Sinisarvikala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinisarvikala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Välskärikalat Acanthuriformes
Heimo: Välskärikalat Acanthuridae
Alaheimo: Nasinae
Suku: Naso
Laji: unicornis
Kaksiosainen nimi

Naso unicornis
(Forsskål, 1775)[2]

Synonyymit[3]
  • Chaetodon unicornis Forsskål, 1775
  • Acanthurus unicornis (Forsskål, 1775)
Katso myös

  Sinisarvikala Wikispeciesissä
  Sinisarvikala Commonsissa

Sinisarvikala[4] (Naso unicornis) on välskärikalojen (Acanthuridae) heimoon ja Nasinae-alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinisarvikala New England Aquariumissa.

Sinisarvikala on tavallisesti noin 50 senttimetrin mittainen ja voi korkeintaan saavuttaa noin 70 senttimetrin pituuden. Ruumiin väritys vaihtelee vaaleasta oliivinvärisestä kellertävänvihreään. Huulten reunat ovat sinertävät. Pyrstöevä on väriltään kellertävän harmaa ja voimakkaasti haarautunut molempien lohkojen ollessa erittäin pitkät. Nuorilla yksilöillä pyrstön takareuna on vielä vain hieman kovera. Selkäevä on jatkuva ja loveton. Sen takareuna on sininen ja siinä on kuusi piikkiruotoa ja 27–30 nivelruotoa. Myös peräevän takareuna on sininen ja se koostuu kahdesta piikkiruodosta ja 27–30 nivelruodosta. Rintaevissä taas on yksi piikkiruoto ja kolme nivelruotoa.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punameriahventa tavataan alueella Punaiseltamereltä Etelä-Afrikkaan Natalin rannikolle ja Havajille sekä Tuamotulta ja Marquesassaarilta pohjoiseen Japaniin ja etelään Rapan ja Lord Howen saarille.[5][6] Se elää tavallisesti rannikkovesissä koralliriutoilla tai kivisten pohjien yläpuolella.[5] Koiras saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 4,5-vuotiaana ja 28,6-senttisenä, naaras keskimäärin 7,5-vuotiaana ja 37,8-senttisenä. Havaijilla sille on määritelty 35,6 senttimetrin pyyntimitta. Sinisarvikalan ravintoa ovat muun muassa sargassolevät. Se voi elää ainakin 58 vuoden ikäiseksi.[7]

  • Taksonomian lähde alaheimon sukuun asti: Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 501–502. (Fifth edition) Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.10.2020). (englanniksi)
  • Taksonomian lähde suvusta alaspäin: Naso unicornis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  1. McIlwain, J., Choat, J.H., Abesamis, R., Clements, K.D., Myers, R., Nanola, C., Rocha, L.A., Russell, B. & Stockwell, B.: Naso unicornis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  2. Naso unicornis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  3. Synonyms of Naso unicornis FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  4. Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 102. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  5. a b c Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: Western Indian Ocean Fishery Area 51 (FAO Species Identification Sheets for Fishery Purposes, Vol. I. Introduction. Bony fishes: Acanthuridae to Clupeidae). Rooma: FAO, 1984. ISBN 9789251014523 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2020). (englanniksi)
  6. Lieske, Ewald & Myers, Robert: Coral Reef Fishes: Indo-Pacific and Caribbean, s. 128. HarperCollins, 2001. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.10.2020). (englanniksi)
  7. Eble, J.A.; Langston, R. & Bowen, B.W.: Growth and Reproduction of Hawaiian Kala, Naso unicornis. Division of Aquatic Resources Fisheries Local Action Strategy, 2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)