János Zsigmond
János Zsigmond Szapolyai (unk. Szapolyai János Zsigmond); (15. heinäkuuta 1540 Buda – 14. maaliskuuta 1571 Gyulafehérvár, Transylvania nyk. Alba Iulia, Romania) oli Unkarin kuningas vuosina 1540–1571.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen isänsä oli Unkarin kuningas János Szapolyai ja äitinsä Sigismund I:n ja Bona Sforzan vanhin tytär Isabella Jagellonica (1519–1559).[1]
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]János Zsigmond valittiin kuninkaaksi alle vuoden ikäisenä isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös Ferdinand I Habsburg katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun. Osmanien sulttaani Suleiman Suuri esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana ja valloitti maan keski- ja eteläosat jättäen Ferdinandille vain maan länsiosat.[2]
Suleiman antoi Tiszajoen itäpuoliset osat ja Transilvanian János Zsigmondin ja leskikuningatar Isabellan hallintaan, ja niistä muodostettiin Transilvanian ruhtinaskunta.[1]
Äitinsä Isabellan kuollessa János Zsigmond oli 19-vuotias, oppinut mutta heiveröinen. Hän oli tukeutunut valtakautensa ajan äitiinsä ja neuvonantajiinsa. Ferdinand I hyökkäsi Transilvaniaan vuonna 1561 vaatien itselleen Partiumiksi kutsuttua rajaseutua. János Zsigmond oli valmis antautumaan, mutta kenraali Stefan Batory taivutteli hänet luopumaan ajatuksesta. Osmanien avustuksella solmittiin aselepo vuonna 1563. Ferdinand kuoli seuraavana vuonna, ja Batory hyökkäsi joukkoineen Habsburgien armeijan kimppuun, mutta heidät torjuttiin. Vuonna 1565 solmitussa rauhassa Habsburgit saivat lähes koko Partiumin, János Zsigmond suostui tunnustamaan Maksimilian II:n Unkarin kuninkaaksi ja Transilvanian aseman Unkarin alusmaana.[3]
Stefan Batory avioitui Maksimilian II:n sisaren eli Sigismund I:n ja Bona Sforzan tyttären, János Zsigmondin tädin, Anna Jagellonican (1523–1596) kanssa ja tunnusti Habsburgien perintöoikeuden Transilvanian kruunuun. Suleiman Suuri ei pitänyt järjestelystä ja vaati Transilvanian tunnustamista myös Osmanien vasallivaltioksi. Hän aloitti hyökkäyssodan vuonna 1566 Maksimiliania ja János Zsigmondia vastaan. Sota jatkui vuoteen 1570 saakka.[3]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]János Zsigmond kuoli 30-vuotiaana maaliskuussa 1571 naimattomana ja ilman perillisiä. Habsburgien piti periä Transilvania, mutta paikallinen aatelisto äänesti Suleiman Suuren tuella Stefan Batoryn ruhtinaakseen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sugar P & Hanak P: A History of Hungary, s. 85. Indiana University Press, 1994. ISBN 9780253208675 (englanniksi)
- ↑ John Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Sugar P. F.: Southeastern Europe Under Ottoman Rule, 1354-1804, s. 151-152. University of Washington Press, 1993. ISBN 9780295960333 (englanniksi)
| Edeltäjä: János Szapolyai |
Unkarin kuningas Ferdinand I Habsburg vastakuninkaana 1540 - 1565 |
Seuraaja: Maksimilian II |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
