Mika Anttonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Mika Kalevi Anttonen[1] (s. 18. joulukuuta 1966 Helsinki)[2] on suomalainen energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja sekä Suomen suurimpia huippu-urheilun tukijoita[3]. Anttonen on energiayhtiö St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja, joka omistaa yhtiöstä noin 84 prosenttia. Hän on asiantuntija sekä fossiilisessa että uusiutuvassa energiatuotannossa. St1 käyttää öljy- ja bensiinikaupan voittoja hankkeisiin uusiutuvien energiamuotojen valmistuksessa ja kehitystyössä: tuulivoimaan, biopolttoaineisiin, sähköpolttoaineisiin.[4]

Anttonen on perustanut Keele-säätiön.[5]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Anttonen on diplomi-insinööri.[6][7] Anttonen perusti vuonna 1990 Keele Oy -yhtiön Polin harjoitustyönä ja oli säästänyt sen osakepääoman kesätöistä.[8]

Opiskellessaan energiatekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Anttonen aloitti työuransa Nesteen raakaöljyn trading-toiminnassa, ostamalla ja myymällä maailmalla liikkuvia öljylasteja. Hän eteni Nesteen trading-toiminnan johtajaksi. Trading oli merkittävä osa Nesteen liiketoimintaa: siitä tuli lähes puolet yrityksen liikevaihdosta.

Vaikka Anttosen ura Nesteellä oli hyvässä nosteessa, hän päätti lähteä yrittäjäksi vuonna 1996[9] alkaen tehdä öljykauppaa omaan lukuunsa. Hän alkoi kuitenkin kaivata uutta sisältöä työhönsä ja myi yhtiökumppaninsa kanssa Enronille Greenergy Baltic Oy:n trading-bisneksen, joka vaati markkinoiden seuraamista vuorokauden ympäri.

Tämän jälkeen Anttonen alkoi kehittää fyysisen öljyn vähittäiskauppaa Suomessa Greenin ostettua St1-ketjun vuonna 2000. St1 on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kas­va­nut lähes tyh­jäs­tä Poh­jois­mai­den suu­rim­pien polt­to­ai­neen­ja­ke­li­joi­den ja -ja­los­ta­jien jouk­koon.[10][6][11][12] St1 Nordic on energiakonserni, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Se toteuttaa visiotaan olla "johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä". Konsernin liikevaihto oli vuonna 2023 8,2 miljardia euroa ja se työllistää yli tuhat henkilöä.[13]

Mika Anttonen tunnetaan uusiutuvan energian puolestapuhujana ja siihen investoijana. Hänen mukaansa fossiilisilla polttoaineilla tehtävä kauppa mahdollistaa St1:n strategisen suuntautumisen uusiutuvaan energiaan.[14] Vuonna 2023 uusiutuvan energian osuus oli 22,1 % St1 Nordic -konsernin liikevaihdosta. Investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat 111,3 miljoonaa euroa eli 46 % konsernin kaikista investoinneista. Vuosien 2019 - 2023 aikana St1:n kokonaisinvestoinneista 43 % on sijoitettu uusiutuvan energian investointeihin. Luku ei sisällä yrityskauppoja.[13]

Anttonen sanoo haluavansa, että yrityksessä kertynyttä varallisuutta käytettäisiin niin, että löydettäisiin aivan oikeasti maailman mitassa skaalautuvia energiaratkaisuja. Jos yksikin sellainen löytyy, ja St1 on ollut mukana sitä edistämässä, hän saa siitä oman tyydytyksensä työelämän suhteen – ei niinkään siitä, miten osakkeen arvo kehittyy tai mitä joku tienasi.[15]

Näkemyksiä ilmastotavoitteista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mika Anttosen mielestä monet ilmastotavoitteet ovat epärealistisia. Erityisesti hän kritisoi sitä, että Euroopan unioni on linjannut tekevänsä ilmastotoimiaan EU-rajojen sisäpuolella.[16] Anttonen sanoo, että sen sijaan, että kerrotaan vuodesta toiseen valheellista tarinaa, että Eurooppa on menestystarina, olisi rehellisempää myöntää, että Euroopan kulutuksen aiheuttamista päästöistä noin puolet näkyy tilastoissa muiden maiden päästöissä. Globalisaation myötä suuri osa valmistavasta teollisuudesta kun on siirretty Euroopan rajojen ulkopuolelle. Ilmakehä on yhteinen, joten myös vaikutukset pitää aina katsoa globaalisti.[17]

Anttosen mukaan maailman päästövähennystavoitteet eivät kohtaa realiteetteja. Energia-ala ei kykene tuottamaan tasaista puhtaan sähkön tuotantoa sitä vauhtia kuin fossiilista energiaa vähennetään. 80 prosenttia energiasta tehdään yhä öljyllä, hiilellä ja maakaasulla – aivan kuin 20 vuotta sitten – eikä sen osuus ole pienentymään päin. Anttosen mukaan poliitikot ja maailman bisnesjohtajat kertovat vuodesta toiseen sitoutumisestaan 1,5 asteen skenaarioon, mutta todellisuus on ihan erilainen.[17]

Toivoa ilmastonmuutoksen ratkaisuun tuovat Anttosen mukaan innovaatiot. Tarvitaan innovaatioita, joista meillä ei vielä ole aavistustakaan, sillä tällä hetkellä ei ole yhtään skaalautuvaa keinoa ratkaista ilmastokriisiä. Anttonen peräänkuuluttaa innovaatiotyössä tiedeyhteisön, yhteiskuntien ja yritysten yhteistyötä.[18]

Anttonen sanoo ainoan intressinsä olevan, että energiatransitio saataisiin tehtyä mahdollisimman nopeasti. Transition onnistumiseen tarvitaan hänen mukaansa kahta asiaa: uusia teknologioita ja solidaarisuutta. Tärkein tarvittava teknologia olisi sähkön varastointi teollisessa mittakaavassa. Jos se onnistuisi, ratkaisu energiatransitioon olisi Anttosen mukaan näköpiirissä. Toinen mahdollisuus on vety ja siitä tehtävät sähköpolttoaineet. Vedyn valmistaminen vaatii kuitenkin valtavasti energiaa – haaste on hänen mukaansa astronomisen iso.[17]

Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa vielä tärkeämpää kuin teknologiset edistysaskeleet, on Mika Anttosen mukaan solidaarisuus. Eurooppa ei voi keskittyä siihen, että yhtälöt näyttävät sen omalta kannalta hyvältä. Tärkeintä olisi käyttää Euroopan rahaa ja osaamista siihen, että kehittyvien talouksien energiajärjestelmää rakennettaisiin alusta asti uusiutuvan energian varaan. Tavalla tai toisella Euroopan pitäisi Anttosen onnistua vähentämään hiilivoimaloiden avaamista muualla ja Euroopan omia päästöjä kannattaisi vähentää sitä tahtia kuin uudet innovaatiot antavat myöten. Anttonen sanoo, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska sen kautta voimme soutaa yhteiseen suuntaan. Jos se ei onnistu, tätä isoa ongelmaa ei ratkaista.[17]

Suomen osalta Anttonen on sitä mieltä, että käytettävissä olevat varat tulisi keskittää kotimaisten hajautettujen energialähteiden käyttöönottoon. Näin Suomi vähentäisi aidosti riippuvuuttaan fossiilisesta tuontienergiasta ja parantaisi vaihtotasettaan, kilpailukykyään ja huoltovarmuuttaan. Lämmityksen puolella olisi laadittava kansallinen geotermisen energian investointiohjelma, jonka tavoitteena olisi kaikenlaisen polttamisen minimointi maalämpöä ja lämpöpumppuja hyödyntäen. Liikenteen puolella tuet tulisi suunnata raskaan liikenteen kaluston uusimiseen niin, että kotimainen biokaasu saataisiin laajasti raskaan liikenteen ykköskäyttövoimaksi.[19]

Anttonen näkee niin Suomen kuin EU:nkin tärkeimpänä roolina ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa kehittää globaaleille markkinoille soveltuvia, skaalautuvia uusiutuvan energian tuotantoratkaisuja. Asetetaan tavoitteet ja päätökset sinne, missä globaali vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on suurin. Esimerkki globaalisti skaalautuvasta teknologiasta on power-to-x (P2X), johon panostaminen ratkaisee sähkön varastointiongelman. Teknologia tuottaa synteettisiä polttoaineita talteen otetusta hiilidioksidista ja vedystä hyödyntäen uusiutuvaa sähköä. P2X mahdollistaa esimerkiksi kestävän vaihtoehdon lentoliikenteelle ja muille suuren kysynnän nestemäisille fossiilisille polttonesteille.[20]

Urheilun tukeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttonen on suuri huippu-urheilun tukija, mikä johtuu hänen arvoistaan. Huippu-urheilu tuottaa kannustavia esimerkkejä nuorille ja lapsille ja antaa heille virikkeitä liikkumiseen.[3]

Energiayhtiö St1 on ollut Hiihtoliiton päätukija jo yli 20 vuoden ajan ja yhteistyö sai jatkoa kesällä 2022, kun Hiihtoliitto ja St1 julkistivat vuoden 2026 talviolympialaisiin yltävän yhteistyösopimuksen.[21]

Syksyllä 2018 Mika Anttonen ryhtyi Vierumäen pääomistajaksi yhtiönsä Keele Oy:n kautta, joka osti enemmistön talousvaikeuksissa olevien yhtiöiden – Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön, Vierumäki Country Club Oy:n ja Vierumäen Infra Oy:n – osakkeista.[22] Anttonen halusi, että Vierumäki jatkaa toimintaansa monipuolisena liikunnan ja vapaa-ajan keskuksena.[3] Vierumäellä sijaitsee paitsi Suomen jääkiekkomaajoukkueen tukikohta myös jääkiekon kansainvälinen kehityskeskus sekä Suomen Olympiakomitean valmennus- ja harjoituskeskus.[23]

Keväällä 2021 Anttonen myi 80 prosenttia vuonna 2020 perustetun Vierumäki Sports Oy:n[24] osinkoon oikeuttavista osakkeista. Nämä 20 prosentin osakesiivut menivät Suomen Jääkiekkoliitolle, Suomen Taitoluisteluliitolle, Suomen Cheerleadingliitolle ja Suomen Voimisteluliitolle symboliseen 80 sentin kappalehintaan. Anttosen mukaan ideana oli se, että jos yhtiö alkaa tuottaa voittoa, se raha palautuu nimenomaan urheiluun.[25]

Anttosen Keele Oy omistaa edelleen enemmistön Vierumäen neljän yhtiön äänivallasta (Vierumäki Sports Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Vierumäen Kumina, Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ja Vierumäen Infra Oy). Keele investoi Vierumäen kehittämiseen mittavan summan, joka noussee noin 35 miljoonaan euroon.[26]

Anttonen on tukenut useita vuosia myös Suomen Jääkiekkoliittoa lahjoittamalla vuosittain miljoona euroa vähävaraisten perheiden harrastustoiminnan tukemiseen.[25]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2003 Anttonen valittiin Vuoden liikemieheksi.[27]
  • Vuonna 2011 Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto FIBS valitsi Mika Anttosen Vuoden vastuullisesti johtajaksi.[28]
  • Anttonen sai Kemian Seurojen palkinnon vuonna 2019 tunnustuksena ansioistaan "kotimaisen energia- ja biojalostamotekniikan sekä -kemian edistäjänä". St1 oli muun muassa ensimmäinen suomalainen yritys, joka aloitti toisen sukupolven bioetanolin teollisen tuotannon.[29]
  • Aalto-yliopisto nimitti Anttosen Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden 2016 alumniksi.[30]
  • Vuonna 2017 Anttonen vihittiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekniikan kunniatohtoriksi. Anttonen on myös LUT:n Advisory Boardin jäsen.[31]
  • Urheilugaalassa 2019 Mika Anttonen palkittiin Urheilun hyväntekijä 2018-palkinnolla.[32]
  • Vuonna 2022 Anttonen vihittiin Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.[33]
  • Mika Anttonen sai Tahko Pihkala -seuran ja Suomen Kuvalehden jakaman vuoden 2022 Rehti urheilija -palkinnon[34]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttosen perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta.[7] Hän harrastaa jääkiekkoa, tennistä ja telemarkhiihtoa.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.finder.fi/Rahoitus+ja+luottotoiminta/Keele+Oy/Helsinki/yhteystiedot/1216020
  2. ↑ Suomalaismiljardööri yllättää: "Olen valmis lopettamaan huomenna minkä tahansa bisneksemme, jos näyttää siltä, ettei se ole yhteiskunnan kannalta hyvä" Helsingin Uutiset. 18.12.2016. Viitattu 21.1.2018.
  3. ↑ a b c d Mika Anttonen vastaa itse jokaiseen avunpyyntöön, vaikka se vie monesti aamuyöhön Helsingin Sanomat. 5.11.2018. Viitattu 1.7.2019.
  4. ↑ Kohtalonkysymysten ytimessä HS Visio. 19.9.2022. Viitattu 18.9.2023.
  5. ↑ https://keelesaatio.com/
  6. ↑ a b Mika Anttonen: MM-sarjassa (Arkistoitu – Internet Archive), Taivas + Helvetti, nuorten yrittäjyyssivusto 22.08.2014, viitattu 30.4.2015.
  7. ↑ a b Juuret juontuvat 1990-luvulle 9.4.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2016.
  8. ↑ https://kaaoszine.fi/oy-akus-factory-ltdn-osake-enemmisto-keele-oylle/
  9. ↑ Tuotantotaloudesta yrittäjäksi Tekniikka & Talous. 27.9.2006. Viitattu 23.5.2023.
  10. ↑ Lähteenmäki, Pekka:Mika Anttonen: "Suomalaisia vaivaa henkinen laiskuus", Talouselämä 18.10.2014, viitattu 30.4.2015.
  11. ↑ Hämäläinen, Karo, Mäkeläinen, Mika: Taivas + Helvetti VOL. 2 – Ilman toista ei ole toisen menestystä, s. 18–33. Porvoo: One on one publishing, 2014. ISBN 978-952-67946-4-8
  12. ↑ Polttoainekauppiaan tavoite on tehdä bensiini tarpeettomaksi 9.04.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2016.
  13. ↑ a b Game Changer 2023 - St1 Nordic Oy Integroitu vastuullisuusraportti St1. Viitattu 12.6.2024.
  14. ↑ Lukkari, Esko: St1:n Anttonen: Suomen oma Branson, Kauppalehti 10.11.2014. Viitattu 30.4.2015.
  15. ↑ St1:n arvo on Privanetissä pahasti alakanttiin, mutta se ei Mika Anttosta kiinnosta Kauppalehti. 6.2.2021. Viitattu 23.5.2023.
  16. ↑ ST1-miljardööri lyttää sähköautot, päästörajoitukset ja biopolttoaineet ilmastotoimina Uusi Suomi. Viitattu 1.7.2019.
  17. ↑ a b c d Kohtalonkysymysten ytimessä Helsingin Sanomat. 11.9.2022. Viitattu 23.5.2023.
  18. ↑ Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yhteistyötä Directors' Institute Finland. 7.6.2022. Viitattu 23.5.2023.
  19. ↑ Energiamurros ei toteudu ilman innovaatioita Helsingin Sanomat. 26.3.2022. Viitattu 23.5.2023.
  20. ↑ Resepti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi HS Visio. 15.5.2021. Viitattu 23.5.2023.
  21. ↑ St1:n ja Hiihtoliiton historiallisen pitkä yhteistyö sai jatkoa Helsingin Sanomat. 16.6.2022. Viitattu 23.5.2023.
  22. ↑ Energiapohatta Mika Anttonen ryhtyy pelastamaan Vierumäen Urheiluopistoa Yle. 1.10.2018. Viitattu 23.5.2023.
  23. ↑ Mika Anttonen antaa joka vuosi miljoonan kiekkojunioreille ja pelasti nyt Vierumäen urheiluopiston Helsingin Sanomat. 1.10.2018. Viitattu 1.7.2019.
  24. ↑ Vierumäki perustaa kaksi uutta yhtiötä Etelä-Suomen Sanomat. 4.6.2020. Viitattu 23.5.2023.
  25. ↑ a b Miljardööri Mika Anttonen kauppasi Vierumäen Urheiluopiston käsittämättömällä summalla Ilta-Sanomat. 31.5.2021. Viitattu 1.7.2019.
  26. ↑ Mika Anttonen uudistaa Vierumäkeä 35 miljoonalla eurolla mutta haluaa pysytellä kulisseissa Helsingin Sanomat. 20.6.2021. Viitattu 1.7.2019.
  27. ↑ Mikkonen, Antti: Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa Web Archive 2015 (Talouselämä 2012). 30.11.2012. Talentum. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 26.6.2019.
  28. ↑ Yrittäjä Mika Anttonen on Vuoden Vastuullinen Johtaja 2011 Yrittäjälinja. 20.10.2011. Viitattu 23.5.2023.
  29. ↑ Palkintosade jatkuu ChemBio-tapahtumassa Kemia-lehti. 27.3.2019. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 16.7.2019.
  30. ↑ Uusiutuvan energian puolestapuhujalle insinööritieteiden tunnustus Tekniikka & Talous. 21.11.2016. Viitattu 23.5.2023.
  31. ↑ St1:n perustaja Mika Anttonen ja 13 muuta vihitään kunniatohtoreiksi Lappeenrannassa Tekniikka & Talous. 13.12.2017. Viitattu 23.5.2023.
  32. ↑ Iivo Niskanen valittiin taas Vuoden urheilijaksi Helsingin Sanomat. 17.1.2019. Viitattu 23.5.2023.
  33. ↑ Erkki Liikanen, Antti Tuuri ja Ulla-Marja Urho Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi STT Info. 15.3.2022. Viitattu 23.5.2023.
  34. ↑ Mika Anttoselle vuoden 2022 Rehti urheilija-palkinto Itä-Häme. 19.12.2022. Viitattu 23.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Anttonen&oldid=22766867”