Stetson Kennedy
Stetson Kennedy | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. lokakuuta 1916 Jacksonville, Florida |
Kuollut | 27. elokuuta 2011 (94 vuotta) Jacksonville, Florida |
Ammatti | kirjailija, aktivisti, folkloristi |
Muut tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
William Stetson Kennedy (5. lokakuuta 1916 Jacksonville, Florida – 27. elokuuta 2011 Jacksonville, Florida) oli yhdysvaltalainen kirjailija, ihmisoikeusaktivisti ja folkloristi. Hän soluttautui toisen maailmansodan jälkeen Ku Klux Klaniin uusnatsijärjestö Columbiansiin. Kennedy kertoi toimittajille ja viranomaisille Ku Klux Klanin salaisista toimintataviosta, todisti Columbiansin johtajia vastaan ja kirjoitti kokemuksistaan kirjoja. Kennedy tutki uransa aikana lisäksi Floridan kansantapoja ja kirjoitti yhteiskunnallisia tekstejä.
Nuoruus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kennedy syntyi Floridassa 1916. Hänen vanhempansa olivat Willye Stetson ja George Wallace Kennedy. Stetson Kennedy kiinnostui jo nuorena floridalaisista kansantavoista ja kirjoitti runoja Floridan luonnosta. Hän sai koulutuksensa Jacksonvillen yleisissä kouluissa.[1] Kennedy opiskeli hetken Floridan yliopistossa, mutta jätti sen vuonna 1937. Hän liittyi sitten WPA:n Floridan kirjailijaprojektiin ja nousi 21-vuotiaana sen kansanperinteen, suullisen historian ja etnisen tutkimuksen osaston johtoon.[2] Seuraavat viisi vuotta Kennedy keräsi muun muassa yhdessä Zora Neale Hurstonin ja Alan Lomaxin kanssa suullista aineistoa. Tuona aikana hän oli toimittamassa muutamia Floridaa käsitteleviä kirjoja.[1] Kennedyn ensimmäinen kirja, Palmetto Country ilmestyi 1942 osana Erskine Caldwellin toimittamaa American Folkways -sarjaa.[2]
Soluttautujana Ku Klux Klanissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Floridan tutkimusprojekti päättyi, kun Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan. Kennedy hyväksyi vuonna 1942 paikan Congress of Industrial Organisationsin poliittisen toiminnan komitean toimituksellisena esimiehenä. Hän julkaisi roolissaan monografioita, jotka käsittelivät muun muassa henkiveroa, valkoista ylivaltaa ja muita äänestämiseen liittyivä rajoituksia, jotka estivät demokratian toteutumisen eteläisissä osavaltioissa. Kennedy ei pystynyt selkävaivojen takia osallistumaan taisteluihin, mutta hän päätti osallistua isänmaalliseen toimintaan soluttautumalla Ku Klux Klaniin ja atlantalaiseen uusnatsijärjestö Columbiansiin.
Kennedy esiintyi tietosanakirjakauppias John S. Perkinsiniä, ja hänet hyväksyttiin Ku Klux Klanin jäseneksi Stone Mountainilla järjestetyssä initaatiossa 1946. Hän oppi pian järjestön salaisia toimintatapoja ja jakoi niitä muun muassa toimittajille, viranomaisille ja radio-ohjelma The Adventures of Supermanin tekijöille. Kennedy lupautui 1947 todistamaan oikeudessa Columbiansin johtajia, Homer Loomisia ja Emory Burkea vastaan.[1] Vuonna 1951 hän todisti KKK:n komentotiestä Harry T. Mooren murhaoikeudenkäynnissä.[3]
Kennedy jätti Yhdysvallat vuonna 1952 ja matkusteli tämän jälkeen paljon. Hän kirjoitti matkojensa aikana kirjan kokemuksistaan, mutta onnistui löytämään kustantajan vasta vuonna 1954, kun englantilainen Arco suostui julkaisemaan teoksen. Se julkaistiin nimellä I Rode with the Ku Klux Klan, mutta Yhdysvalloissa nimi muutettiin muotoon Passage to Violence. Se sai laajempaa huomiota vasta, kun se uudelleenjulkaistiin vuonna 1990 nimellä The Klan Unmasked. Vuonna 1954 Kennedy tapasi filosofi Jean-Paul Sartren, joka julkaisi lehdessään Les Temps modernes kaksi Kennedyn artikkelia. Seuraavana vuonna Sartre kustansi Kennedyn kirjan The Jim Crow Guide to the USA.[1]
Uran myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kennedy palasi Yhdysvaltoihin 1960 ja työskenteli hetken maan johtavan afroamerikkalaisen sanomalehden Pittsburgh Courierin Kaakkois-Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana. Hän käsitteli ihmisoikeusliikkeiden toimintaa. Kennedy kirjoitti pseudonyymilla myös viikoittaista koulumnia ”Up Front Down South”, jossa hän kehotti afroamerikkalaisia johtajia tukemaan Martin Luther Kingiä.[1]
Myöhemmin urallaan Kennedy perusti Florida Folklore Societyn, jonka johtajanakin hän toimi. Hän sai urallaan muun muassa Florida Folk Heritage Awardin ja Florida Governor's Heartland Awardin.[2] Hän sai myös kritiikkiä KKK-kirjoistaan, kun Stephen J. Dubner ja Steven Levitt väittivät artikkelissa, joka julkaistiin New York Timesissa, että Kennedy vääristeli joitain yksityiskohtia ja että osa tekstistä perustui toisen käden tietoihin.[3][1] Kennedy myönsikin, että osa tekstistä perustui toisen soluttautujan kokemuksiin ja että hän nivoi tarinat yhteen tehdäkseen siitä mielenkiintoisemman.[3]
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kennedy jatkoi kirjoittamista ja puheiden pitämistä vielä 90 vuotta täytettyäänkin. Vuonna 2006 hän meni seitsemännen kerran naimisiin,[3] ja hän kuoli elokuussa 2011 sairaalassa Jacksonvillessä.[4] Kennedyn tuhkat levitettiin 1. lokakuuta järjestetyssä muistotilaisuudessa St Johnsin piirikunnassa sijaitsevaan Beluthahatchee Parkiin, jota Kennedy oli itse suojellut usean vuosikymmenen ajan.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hatfield, Edward A.: Stetson Kennedy (b. 1916) New Georgia Encyclopedia. 4.11.2013. Georgia Humanities Council and the University of Georgia Press. Arkistoitu 7.4.2013. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Stetson Kennedy Biography American Folklife Center. The Library of Congress. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Stetson Kennedy Dies at 94; Infiltrated Ku Klux Klan NYTimes.com. 28.8.2011. The New York Times Company. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Patton, Charlie: Jacksonville author, civil rights activist Stetson Kennedy dead at 94 Jacksonville.com. 28.8.2011. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Patton, Charlie: Stetson Kennedy’s life celebrated at Beluthahatchee Jacksonville.com. 4.10.2011. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stetson Kennedy Wikimedia Commonsissa
- Viralliset kotisivut (englanniksi)