Slovakian parlamenttivaalit 1992

Slovakian parlamenttivaalit 1992

5. – 6. kesäkuuta

Kaikki 150 paikkaa kansalliskokoukseen 76 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 84,20 %   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Vladimír Mečiar Peter Weiss Ján Čarnogurský Puolue HZDS SDĽ KDH Saadut paikat 74 29 18 Paikkojen muutos uusi 7 13 Äänet 1 148 625 453 203 273 945 Kannatus 37,26% 14,70 % 8,89 %   Neljäs puolue Viides puolue   Johtaja Jozef Prokeš Béla Bugár Puolue SNS MKM-EGY Saadut paikat 15 14 Paikkojen muutos 7 0 Äänet 244 527 228 885 Kannatus 7,93 % 7,42 %

Äänestyskäyttäytyminen kunnittain

Pääministeri ennen vaaleja Ján Čarnogurský Kristillisdemokraatit Uusi pääministeri Vladimír Mečiar Demokraattisen Slovakian liike

Slovakian parlamenttivaalit 1992 järjestettiin Tšekin ja Slovakian liittotasavaltaan kuuluneessa Slovakian tasavallassa 5. – 6. kesäkuuta 1992.

Tausta

Vuoden 1990 parlamenttivaalit oli voittanut Slovakian puoleisen samettivallankumouksen suurin oppositioryhmä Kansa väkivaltaa vastaan (VPN), ja tasavallan pääministeriksi valittiin Vladimír Mečiar. Hänen hallituksensa kuitenkin kaatui VPN:n sisäisiin ristiriitoihin keväällä 1991. Tämän jälkeen pääministeriksi nousi kristillisdemokraattien Ján Čarnogurský.

Slovakian puoluekartta kehittyi voimakkaasti 1990-luvun alussa. Uusia puolueita muodostettiin ja vanhoja hajotettiin. Tärkein muutos oli entisen pääministeripuolue VPN:n hajoaminen Mečiarin tukijoiden ja vastustajien välillä. Mečiar perusti uuden Demokraattisen Slovakian liike (HZDS) -puolueensa ennen vuoden 1992 vaaleja.

Koko Slovakian laajuisia vaaliteemoja olivat erityisesti Slovakian asema Tšekin ja Slovakian liittotasavallassa sekä käynnissä ollut valtionyhtiöiden yksityistäminen.

Seuraukset

Vaalien selvä voittaja oli Mečiarin HZDS, ja hänet valittiin pääministeriksi. Mečiarin ja Tšekin pääministeri Václav Klausin käymät neuvottelut liittovaltion tulevaisuudesta vuoden 1992 aikana päättyivät tuloksettomina ja maat erkaantuivat toisistaan niin kutsutussa samettierossa 1. tammikuuta 1993. Mečiar jatkoi itsenäisen Slovakian pääministerinä.

Äänestäminen

Rekisteröityjä äänestäjiä oli 3 770 073, ja hyväksyttyjä ääniä oli 3 174 436. Koko maan äänestysprosentti oli 84,20 %.

Parlamenttiin pääsemiseen vaadittiin viiden prosentin äänikynnyksen ylittäminen.

Osallistuneet puolueet

Äänikynnyksen ylittäneet

Puolue	Lyhenne	Ääniä	Osuus (%)	Paikkamäärä
Demokraattisen Slovakian liike	HZDS	1 148 625	37,26	74
Demokraattisen vasemmiston puolue	SDĽ	453 203	14,70	29
Kristillisdemokraatit	KDH	273 945	8,89	18
Slovakian kansallispuolue	SNS	244 527	7,93	15
Unkarin kristillisdemokraattinen liike	MKM-EGY	228 885	7,42	14
Lähteet:

Parlamentin ulkopuolelle jääneet

Puolue	Lyhenne	Ääniä	Osuus (%)
Itsehallinnollisen demokratian liike - yhteisöllisyys Määrin ja Sleesian kanssa	HSD-SMS	3 986	0,13
Liike sananvapauden puolesta - Slovakian republikaaninen puolue	HZSP-SRÚ	2 103	0,07
Työn ja turvallisuuden puolue	SPI	29 818	0,97
Slovakian vapautusliike	HZOS	7 169	0,23
Vapauden puolue - Kansallisen yhtenäisyyden puolue	SSL-SNZ	9 414	0,31
Slovakian kristillisdemokraattinen liike	SKDH	94 162	3,05
Liike yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta	HSS	3 411	0,11
Vihreä puolue	SZ	33 372	1,08
Kansalaisdemokraattinen puolue	ODÚ	124 503	4,04
Liitto tasavallan puolesta - Tšekin ja Slovakian tasavallan puolue	ZPR-RSČ	10 069	0,33
Kansallisliberaalit	NALI	2 500	0,08
Slovakian vihreä puolue	SZS	66 010	2,14
Romanien kansalaisaloite	ROI	18 343	0,60
Slovakian sosiaalidemokraattinen puolue	SDSS	123 426	4,0
Slovakian kommunistipuolue '91	KSS	23 349	0,76
Demokraattinen puolue - Kansalaisdemokraattinen puolue	DS-ODS	102 058	3,31
Slovakian kansanpuolue	SĽS	9 129	0,30
Unkarin kansallispuolue	MPP-MOS	70 689	2,29
Lähde:

Lähteet

• Mannová, ym.: A Concise History of Slovakia. Academic electronic Press, 2000. ISBN 80-88880-42-4 (englanniksi)