Koordinaatit: 37°4′N, 22°26′E

Spárti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sparta (kunta))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyajan kaupunkia. Antiikin Spartasta on oma artikkelinsa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Spárti
Spártin kunta

Σπάρτη
Δήμος Σπάρτης
Spártin kaupungin keskusaukio ja kunnantalo.
Spártin kaupungin keskusaukio ja kunnantalo.

Spárti

Koordinaatit: 37°4′N, 22°26′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Lakonia
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 4301
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 84,5 km²
Väkiluku (2011) 35 259[1]
 – Kunnallis­yksikkö 19 854
 – Kaupunki­yhdys­kunta 17 408
 – Kaupunki 16 239
 – Väestötiheys 417,27 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Spárti (kreik. Σπάρτη) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Σπάρτης, Dímos Spártis), joka sijaitsee Lakonian alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Kaupunki on Lakonian hallinnollinen keskus. Koko kunnan väkiluku 35 259. Varsinaisen Spártin kaupungin väkiluku on 16 239 (vuonna 2011).[1][2]

Spárti on perinyt nimensä samalla paikalla sijainneelta antiikin ajan Spartan kaupungilta, joka oli yksi antiikin Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Nykyinen Spárti on Lakonian hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurikeskus sekä Evrótas-joen eli Irin laakson maatalousalueen keskus, jonka tärkeimmät tuotteet ovat sitrushedelmät ja oliivit. Kaupungissa toimii myös osa Peloponnesoksen yliopistosta.[3][4]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spártin kaupunki sijaitsee Lakonian pohjoisosissa Evrótas-joen tasangolla joen länsirannalla ja Taÿ́getos-vuoren itäpuolella. Alue on hedelmällistä maanviljelysaluetta. Kaupungin länsipuolella sijaitsee Párnonas-vuorijono.

Kaupunki on noin 210 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuoden keskilämpötila on noin 17,4 °C.[3][4]

Keskimääräinen ilmasto vuosiväliltä 2009–2018:
Kuukausi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vuoden keskiarvot
Vrk:n ylin (°C) 14,2 15,6 18,4 23,2 27,9 32,5 35,8 35,8 31,1 24,7 19,9 15,8 24,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) 8,9 10,0 12,2 15,7 20,2 24,6 27,6 27,7 23,7 18,2 13,8 9,9 17,7
Vrk:n alin (°C) 3,5 4,3 5,9 8,1 12,5 16,7 19,4 19,5 16,3 11,7 7,6 4,0 10,8
Keskimääräinen sademäärä mm 125,0 105,4 62,1 29,1 29,2 37,1 14,4 15,2 59,5 65,1 69,3 80,3 691,7
Lähde: Meteoclub.gr

Antiikin Sparta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sparta

Sparta eli Lakedaimon oli antiikin aikana Peloponnesoksen ja koko Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita (polis). Spartan kaupunkivaltion vallassa ollut alue käsitti myöhemmin Lakonian lisäksi myös Messenian.

Antiikin Spartan teatterin raunioita, taustalla nykyinen Spártin kaupunki.

Spartan lähettyvillä oli merkittävä keskus jo mykeneläisellä pronssikaudella 1400–1200-luvuilla eaa. Mykeneläisiä löytöjä on tehty muun muassa Menelaionista ja Pellanasta. Doorilaiset valloittivat Lakonian noin 950 eaa., jonka jälkeen kehittyi Spartan kaupunkivaltio. Se oli Kreikan johtavia kaupunkivaltioita noin vuosina 700–500 eaa.[5] Sparta johti niin sanottua peloponnesolaisliittoa, johon kuului monia muita kreikkalaisia kaupunkeja. Peloponnesolaissodan aikana vuosina 431–404 eaa. Spartan tärkein vihollinen oli Ateena, jonka kanssa Sparta taisteli Kreikan herruudesta. Voitettuaan sodan Sparta saavutti jälleen hetkeksi johtoaseman kreikkalaisten kaupunkivaltioiden joukossa. Sparta menetti valta-asemansa vuonna 371 eaa., kun sen sotilasmahti kukistui lopullisesti.

Sparta oli tyypillisimpiä Kreikan ylimysvaltioista: kaupunkivaltio, jonka hallitusmuoto oli lopulta suorastaan oligarkkinen. Spartan valtiomuoto, jonka säätäminen perimätiedon mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen, oli kuitenkin pitkän kehityksen tulos.[6] Sparta oli itseensä sulkeutunut kaupunki- ja sotilasvaltio, joka oli kuuluisa ankarasta ja yksipuolisesta sotilaskasvatuksesta ja armeijastaan. Sen elinkeinoelämää hallitsi maanviljelys ja karjanhoito. Sparta ei harjoittanut paljoakaan kaupankäyntiä, eikä sillä ollut myöskään mainittavaa käsityöteollisuutta tai merkittävää osuutta Kreikan kulttuurielämän kehitykseen.[6] Spartan nimi symboloi usein edelleen ”spartalaista” yksinkertaista ja ankaraa elämäntapaa sekä sankaruutta ja sotilaskunniaa.[4]

Nykyinen kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spártin kaupunkia.

Bysanttilaisella ajalla alueen asutus siirtyi läheiseen Mystraksen linnoitettuun kaupunkiin, joka oli Peloponnesoksen merkittävin keskus. 1200-luvulta 1800-luvulle tultaessa entinen Sparta oli kutistunut pienehköksi kyläksi Mystraksen varjossa. Spartan suojeluspyhäksi tuli siellä vaikuttanut Pyhä Nikon.[7]

Kreikan itsenäistyttyä kuningas Otto antoi 20. lokakuuta 1834 määräyksen, että Mystraksen kaupunki oli siirrettävä antiikin Spartan paikalle, ja kaupungin nimeksi tulisi sama kuin muinaisaikana (nykykreikkalaisessa nimimuodossa Spárti). Nykyisen Spártin kaupungin kaupunkisuunnittelun päämääränä oli luoda ideaalisen kaunis kaupunki käyttämällä bulevardeja ja puistoja. Kaupungin kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan, päin vastoin kuin useimmissa Kreikan vanhoissa kaupungeissa. Suunnittelua johtivat saksalaiset arkkitehdit Fr. Stauffertin johdolla. Vanha rakennuskanta edustaa uusklassista arkkitehtuuria, ja sen merkittivimpiä edustajia kaupungissa on vuonna 1909 rakennettu kunnantalo.[3][4] Kuningasaikana Kreikan kruununperillisen titteli oli Spartan herttua (doúx tis Spártis).

Nykyinen Spártin kunta muodostui, kun Spárti, Fáris, Karyés, Mystrás, Oinoúntas, Pellána ja Therápnes yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[8]

Kunnan osat ja väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spártissa asui vuonna 2011 35 259 -asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut 1970-luvulta alkaen, mutta kasvu on hidastunut 2000-luvulla.

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Spártin kunta muodostuu seitsemästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][8]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Fáris Anógeia Anógeia 480
Dipótama 6
Léfki 22
Sotíra 3
Árna Árna 121
Goránoi Góla 0
Goránoi 165
Kamínia Kamínia 180
Moní Zerbítsis (luostari) 10
Palaiochóri 21
Lefkóchoma Kavouráki 15
Kydonéa 61
Lefkóchoma 176
Palaiopanagía Kryonéri 2
Palaiopanagía 527
Tóriza 4
Polovítsa Liantína 39
Polovítsa 16
Potamiá Potamiá 166
Spartiá Spartiá 34
Trapezontí Trapezontí 227
Vasilikí Vasilikí 43
Xirokámpi Ágios Christóforos 467
Anthochóri 39
Kydonítsa 47
Pentavloí 12
Xirokámpi 963
Yhteensä: 3 846
Karyés Karyés Karyés 729
Yhteensä: 729
Mystrás Agía Eiríni Agía Eiríni 174
Liapína 120
Ágios Ioánnis Ágios Ioánnis 633
Anavrytí Anavrytí 47
Moní Faneroménis (luostari) 1
Longástra Karavás 74
Longástra 204
Magoúla Magoúla 1 415
Sanatório 103
Mystrás Mystrás 448
Palaiológio 308
Pikouliánika 59
Taÿgéti 17
Vlachochóri 0
Paróreio Paróreio 297
Soustiánoi Karavás 87
Soustiánoi 67
Trýpi Karavás 32
Stavrós 19
Trýpi 160
Yhteensä: 4 265
Oinoúntas Konidítsa Konidítsa 136
Kopeliá 0
Koureménos 1
Sellasía Sellasía 311
Theológos Ágios Ioánnis Theológos 215
Kalývia Theológou 52
Vamvakoú Megáli Vrýsi 19
Vamvakoú 88
Varvítsa Varvítsa 118
Vasarás Moní Agíon Anargýron (luostari) 7
Vasarás 281
Véria 41
Voutiánoi Voutiánoi 207
Vrésthena Vrésthena 363
Yhteensä: 1 839
Pellána Ágios Konstantínos Ágios Konstantínos 51
Fountaíika 19
Agóriani Agóriani 162
Alevroú Alevroú 87
Georgítsi Georgítsi 367
Kastóreio Kástor 24
Kastóreio 443
Kastrí 89
Logkaníkos Giakoumaíïka 18
Kotítsa 10
Kyparíssi 32
Logkaníkos 337
Vergadaíika 52
Pellána Pardáli 83
Pellána 262
Perivólia Perivólia 91
Vordónia Epáno Chóra 67
Kámpos 51
Lópesi 17
Pappadiánika 1
Soulína 72
Vordónia 87
Yhteensä: 2 422
Spárti Afisí Afisí 632
Amýkles Amýkles 694
Katsarós 61
Peristéri 61
Ríza 105
Vafeió 79
Kalývia Sochás Kalývia Sochás 314
Sochá 23
Kladás Kladás 477
Spárti Agía Kyriakí 53
Goúnaris 186
Kalámi 119
Kokkinórrachi 454
Riviótissa 357
Spárti 16 239
Yhteensä: 19 854
Therápnes Ágioi Anárgyroi Ágioi Anárgyroi 335
Agriánoi Agriánoi 115
Chrýsafa Chrýsafa 302
Moní Agíon Tessarákonta (luostari) 9
Gkoritsá Gkoritsá 589
Polýdroso 3
Kalloní Kalloní 48
Kefalás Kefalás 262
Platána Platána 145
Zagáno 61
Skoúra Skoúra 435
Yhteensä: 2 304
Yhteensä: 35 259

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Mystraksen linnavuorelta Lakonian tasangolle ja Spártin kaupunkiin.

Antiikin Spartan merkittävimmät rauniot ovat nykyisen kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitsevat akropolis ja agora, joiden alueella sijaitsevat muun muassa Spartan teatterin, Skiaksen ja Persialaisen stoan rauniot; Artemis Orthian pyhäkön rauniot kaupungin itäpuolella; sekä niin kutsuttu Leonidaan hauta kaupungin keskustassa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu antiikin raunioiden lisäksi muun muassa Spártin arkeologinen museo.

Noin kolme kilometriä Spártista itäkaakkoon on Menelaionin arkeologinen alue. Kaupungin länsipuolella noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Mystras on Unescon maailmanperintökohde.

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c Sparti, Town, Laconia Greek Travel Pages. Viitattu 21.11.2016.
  4. a b c d Modern Day Sparta Explore Sparta. Arkistoitu 4.10.2016. Viitattu 21.11.2016.
  5. Furuhagen 1973, s. 802.
  6. a b Brummer, O. J.: ”Kreikka”, Tietojen kirja – Yleistietoteos jatko-opintoja varten, s. 220 – 222. (I osa) WSOY, 1941.
  7. Pyhä Nikon, katumuksen saarnaaja Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 23.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
  8. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]