmat velat vanhenevat, melkein kaikille.

Tapahtumat aikajärjestyksessä

• Ekokuu 1990 – STS-pankin pääjohtaja Ulf Sundqvist antaa uudet luotonanto-ohjeet, joiden mukaan STS-pankin olisi pidättäydyttävä muun muassa vapaa-ajankohteiden rahoituksesta, valuuttaluotoista ja yritysluotoista, joissa ei ole turvaavaa vakuutta.
• Sundqvist ottaa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan omistaman Ekomenin lainanhakuneuvotteluissa esille yksityiset liiketoimensa ehdottaen yhteistyötä.
• Marraskuu 1990 – pöytälaatikkofirma Wayup Oy herätetään henkiin. Pidetään yhtiökokous, jossa hallituksen puheenjohtajaksi nimitetään Ekomenin toimitusjohtaja Risto Kippola, varapuheenjohtajaksi Ulf Sundqvst ja jäseneksi Pekka Järvinen. Ulf Sundqvistin veljestä Björnistä tulee toimitusjohtaja. Hallitus päättää, että yhtiö hakee STS:stä 20 miljoonan markan valuuttaluottoa. STS myöntää lainan, vaikka vakuudet eivät täytä pankkitarkastusviraston edellytyksiä. Lainahakemus ei sisällä myöskään normaaleja selvityksiä vakuusarvoista ja luototettavan yrityksen varallisuudesta. Papereista puuttuu myös hyväksymispäivämääriä ja muita tietoja.
• Wayup ostaa puolella lainasummasta Sundqvistin veljesten omistaman Lomametsä Oy:n. Ulf Sundqvistin osuus kauppasummasta on 1,5 miljoonaa markkaa. Loput lainasta käytetään lomaosakkeiden ostoon ranskalaisesta laskettelu- ja golfkeskuksesta.

• tammikuu 1991 – Ulf Sundqvist eroaa Wayupin hallituksesta.
• marraskuu 1991 – Sundqvist eroaa STS-pankin pääjohtajan toimesta.
• syksy 1992 – Sundqvist eroaa STS-pankin palveluksesta, jossa on toiminut viimeksi yhteiskuntasuhteiden hoitajana.
• 30. huhtikuuta 1992 – Valtion vakuusrahasto perustetaan.
• Marraskuu 1992 – Kansallis-Osake-Pankki ostaa STS-Pankin osake-enemmistön.
• Marraskuu 1992 – STS-Pankin talletukset siirretään erillisellä sopimuksella Kansallis-Osake-Pankille.
• Kevät 1993 – STS-Pankin terve luottokanta siirretään erillisellä sopimuksella Kansallis-Osake-Pankille.
• helmikuu 1993 – STS-pankin tilintarkastajat eivät anna vastuuvapautta pääjohtaja Sundqvistille ja muille STS:n avainjohtajille.
• Heinäkuu 1993 – STS-Pankin toiminimi muuttuu Siltapankki Oy:ksi.
• Marraskuu 1993 – Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy perustetaan.

• Joulukuu 1993 – Siltapankki Oy:n oikeudenkäynnit STS-pankin entisiä johtokunnan jäseniä vastaan alkavat. Siltapankki hakee kahdella kanteella (Wayup-ryhmän ja Sandnäs-ryhmän luototukset) vahingonkorvauksia muun muassa pankin entiseltä pääjohtajalta Ulf Sundqvistilta.
• 27. toukokuuta 1994 – Sundqvistin varallisuus selvitetään ulosottoselvityksessä Siltapankin hakemuksesta.
• 17. tammikuuta 1995 – Helsingin käräjäoikeus tuomitsee Sundqvistin ja viisi muuta henkilöä korvaamaan Siltapankille vahinkoja eriasteisesti yhteisvastuullisina yhteensä 26 miljoonaa markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2,4 miljoonaa markkaa, 16 prosentin korolla tammikuusta 1994 alkaen. Sundqvist ja neljä muuta vastaajaa valittavat tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, ja yhden korvausvelvollisuudesta sovitaan.
• 24. toukokuuta 1995 – Siltapankki tekee valtion vakuusrahaston esityksestä poliisille tutkintapyynnön siitä, onko Sundqvist joko antamalla ulosottoselvityksessä 27. toukokuuta 1994 väärän kuvan varallisuusasemastaan syyllistynyt velallisen petokseen tai hävittämällä omaisuuttaan, lahjoittamalla tai muuten luovuttamalla omaisuuttaan ulkomaille Siltapankin ulottumattomiin syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen.
• 13. heinäkuuta 1995 – Sundqvist toimittaa toiselle valtiovarainministerille Arja Alholle kirjeen, jossa hän luetteloi "henkilökohtaiseen asemaansa liittyviä ilmiöitä". Kirje on myöhemmän esitutkintapöytäkirjan liitteenä.
• 22. elokuuta 1995 – Sundqvistin tulojen ulosmittausmenettely alkaa.
• 23. lokakuuta 1995 – Rikospoliisi tutustuttaa velallisen petokseen tai epärehellisyyteen liittyvässä asiassa asianomistajana kuultavan Siltapankin toimitusjohtaja Jarmo Matinlassin laatimaansa 11.10.1995 päivättyyn tarkastuskertomukseen Sundqvistin tuloista ja menoista ajalta 1990 - 94. (Poliisi on julistanut tarkastuskertomuksen sekä esitutkintaan liittyneet pankkitiedustelut ja veroilmoitukset salaisiksi.)
• 10. marraskuuta 1995 – Valtion vakuusrahaston johtokunta käsittelee em. tarkastuskertomusta ja esittää Siltapankille esitutkintapyynnön ja rangaistusvaatimuksen peruuttamista.
• 21. marraskuuta 1995 – Toimitusjohtaja Matinlassi peruuttaa asianomistajana tutkintapyynnön ja rangaistusvaatimuksen.
• 23. marraskuuta 1995 – Poliisi keskeyttää esitutkinnan, koska on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty ja asianomistaja on peruuttanut rangaistusvaatimuksensa 21. marraskuuta 1995.
• 23. marraskuuta 1995 – Helsingin hovioikeus pysyttää käräjäoikeuden ratkaisut vahingonkorvausasiassa. Siltapankki sopii korvausvelvollisuudesta yhden vastaajan kanssa. Sundqvist ja kolme muuta vastaajaa saavat valitusluvan korkeimpaan oikeuteen.
• Marraskuu 1995 – Kansallis-Osake-Pankki myy Siltapankin osakkeet yhden markan kauppahinnasta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle.
• Joulukuu 1995 – Siltapankki muuttuu omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:ksi.
• 1. toukokuuta 1996 – Valtion vakuusrahasto siirtyy eduskunnan alaisuudesta valtiovarainministeriön alaisuuteen.
• 2. toukokuuta 1997 – Valtiovarainministeriön vanhempi hallitussihteeri Ilpo Nuutinen laatii Alholle muistion "Selvitys mahdollisuuksista linjanmuutoksiin säästöpankkioikeudenkäynneissä" käytettäväksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Muistiota ei kuitenkaan esitetä valiokunnalle.
• 4. heinäkuuta 1997 – Korkein oikeus velvoittaa kahdella tuomiolla (2361 ja 2362/1997) Sundqvistin ja kaksi muuta valittajaa sekä sovinnon tehneet kaksi henkilöä eriasteisesti yhteisvastuullisina yhteensä 9 miljoonan markan vahingonkorvauksiin ja maksamaan oikeudenkäyntikuluja 2,4 miljoonaa markkaa, 16 prosentin korolla tammikuusta 1994 alkaen. Aiemman korvausmäärän sovittelu sisältyy tuomioon. Vastaajien omaisuuteen kohdistuvat takavarikot määrätään peruutettavaksi kahden kuukauden kuluessa tuomiosta. STS-Pankin

• Heinäkuu 1997 – Pääministeri Paavo Lipposen aloitteesta ministeri Alho tiedustelee apulaisoikeuskansleri Jukka Pasaselta, onko korkeimman oikeuden vahingonkorvauksista mahdollista tehdä sovittelusopimusta.
• 11. elokuuta 1997 – Valtion vakuusrahaston asioita käsittelevistä virkamiehistä finanssineuvokset Jarmo Väisänen ja Jarmo Kilpelä sekä vanhempi hallitussihteeri Ilpo Nuutinen ja Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Jarmo Matinlassi pitävät vahingonkorvaustuomioista kokouksen valtiovarainministeriössä. Kokouksessa päätettiin panna tuomiot täytäntöön ja palata korvauksiin 18. elokuuta 1997.
• Elokuu 1997 – Sundqvist ehdottaa Matinlassille puhelimitse sovittelua. Hän olisi valmis miljoonan markan kertakorvaukseen.
• 18. elokuuta 1997 – Sundqvist ja Matinlassi tapaavat. 11. elokuuta 1997 kokoontunut virkamiesryhmä käsittelee sovintoehdotusta. Asiaan päätetään hakea ministeri Alhon kanta.
• 28. elokuuta 1997 – Alho tavoittelee apulaisoikeuskansleria, mutta ei tavoita häntä ja sopii tapaamisen oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helmisen kanssa. Alho pitää tuomion mukaisia vahingonkorvauksia mahdottomina ja tiedustelee, onko valtion oikeudellisista syistä perittävä vahingonkorvaukset kokonaan. Tapaamisen jälkeen Alho keskustelee asiasta pääministeri Paavo Lipposen (sd) kanssa.
• 29. elokuuta 1997 – Ministeri Alho, ministeriön virkamiehet Väisänen ja Nuutinen sekä Arsenal-Sillan Matinlassi tapaavat valtiovarainministeriössä. Tapaamisessa todetaan Sundqvistin ulosottokertymä vähäiseksi. Alho ilmoittaa, että sovintoratkaisu voidaan tehdä ja korvausmääräksi pyritään neuvottelemaan 1,5 miljoonaa markkaa. Alho valtuuttaa Matinlassin neuvottelemaan Sundqvistin kanssa. Nuutinen ehdottaa ulosottoseikkojen tarkempaa selvittämistä. Tapaamisen jälkeen hän ilmoittaa virkatovereilleen, ettei hän enää halua osallistua asian käsittelyyn.
• 1. syyskuuta 1997 – Matinlassi ilmoittaa Sundqvistille ministeriön kannan. Sundqvist ilmoittaa harkitsevansa esitystä ja selvittävänsä rahoitusta.
• 1. syyskuuta 1997 – Uusi ulosottoselvitys Sundqvistin tuloista ja varallisuudesta alkaa. Sundqvistin omaisuus on edelleen 27. toukokuuta 1994 tehdyn ulosottoselvityksen mukainen. Omaisuus ulosmitataan, ja sen arvoksi arvioidaan noin 70 000 markkaa pankkisaamisten jälkeen. Sundqvistiä pyydetään toimittamaan 12. syyskuuta 1997 mennessä lisäselvityksenä toimeksiantajaluettelonsa vuodelta 1996 ja alkuvuodelta 1997 sekä yhteenveto aiemmista 1990-luvun alun osakeomistuksistaan. Sundqvistin ulosmitattu henkilöauto sovitaan tuotavaksi Helsingin ulosottoviraston autotalliin 12. syyskuuta 1997.
• 10. syyskuuta 1997 – Paavo Lipposen avustajan Jorma Westlundin pyynnöstä Alho käskee Matinlassia keskeyttämään Sundqvistiä koskevan täytäntöönpanon ulosottovirastossa sovintoneuvottelujen käymisen ajaksi. Matinlassi varmistaa päätöksen erikseen ministeriön finanssineuvos Kilpelältä. Arsenal-Silta pyytää ulosottoviranomaisia pidättymään ulosoton täytäntöönpanotoimista 26. syyskuuta 1997 saakka.
• 11. syyskuuta 1997 – Sundqvist ilmoittaa Matinlassille puhelimitse kykenevänsä ulkopuolisella rahoituksella suorittamaan 1,2 miljoonaa markkaa. Matinlassi ilmoittaa asian ministeriön finanssineuvos Väisäselle.
• 16. syyskuuta 1997 – Väisänen ilmoittaa Matinlassille puhelimitse Alhon hyväksyvän tarjouksen. Keskustelijat sopivat, että Arsenal-Silta esittää asian valtiovarainministeriölle/valtion vakuusrahastolle.
• 17. syyskuuta 1997 – Matinlassi laatii Arsenal-Sillan esityksen, jossa todetaan mm. "Ulf Sundqvist suorittaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:lle vahingon- ja oikeudenkäyntikulukorvausta yhteensä miljoona kaksisataatuhatta (1 200 000) markkaa ja on enemmästä korvausvelvollisuudesta vapaa. Sundqvistin omaisuutta ja tuloja koskeva ulosottoviranomaisille tehty täytäntöönpanopyyntö peruutetaan." "Korvausmäärä on yksityishenkilölle huomattavan suuri ja samalla määrä, josta Sundqvist ilmoituksensa mukaan pystyy enimmillään suoriutumaan. Saadun vahvistuksen mukaan korvauksen suorittaminen tapahtuu ulkopuolisella rahoituksella. Pakkotäytäntöönpanossa kertymä jäisi muutamaan kymmeneen tuhanteen markkaan."
• 18. syyskuuta 1997 – Valtiovarainministeriö hyväksyy neuvotellut sopimukset ministeri Alhon finanssineuvos Kilpelän esittelystä tekemällä päätöksellä. Alho antaa vastaavan lainmukaisen toimiohjeen Arsenal-Sillalle. Samana päivänä Alho ilmoittaa Lipposelle 1,2 miljoonan markan korvaussopimuksen syntyneen.
• 22. syyskuuta 1997 – Arsenal-Sillan hallitus päättää Alhon antaman toimiohjeen mukaisesta menettelystä.
• 23. syyskuuta 1997 – Arsenal-Sillan ja Sundqvistin välinen sopimus allekirjoitetaan. Sundqvist suorittaa korvaussumman. Arsenal-Silta pyytää ulosottovirastolta Sundqvistiä koskevan täytäntöönpanon ja ulosmittauksen välitöntä peruuttamista.

• 30. syyskuuta 1997 – Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (kd) ym. tekevät perustuslakivaliokunnalle ministerivastuulain mukaisen muistutuksen (M 1/1997 vp) Arja Alhon virkatoimen lainvastaisuudesta.
• 1. lokakuuta 1997 – Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helminen laatii 29. elokuuta 1997 ministeri Alhon kanssa käymästään keskustelusta viraston sisäisen muistion.
• 7. lokakuuta 1997 – Ministeri Arja Alho antaa perustuslakivaliokunnalle kirjallisen selityksen. Välittömästi kokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Alho jättää eronanomuksen valtioneuvoston jäsenyydestä.
• 9. lokakuuta 1997 – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vapauttaa Alhon valtioneuvoston jäsenyydestä.
• 9. lokakuuta 1997 – Kihlakunnansyyttäjä Matti Kamppari antaa Ulf Sundqvistin toimia koskevan tutkintakehotuksen esitutkinnan käynnistämiseksi.
• 4. marraskuuta 1997 – Kihlakunnansyyttäjän tutkintakehotuksen vuoksi perustuslakivaliokunta päättää, ettei muistutuskirjelmässä (M 1/1997 vp) tarkoitettua (Arja Alhon virkatoimen lainvastaisuuteen liittyvää) asiaa käsitellä valiokunnassa loppuun, ennen kuin Ulf Sundqvistiä koskeva uusi esitutkinta on valmistunut.
• 9. joulukuuta 1997 – Arja Alho on kuultavana perustuslakivaliokunnan kokouksessa tutustuttuaan valiokuntakäsittelyssä kertyneeseen aineistoon.
• Elokuu 1998 – Esitutkinta-aineisto toimitetaan perustuslakiovaliokunnalle sisältäen esitutkintapöytäkirjat liitekansioineen sekä jälkimmäiseen pöytäkirjaan liittyvät lisäosat.
• 9. syyskuuta 1998 – Arja Alho toimittaa valiokunnalle kirjallisen lausunnon valiokunnan jäsenille jaetun esitutkinta-aineiston pohjalta.
• 16. syyskuuta 1998 – Valtionsyyttäjä Jukka Rappe päättää nostaa syytteen Ulf Sundqvistia vastaan törkeästä kavalluksesta tai vaihtoehtoisesti avunannosta törkeään petokseen esitutkinnan perusteella, mutta päättää olla nostamatta syytettä velallisen epärehellisyydestä esitutkinnan johdosta näytön riittämättömyyden perusteella.
• 17. syyskuuta 1998 – Perustuslakivaliokunta toteaa päätöksessään että entinen ministeri Arja Alho ei ole kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt lainvastaisesti.
• 28. syyskuuta 1998 – Sundqvist pyytää Helsingin rikospoliisia tutkimaan, syyllistyivätkö kansanedustajat Seppo Kanerva, Pauli Saapunki, Raimo Vistbacka, Pentti Tiusanen, Klaus Bremer ja Risto Kuisma herjaukseen pyytäessään syksyllä 1997 poliisia käynnistämään uudelleen tutkimukset Sundqvistin omaisuudesta.
• 22. kesäkuuta 2000 – Ulf Sundqvist tuomitaan Helsingin hovioikeudessa törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja korvauksiin.
• 10. huhtikuuta 2001 – Korkein oikeus hylkää Sundqvistin valituslupahakemuksen.
• 11. huhtikuuta 2001 – Valtio harkitsee siviilioikeudellisia toimia vahingonkorvaussopimuksen julistamiseksi pätemättömäksi.
• 8. kesäkuuta 2001 – Valtion vakuusrahaston toimiohjelautakunta päättää, ettei valtio ryhdy hakemaan sovittelusopimukseen muutoksia.

Lähteet

• PeVM 6/1998 vp - M 1/1997 vp – Eduskunta
• Ulf Sundqvistille tuomio velallisen epärehellisyydestä– MTV3-STT 22. kesäkuuta 2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
• KKO ei myöntänyt Sundqvistille valituslupaa– MTV3 10. huhtikuuta 2001 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Arsenalin tarkastusvaliokunta: Sundqvist-sopimus uuteen harkintaan– MTV3 24. huhtikuuta 2001 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Vuosikertomus – Valtakunnansyyttäjänvirasto 1998
• Sundqvistiltä tutkintapyyntö herjauksesta– STT-MTV3 28. syyskuuta 1998 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sundqvist-sopimusta ei pureta– Suomen Sillan uutisviikko 23/2001 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Alho: Sundqvist-sopu lähti Lipposen aloitteesta– MTV3 29. syyskuuta 1998 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Vastaus edustaja Aapo Saaren ym. välikysymykseen 22.10.1998 (Arkistoitu – Internet Archive) – Pääministeri Paavo Lipponen, Valtioneuvoston kanslia 22. lokakuuta 1998
• Valtion vakuusrahaston toimiohjelautakunnan kannanotto (Arkistoitu – Internet Archive) – Valtiovarainministeriön tiedote 26. helmikuuta 1999