Skierri – vaivaiskoivujen maa
| Skierri – vaivaiskoivujen maa | |
|---|---|
![Elokuvan julisteita, Erkki Ruuhinen, valokuvat Lehmuskallio ja Matti A. Pitkänen[1].](/wiki/Tiedosto:Skierri_-elokuvajulisteita_Erkki_Ruuhinen.jpg) Elokuvan julisteita, Erkki Ruuhinen, valokuvat Lehmuskallio ja Matti A. Pitkänen[1]. |
|
| Ohjaaja | Markku Lehmuskallio |
| Käsikirjoittaja |
Jouni S. Labba Juhani Lihtonen Markku Lehmuskallio |
| Tuottaja | Jouni S. Labba |
| Säveltäjä |
Usko Meriläinen Erik Satie |
| Kuvaaja | Markku Lehmuskallio |
| Leikkaaja | Juho Gartz |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi, Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö |
Giron-filmi Oy SVT Luulaja |
| Levittäjä |
Finnkino Giron-filmi Oy |
| Ensi-ilta | 12.11.1982 |
| Kesto | 118 min |
| Alkuperäiskieli | saame |
| Budjetti | 1,9 milj. mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Skierri – vaivaiskoivujen maa on ohjaaja Markku Lehmuskallion vuonna 1982 ensi-iltansa saanut suomalais-ruotsalainen elokuva, joka kertoo saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin ja kahden erilaisen maailmankatsomuksen yhteentörmäyksestä Käsivarren Lapissa. Skierri oli ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva, jossa saamelaiset puhuvat saamea.[2]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan käsikirjoittivat Jouni S. Labba ja Juhani Lihtonen. Labba toimi myös elokuvan tuottajana ja näytteli pääosaa. Elokuvan tuotti Giron Films Oy.[2]
Kaikki näyttelijät Eeva-Maija Haukista lukuun ottamatta ovat amatöörejä, ja kaikki kohtaukset on kuvattu aidoissa ympäristöissä lähes ilman lavastusta. Skierri on ensimmäisiä suomalaisia stereoäänitettyjä elokuvia.[3][4]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jouni S. Labba | … | poromies Niila |
| Jouni Labba | … | vanha poromies, Nils Nilsson Nila |
| Eeva-Maija Haukinen | … | poromiehen vaimo |
| Jouni Antti Labba | … | Jouni |
| Jukka Häyrinen | … | nimismies |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skierri sai elokuvatuotannon laatutukipalkinnon 1982. Vuoden 1983 Jussi-gaalassa elokuvan äänestä vastanneet Antero Honkanen, Veikko Partanen ja Sulo Aikio palkittiin parhaasta äänisuunnittelusta. Elokuva sai Ruotsin television Kultainen Antenni -palkinnon vuoden 1984 parhaasta freelance-työstä. Markku Lehmuskallio sai elokuvasta tunnustuspalkinnon arktisia alueita koskevien elokuvien ensimmäisillä kansainvälisillä festivaaleilla Dieppessä 1983.[2]
Suomen elokuvateattereissa Skierri sai 7 388 katsojaa[5]. Helena Ylänen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Skierri säilyy jukuripäisen poromiehen tavoin salaperäisenä, vain pieninä murusina tietojaan paljastavana: ”Se kiusoittelee etelän asukasta laulavalla salakielisellä puheellaan, ylpeydensekaisella halulla olla selittelemättä mitään. Lantalainen ymmärtää mitä ymmärtää.” Ylänen kiitteli ohjaaja Lehmuskalliota, joka ensi-illan aikaan julkisuudessa laveasti selitti elokuvansa maailmaa ja tarkoitusperiä, jotka muuten jäisivät etelän ihmisille hämäriksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Skierri-elokuvajulistesarja (Arkistoitu – Internet Archive), Vuoden Huiput -arkisto. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ a b c Skierri, vaivaiskoivujen maa (1982) skabmagovat.fi. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 12.11.2013.
- ↑ Korhonen, Jorma: Tuottaja tunturista. Helsingin Sanomat, 3.7.1982, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Liikkanen, Ritva: Valikoitu ensi-iltayleisö näki Skierrin. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! www-teksti = Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1982 (lähteenä Suomen elokuvasäätiön tilasto) Elokuvauutiset. 26.12.2012. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ Ylänen, Helena: Saamen maasta saamelaisittain. Helsingin Sanomat, 13.11.1982, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Skierri – vaivaiskoivujen maa Elonet.
- Harto Hännisen esittely elokuvasta, Yle Teema -sivusto