Gaeli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Skotlannin keltti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaeli
Gaelin puhuma-alueet vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan.
Gaelin puhuma-alueet vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan.
Oma nimi Gàidhlig
Tiedot
Alue Skotlanti Skotlanti
Kanada Kanada
Yhdysvallat Yhdysvallat
Virallinen kieli  Skotlanti
 Kanada (vähemmistökieli)
Puhujia 58 552 äidinkielenä [1]
92 000 ymmärtäjää[2] (Skotlannissa v. 2001)
noin 2 000 Kanadassa[3]
1 610 Yhdysvalloissa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Bòrd na Gàidhlig[4]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä kelttiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 gd
ISO 639-2 gla
ISO 639-3 gla
Puhuttua gaelia

Gaeli [ge:li] tai [geili] (gaeliksi Gàidhlig) on kelttiläinen kieli, jota vuonna 2001 puhui Skotlannissa äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, ennen kaikkea Hebridien saarilla. Gaelin lähimmät sukukielet ovat iiri ja Mansaarella puhuttu manksi. Britannian ulkopuolella gaelia saatetaan joskus erheellisesti nimittää skotiksi tai skotin kieleksi, mutta Skotlannissa kyseistä termiä käytetään täysin eri kielestä, skotin kielestä, joka ei kuulu kelttiläisiin kieliin. Skotti on germaaninen kieli ja muistuttaa lähinnä englantia. Nykyisin kaikki gaelin puhujat osaavat englantia tai skottia[5].

Menestyskirjailija Alistair MacLeanin äidinkieli oli gaeli.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaeli on peräisin Dál Riadan heimokuningaskuntaan kuuluneilta irlantilaisilta valloittajilta, jotka hankkivat Ionan luostarin seuduilta itselleen sillanpään ja alkoivat lähetyssaarnaaja Colm Cillen johdolla levittää kristinuskoa Skotlantiin 300-luvulla. Gaeli syrjäytti Skotlannissa aiemmin puhutun myös kelttiläisen kielen, piktin, joka jäi elämään paikkojen nimissä.[6] Gaelin kielen puhujista käytettiin aluksi nimitystä Scottis, kunnes 1500-luvulla alettiin käyttää nimitystä Erse (’irlantilaiset’).

Kaksikielisiä tienviittoja

Gaeli ei ole koskaan ollut koko Skotlannin kieli. Se oli kuitenkin Skotlannin kuningaskunnan kansallinen kieli siihen asti, kunnes kuningas Máel Coluim mac Donnchada, joka meni naimisiin englantia äidinkielenään puhuneen prinsessan kanssa, muutti hovinsa kieleksi englannin (tai tarkkaan ottaen alamaan skottienglannin). Tällöin gaeli alkoi vetäytyä ylämaille ja jäi vähemmistökieleksi. Gaeli säilyi kuitenkin melko elinvoimaisena, kunnes sen alamäki alkoi Cullodenin taistelun jälkeen vuonna 1746. Tämän jälkeen alkoivat Ylämaan puhdistukset, jolloin suuri osa gaelia puhuneista muutti joko Skotlannin eteläosiin tai Britannian siirtomaihin.[6]

Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan gaeliksi vuonna 1801.[7]

Äännerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaelin äännerakenne on seuraavanlainen:

Konsonantit
Labiaalit Koronaalit Dorsaalit Glottaalit
Dentaalit Alveolaarit Palataalit Velaarit
Klusiilit pʰ p t̪ʰ t̪ tʲʰ tʲ kʲʰ kʲ kʰ k
Frikatiivit f v s̪ ʃ ç ʝ x ɣ h
Nasaalit m n̪ˠ n ɲ
Approksimantit l̪ˠ l ʎ j
Yks.tär. tremulantit ɾ ɾʲ
Tremulantit r rʲ

Gaelissa esiintyy iirin ja manksin tapaan niin sanottuja leveitä ja kapeita konsonantteja. Kirjoituksessa e- ja i-kirjainten yhteydessä olevat konsonantit äännetään kapeina, a-, o- ja u-kirjainten yhteydessä leveinä.

Vokaalit
etu keski taka
pyöreä lavea
suppea i ɯ u
lähes suppea ɪ
puolisuppea e ə ɤ o
puoliväljä ɛ ɔ
lavea a

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä. Kirjoituksessa pitkää vokaalia merkitään graviksella.

Gaelin diftongeja ovat /ei ɤi ai ui iə uə εu ɔu au ia/.

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8]

Kielinäyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Tha gach uile dhuine air a bhreth saor agus co-ionnan ann an urram 's ann an còirichean. Tha iad air am breth le reusan is le cogais agus mar sin bu chòir dhaibh a bhith beò nam measg fhein ann an spiorad bràthaireil.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [9]

Nykypäivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glasgow'n gaelinkielinen koulu.

Nykyään gaeli on elinvoimainen yksinomaan Hebridien saarilla (gaeliksi Na h-Eileanan an Iar) ja osassa Skyen saarta (An t-Eilean Sgitheanach). Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan gaelia puhui 58 652 henkilöä, eli noin 1,2 % yli kolmivuotiaasta väestöstä. Vuoden 1991 väestönlaskentaan verrattuna puhujien määrä on pudonnut 7 300 henkilöä eli 11 %. Kielen puhujien osuus kunnissa ei ole missään yli 75 % asukkaista ja muualla kuin Hebrideillä korkeimmat osuudet ovat 25 %. Eniten puhujia suhteessa väkilukuun on Barvasin kunnassa (75 %) Eilean Siarista luoteeseen. Kielen puhujien määrän laskiessa on sitä lukemaan ja kirjoittamaan kykenevien määrä noussut.[10] Gaelin kielen aluetta kutsutaan nimellä Gaidhealtachd.

Glasgow'ssa sijaitsee gaelinkielinen koulu, jonka opetusohjelma on kaksikielinen (gaeli ja englanti). Se tarjoaa opetusta esikoulusta lukioon.[11]

Kielen piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaelin kielen alue on yhtenäinen, joten murteita ei juuri ole syntynyt, lukuun ottamatta mantereenpuoleisia murteita, kuten Nancy Dorianin tutkimaa Itä-Sutherlandin murretta: nämä ovat yleensä jääneet pieniksi, kuihtuviksi kielisaarekkeiksi ja sellaisina sivuun Hebridien gaelin muuttumisesta kirja- ja sivistyskieleksi. Kanadassa Nova Scotian alueella puhutaan gaelin murretta, kanadangaelia, jolla on nykyisin noin 2 000 puhujaa[3]. Sillä on virallinen vähemmistökielen asema Nova Scotian provinssissa.[12] Skotlanti on alkanut vuodesta 2019 rekrytoimaan gaelin kielen opettajia Kanadasta.[13]

Hebridien gaeli on saanut hyvin voimakkaita vaikutteita viikinkien muinaisnorjasta. Siksi nykyinen puhekieli eroaa selvästi käytössä olevan raamatunkäännöksen gaelista, joka perustuu nyt jo kuolleeseen Argyllin murteeseen ja on siksi selvästi lähempänä iiriä kuin merkittävimmät nykyisin puhutut murteet.

Skottigaeli muistuttaa iiriä riittävästi, jotta nämä kaksi kieltä ovat toistensa puhujille suhteellisen ymmärrettäviä. Vielä 1600-luvulla gaeli ja iiri käyttivätkin yhteistä kirjakieltä. Kielioppi on kuitenkin kehittynyt kummallakin puolella omaan suuntaansa. Sanavaraston puolesta skottigaeli on englantilaistuneempi, koska toisin kuin iiri, se ei ole koskaan päässyt valtiollisten normituspyrkimysten piiriin, vaan jäänyt sitä äidinkielenään puhuvien omaksi kansanmurteeksi.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Census 2001 Scotland: Gaelic speakers by council area 2001. Comunn na Gàidhlig. Arkistoitu 25.9.2006. Viitattu 4.9.2009.
  2. ↑ Scotland's Census 2001 – Gaelic Report 2001. General Register Office for Scotland. Arkistoitu 22.5.2013. Viitattu 4.9.2009.
  3. ↑ a b Gaelic in Nova Scotia 11.9.2007. Office of Gaelic Affairs Gaelic Language and Culture of Nova Scotia. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 4.9.2009.
  4. ↑ savegaelic.org Bòrd na Gàidhlig. Viitattu 3.3.2012.
  5. ↑ Dunbar, Robert: The ratification by the United Kingdom of the European Charter for Regional or Minority Languages ciemen.org. 2003. Viitattu 7.9.2009.
  6. ↑ a b Thomas Owen Clancy: History of Gaelic Bòrd na Gàidhlig. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Scot, Gaelic in United Kingdom 2022. Joshua Project. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
  8. ↑ ScriptSource - Scottish Gaelic scriptsource.org. Viitattu 25.6.2022.
  9. ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
  10. ↑ Mixed report on Gaelic language BBC News. 10.10.2005. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  11. ↑ Fàilte gu Sgoil Ghàidhlig Ghlaschu www.glasgowgaelic.glasgow.sch.uk. Viitattu 5.9.2020.
  12. ↑ Windsor's Scottish Heritage - Culture - Languages and Education: Canadian Gaelic www.windsorscottish.ca. Viitattu 5.9.2020.
  13. ↑ Willick, Frances: Auld country looks to Nova Scotia to recruit Gaelic teachers CBC News. 14.6.2019. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kelttiläiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gaeli&oldid=22678199”