Raimo Utriainen
| Raimo Utriainen | |
|---|---|
 Raimo Utriainen (vas.) ja professori T. I. Wuorenrinne tarkastelevat Ida Aalbergin muistomerkin luonnosta vuonna 1965. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Raimo Arvi Johannes Utriainen |
| Syntynyt | 24. syyskuuta 1927 Kuopio |
| Kuollut | 27. huhtikuuta 1994 (66 vuotta) Helsinki |
Raimo Arvi Johannes Utriainen (24. syyskuuta 1927 Kuopio – 27. huhtikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari,[1] jonka työt olivat aiheiltaan yleensä abstrakteja.[2] Konstruktivistina Raimo Utriainen etsi ja painotti taiteessaan kineettisiä ja dynaamisia rakenteita, jotka ilmaisevat ajan ja tilan kokemuksia.[3]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utriainen opiskeli alkujaan matematiikkaa Turun yliopistossa, mutta kävi myös Turun taideyhdistyksen piirustuskoulua. Vuonna 1947 hän siirtyi Helsinkiin ja opiskelu vaihtui arkkitehtuuriin ja Teknilliseen korkeakouluun. Arkkitehtuurin opinnot vaihtuivat Suomen Taideakatemian koulun opintoihin vuonna 1953.[4]
Utriaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1980, jolloin hän oli myös Vuoden taiteilija. Samana vuonna hänelle myönnettiin professorin arvonimi.[5]
Taiteellinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiteilijana Utriainen maalasi 1950-luvulla Pariisissa ja Helsingissä, myöhemmin hän harjoitti esittävää maalaustaidetta henkilökohtaisena vastapainona kurinalaiselle veistostaiteelleen[4]. Sen Utriainen aloitti figuratiivisilla töillä. Aiheet abstrahoituivat Turun Talvimerenkulun muistomerkin myötä 1957–1961. Näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkki Esirippu (1972) oli syntyaikoinaan 1960-luvun alussa ensimmäinen abstrakti henkilömuistomerkki Suomessa. Sen jälkeen pronssi vaihtui materiaalina teräkseen ja veistosten muoto vaihtui matemaattisen tiukkaan muotoon. Utriainen teki 47 veistosta julkisiin tiloihin Suomessa ja muualla maailmassa, muun muassa Israelissa, Norjassa, Ruotsissa ja Japanissa.[4][6]
Utriainen perusti vuonna 1993 taidesäätiön. Sen kokoelma on talletettu vuonna 2006 Espoon modernin taiteen museoon Emmaan, jossa oli 2007 laaja Soiva viiva -niminen näyttely Utriaisen teoksista. Kokoelmassa on lähes 150 veistosta, yli 30 maalausta sekä akvarelleja, piirustuksia ja luonnoksia.[7]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Lehtipoika, 1961, Kuopio. -
Jäinen meri, 1961, Turku. -
Huilupoika, 1965, Siilinjärvi. -
Esirippu/Ida Aalbergin muistomerkki, 1972, Helsinki. -
Vooki, 1974, Helsinki. -
Maria Jotunin muistomerkki, 1983, Kuopio. -
Polvesta polveeen, 1985, Kouvola. -
Arvo Turtiaisen muistomerkki, 1990, Helsinki. -
Ystävyyttä yli rajojen, 1990, Seinäjoki. -
Virta, 2006, Espoo.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 1978 (Runeberg.org).
- ↑ Taiteilijamatrikkeli.
- ↑ Raimo Utriainen: Soiva viiva EMMA. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ a b c Ilvas, Juha: Kansallistaidetta. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 296-297. (Raimo Utriainen) Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5
- ↑ Tampereen taidemuseo.
- ↑ Antti Lähde: Sataprosenttinen modernisti maalasi omaksi ilokseen – näyttely esittelee Raimo Utriaisen ”toisen minän” Kulttuuritoimitus. 25.5.2019. Viitattu 11.10.2023.
- ↑ Emma. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahtola-Moorhouse, Leena: Utriainen, Raimo (1927–1994). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Teoskartta Raimo Utriaisen julkisiin teoksiin. Raimo Utriaisen taidesäätiö
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
