Alukset suunnitteli genovalainen Society Gio. Ansaldo & Co. paranneltuna Nembo-luokkana. Ensimmäisen kuuden aluksen muodostaman Artigliere-luokan alukset olivat hiilikäyttöisiä ja niihin asennettiin radiolaitteet 1910-1912, jolloin alkuperäinen lyhyt etumasto korotettiin saman korkuiseksi taaemman maston kanssa. Alpino-luokan neljä alusta käyttivät polttoaineena hiilen sijasta öljyä, mutta muuten ne olivat hyvin samanlaisia edeltäneen alaluokan kanssa.[1]
Kiinan hallitus tilasi 1910 Ansaldolta hävittäjän, jonka Italian hallitus lunasti vuonna 1912. Etummainen kattila oli öljykäyttöinen ja muut kaksi kattilaa hiilikäyttöisiä. Kiinan tilaama aseistus oli kaksi 3" ja neljä 47 millimetrin tykkiä, jotka korvattiin Italian lunastettua aluksen Soldato-luokan aseistuksella.[1]
Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5(englanniksi)
Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7(englanniksi)
Fraccaroli, Aldo: Italian Warships of World War 1. Lontoo: Ian Allan, 1970. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste(englanniksi)