Stefan Batory
| Stefan Batory | |
|---|---|
.jpg) | |
| Puolan kuningas | |
| Valtakausi | 1. toukokuuta 1576 – 12. joulukuuta 1586 |
| Kruunajaiset | 1. toukokuuta 1576 |
| Edeltäjä | Henrik III |
| Seuraaja | Sigismund III |
| Syntynyt |
27. syyskuuta 1533 Somlyo, Transilvania |
| Kuollut |
12. joulukuuta 1586 Hrodna, Liettuan suuriruhtinaskunta |
| Puoliso | Anna Jagellonica |
| Suku | Báthory |
| Isä | Stefan VIII Batory |
| Äiti | Catherine Telegdi |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Stefan Batory eli Stefan Báthory (27. syyskuuta 1533 Somlyo, Transilvania – 12. joulukuuta 1586 Hrodna, Liettuan suuriruhtinaskunta) oli Transilvanian ruhtinas 1571–1575 ja sittemmin Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas 1576–1586.
Stefan Batory (unk. Báthory István) oli kuuluisaa unkarilaista Báthoryn aatelissukua ja saman nimisen valtiomiehen poika. Hän opiskeli Padovan yliopistossa[1]. Stefan Báthorysta tuli János Zsigmond Szapolyain seuraaja Transilvanian voivodina vuonna 1571, mutta hän luovutti 1575 vallan vanhemmalle veljelleen Kristoferille.
Puola-Liettuan hallitsija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1576 Stefan Batory valittiin Puola-Liettuan eli Rzeczpospolitan hallitsijaksi.[2] Samalla hän nai perillisettä jääneen Sigismund II:n sisaren Anna Jagellonicain, joka virallisesti toimi hänen kanssahallitsijanaan.
Stefan Batory kunnostautui Liivinmaan sodassa (1558–1583) Venäjää vastaan. Hän löi venäläiset Velikije Lukin luona, valtasi Iivana Julmalta takaisin venäläisten 16 vuotta hallussaan pitämän strategisesti tärkeän Polotskin kaupungin 1579 ja piiritti Pihkovaa 1581. Hän myös antoi jesuiitoille luvan Liettuan historiassa tärkeän Vilnan yliopiston perustamiseen.[2][3]
Stefan Batory oli sivistynyt ja suvaitsevainen hallitsija, joka oli kiinnostunut lääketieteestä ja kulttuurista. Oikeudenkäytön, hallinnon ja elinkeinoelämän kannalta hänen hallitsijakautensa oli uudistusten aikaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 15. Venäjä - Puola, s. 315-317. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09743-8
- ↑ a b Samalavičius, Stasys: An outline of Lithuanian history. (erityisesti luku Stephan Batory and the foundation of Vilnius university, s. 66–70) Vilna: Diemedis Leidykla, 1995. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)
- ↑ Isabel de Madariaga: ”XIX”, Iivana Julma, s. 376. (2. painos) Jyväskylä: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8111-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- K. I. Karttunen: Jean III et Stefan Batory : Études sur les relations politiques entre la Suède et la Pologne de 1576 à 1583, väitöskirja. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1912 (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stefan Batory Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
|
Edeltäjä: Henrik III |
Puolan kuningas 1576–1586 |
Seuraaja: Sigismund III |
