Stalinin muistomerkki (Praha)
| Stalinin muistomerkki | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Stalinin muistomerkki |
| Tekijä | Otakar Švec |
| Valmistumisvuosi | 1955 |
| Taiteenlaji | Sosialistinen realismi |
| Korkeus | 15 |
| Sijainti | Letná |
| Paikkakunta | Praha |
| Koordinaatit | 50°5'41.00"N, 14°24'57.56"E |
Stalinin muistomerkki (tšk. Stalinův pomník) oli vuosina 1955–1962 Tšekkoslovakian pääkaupungissa Prahassa sijainnut suuri Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin muistomerkki. Sen suunnitteli tšekkiläinen kuvanveistäjä Otakar Švec. Valmistuessaan se oli Euroopan suurin ihmisryhmää esittänyt patsas.[1] Muistomerkki purettiin vain seitsemän vuoden jälkeen sen paljastamisesta kun destalinisaation seurauksena Stalinin perintö uudelleenarvioitiin.
Nykyään sen paikalla on Vratislav Karel Novákin suunnittelema Prahan metronomi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkoslovakian kommunistinen puolue oli kaapannut vallan maassa helmikuussa 1948 ja maa oli siirtynyt vastamuotoutumassa olleeseen itäblokkiin. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin 70-vuotis syntymäpäiviä vietettiin vuonna 1949 ja myös Tšekkoslovakiassa järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia tämän kunniaksi. Yksi niistä oli kilpailu Stalinin patsaan suunnitteluksi Prahan Letnán puistoon.[1]
Kilpailun voitti pienenä yllätyksenä prahalainen kuvanveistäjä Otakar Švec, jolla ei alun perin ollut suurta halua siihen osallistumiseen. Kellään merkittävällä kuvanveistäjällä ei kuitenkaan ollut varaa olla osallistumatta Stalinin lahjan suunnitteluun. Patsaan valmistamisen luomat kovat paineet kävivät Švecin terveyden ja avioliiton kohtaloksi ja hän teki itsemurhan runsas kuukausi ennen kuin valmis patsas julkistettiin.[1]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Švec piti oman ehdotuksensa toteuttamisen mahdottomana, johtuen patsaan valtavasta koosta, rakennusmateriaalina käytetyn graniitin raskaasta painosta sekä Letnán alueen heikosta maaperästä. Näiden syiden takia patsaan jalustaa vahvistettiin tukevin teräspalkein, jotka sijoitettiin patsaan alustan alapuolen rakenteisiin. Erityisesti graniitin käyttäminen päärakennusaineena hidasti rakennusprojektin valmistumista. Lopulta muistomerkin valmistukseen kului noin 14 000 tonnia graniittia ja sen parissa työskenteli 600 rakennusmiestä ja 23 muuraria. Sen hinnaksi muodostui peräti 150 miljoonaa Tšekkoslovakian korunaa, mikä oli noin 150 000 kertaa suurempi summa kuin maan kansalaisten keskipalkka.[2]
Muistomerkki paljastettiin juhlallisesti 1. toukokuuta 1955, jolloin Stalinin kuolemasta oli kulunut hieman päälle kaksi vuotta. Neuvostoliiton silloinen kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov ei osallistunut tilaisuuteen.[3]
Purku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patsaan maine kärsi jo kun sen julkistamisesta oli kulunut vain vuosi, kun Hruštšov piti Stalinin henkilökulttin teilanneen puheensa Neuvostoliitossa järjestetyssä kongressissa. Entisen sankarin kuvia alettiin poistaa myös Tšekkoslovakiassa ja kommunistijohtajat alkoiat suunnittelemaan kuinka päästä eroon valtavasta muistomerkistä.[1]
Lopulta sen purkamistyöt suoritettiin salaisessa operaatiossa vuonna 1962. Stalinin 52 tonnia painanut pää irroitettiin käsin, kun loput patsaasta räjäytettiin kolmessa osassa. Tähän tarvittiin kaksi tonnia räjähteitä ja vaikka itse operaatio oli huippusalainen, kuultiin räjäytykset ympäri Prahaa.[1]
Puretun patsaan graniitin loppusijoituspaikasta on monta keskenään ristiriitaista tarinaa. Esimerkikisi Brnossa sijaiteva teatterin on kerrottu vuoratun sillä mutta mitään asiakirjatodisteita tästä ei ole säilynyt. Itse muistomerkin jalusta jätettiin purkuoperaation jälkeen paikalleen.[3]
Muistomerkki ja sen ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_%C3%A9s_Szt%C3%A1lin_szobra_fel%C3%A9_n%C3%A9zve._Fortepan_51330.jpg)
Korkeudeltaan muistomerkki oli 15 metriä, pituudeltaan 22 metriä ja leveydeltään 17 metriä. Muistomerkki kuvasi Stalinia johtajana, joka johti kansanjoukkoja valoisaa tulevaisuutta kohti. Stalinin vasemmalla puolella häntä seurasivat neuvostoliittolainen työläinen, tiedemies, kolhoosinainen sekä puna-armeijan sotilas, kun oikealla puolella olivat tšekkoslovakialainen työläinen, talonpoika, uudistaja sekä sotilas.[1]
Itse patsaan jalusta on yhä pystyssä. Vuonna 1990 sille pystytettiin Vratislav Karel Novákin teos Prahan metronomi. Aluetta kutsutaan prahalaisten keskuudessa yleisesti Staliniksi ja se on suosittu erityisesti rullalautailijoiden keskuudessa.[2]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistomerkki sijaitsi Letnán kukkulalla Vltavan länsirannalla Čechin sillan yläpuolella. Mittavan kokonsa ja näkyvän sijaintinsa vuoksi se näkyi suureen osaan Prahan keskustaa.
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Muistomerkki sivulta nähtynä. -
Patsaan neuvostoliittolainen puoli. -
Peruskivet. -
Patsaan alustaa tukevat teräspalkit vuonna 2014. -
Nykyään samalla paikalla sijaitseva Metronomi. -
Muistomerkin purku räjäyttämällä.
._Ma_egy_25_m%C3%A9teres,_m%C5%B1k%C3%B6d%C5%91_metron%C3%B3m_van_a_hely%C3%A9n._Fortepan_7365_(cropped).jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Bývalý pomník Stalina v Praze na Letné – největší skupinové sousoší v Evropě Kudy z Nudy. Viitattu 3.5.2024. (tšekiksi)
- ↑ a b Denčevová, Ivana Chmel: Stalinova socha na Letné je ukázkou trapnosti celého komunistického režimu, myslí si historik Český rozhlas. 27.3.2023. Viitattu 3.5.2024. (tšekiksi)
- ↑ a b Taud, Rostislav: Co vám film Monstrum neřekl o Stalinově pomníku a jeho tvůrci Český rozhlas. 30.5.2017. Viitattu 3.5.2024. (tšekiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stalinin muistomerkki (Praha) Wikimedia Commonsissa
