Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide
| Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide | |
|---|---|
 Elokuvan juliste, Raimo Puustinen, 1992. |
|
| Ohjaaja | Markku Lehmuskallio |
| Käsikirjoittaja | Markku Lehmuskallio |
| Tuottaja | Markku Lehmuskallio |
| Säveltäjä | Antero Honkanen |
| Kuvaaja | Markku Lehmuskallio |
| Leikkaaja | Markku Lehmuskallio |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö |
Giron-filmi Yleisradio / TV 2 Sveriges Television Luleå |
| Ensi-ilta | 1. maaliskuuta 1992 |
| Kesto | 120 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide on toinen osa Markku Lehmuskallion ohjaamasta, käsikirjoittamasta, tuottamasta, kuvaamasta sekä leikkaamasta suomalaisesta kaksiosaisesta dokumenttielokuvasta vuodelta 1992. Elokuvasarjan ensimmäinen osa on Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Esihistoria ja kohtaaminen (1992).[1]
Elokuva on taidedokumentti, jossa esitellään arktisella alueella asuvien kansojen 1900-luvulla tekemää taidetta. Elokuvassa esitettäviä aineistoja ovat muun muassa patsaat, performanssit, piirrokset, tanssi, veistokset, videtaide, valokuvat sekä dokumenttifilmien katkelmat.[1]
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Markku Lehmuskallio voitti vuonna 1993 Erikois-Jussin yhteisesti dokumentin molemmista osista.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide Elonet. Viitattu 18.7.2021.