Ketolanperäntie

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Seututie 846)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
18637
Ketolanperäntie, Murrontie
Seututie 846, yhdystie 18637
Ketolanperäntie Murron suuntaan Kempeleen Ketolanperällä.
Ketolanperäntie Murron suuntaan Kempeleen Ketolanperällä.
Maa Suomi
Tieluokka seututie, yhdystie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 11 km
Alkupiste Kempeleen keskustaajama
Reitti Ylikylä
Ketolanperä
Päätepiste Murto, Tyrnävä (11 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku 2
Ketolanperäntie kauppakeskus Zeppelinin läheisyydessä.

Ketolanperäntie on Kempeleen kunnassa sijaitseva tieyhteys. Tie alkaa seututien 816 kiertoliittymästä Kempeleen keskustaajamasta johtaen Ylikylän ja Ketolanperän halki Tyrnävän kunnan puolelle Murron kylän länsilaidalle. Tien pituus on noin 11 kilometriä, se on kaksikaistainen, päällystetty ja koko matkaltaan valaistu. Tyrnävän puolella tien nimi muuttuu Murrontieksi, joka johtaa seututielle 827.

Tien länsipäässä ensimmäinen noin kilometrin mittainen osuus on yhteistä seututien 847 kanssa. Kilometrin mittainen osuus seututieltä 847 alkaen Ristisuon kiertoliittymästä, ja päättyen valtatien 4 eritasoliittymään on määritelty seututieksi 846, mutta sitä ei ole merkitty maastoon. Tien loppuosa on numeroitu paikallistieksi numero 18637.[1] Tienumeroa 846 ei ole merkitty tieopasteisiin.

Ennen kuin valtatiehen 4 kuuluva Liminka–Kempele-moottoritie valmistui syksyllä 2003, Ketolanperäntie oli osa seututietä 847.

Vuonna 2019 tehtiin Ketolanperäntielle liikenneturvallisuutta parantavia tietöitä kauppakeskus Zeppelinin alueella. Muun muassa lliikennevalot uusittiin Ketolanperäntien ja Lehmikentäntien sekä Honkasentien risteyksiin sekä rakennettiin uudet, digitaalisilla infotauluilla varustetut joukkoliikennepysäkit.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävän Ojakylästä niin sanotulta Patelan torilta lähti Kempeleeseen tie, jota kutsuttiin niin sanottuna Kärrytienä. Alueen torppariasutuksen myötä Ketolanperäntie sai alkunsa vuonna 1927, jolloin saatiin rakennuslupa uuden tien rakentamiseen, joka alkoi samasta paikasta kuin Kärrytie. Tie päättyi silloiselle valtatie 4:lle (nykyinen seututie 847) Koskelassa Vanhan pappilan kohdalla. Sen kunnossapidosta vastasi aluksi tieosuuskunta. Tie jaettiin osiin, ja kukin talo tai tilan omistaja tien varressa vastasi oman osansa kunnossapidosta. Ajoittain tie oli niin huonokuntoinen, ettei sitä voinut ajaa edes hevosella. Siksi kuljettiin myös Kärrytietä pitkiin. Ketolanperäntie oli ensimmäinen kunnantie, ja kunnallinen tielautakunta otti sen hoidettavakseen vuonna 1946.[3]

Tielinjausmuutoksia 1980- ja 1990-luvuilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketolanperäntien linjausta on muutettu historian aikana. Muun muassa tie kulki vielä 1980-luvun lopulla Ylikylän vanhan koulun, Honkasen, Haapamaan ja Koskelan asuinalueiden kautta.[4]

Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottorilikennetien (valtatie 4) valmistuttua vuonna 1990 Ketolanperäntien linjaukseen tehtiin seuraavanlaisia muutoksia:

  • Koskelassa tie katkaistiin Kempeleen työväentalon kohdalla. Silloiselta valtatie 4:ltä lähtenyt tie työväentalolle asti nimettiin uudeksi Koskelantie-nimiseksi tieksi, jota jatkettiin vielä työväentalon kohdalta eteenpäin nykyisen Kempeleen Jehovan todistajien valtakunnansalin pihaan asti. Alkuperäinen Koskelantie-niminen tie, joka sijaitsi Koskelan asuinalueella tien nimi vaihtui uudeksi Killerinkuja-nimiseksi tieksi. Kempeleen 1980-luvulla julkaistuissa osoitekartoissa Koskelan ja Honkasen välillä Ketolanperäntie on myös merkitty Ylikyläntieksi ja Pekurintieksi[5]. Työväentalon ja Honkasen välinen entinen tie on nykyään kevyen liikenteen väylää.
  • Honkasen suunnasta Koskelaan tie katkaistiin nykyisen Saparopolun risteyksen jälkeen, jolloin tie vielä kulki laajan peltomaiseman halki.
  • Ketolanperäntien uusi aloituspiste siirtyi paikkaan, missä nykyisin sijaitsee Ristisuon kiertoliittymä, josta tie nykyisinkin kulkee Tyrnävän Murtoon. Tuolloin tämä uusi tie kulki uuden valtatie 4:n eritasoliittymän[6][7] ja vielä silloin rakenteilla olevan kauppakeskus Zeppelinin alueen halki kulkien lännempää kiertäen kokonaan Honkasen alueen, Ylikylän vanhan koulun ja Haapamaan asuinalueen. Honkasesta Haapamaahan johtaneen vanhan tieosuuden nimeksi vaihtui Pekurintie. Haapamaan asuinalueella olevaa Haapamaantietä jatkettiin lännen suuntaan, joka johti lännempää kiertäneelle uudelle Ketolanperäntielle. Haapamaantien risteyksestä lähtenyt vanha tieosuus muutettiin Marjatieksi. Lännempää kiertäneen uuden Ketolanperäntien varteen rakennettiin muutamia uusia teitä alueella oleville taloille, joihin aiemmin oli ollut jonkin verran pitempi tieyhteys, silloin kun alkuperäinen tie kulki vielä Haapamaan kautta. Lännempää kiertänyt uusi tieosuus päättyi nykyisen Hovimetsäntien kohdille, josta eteenpäin alkuperäinen Ketolanperäntie jatkuu.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tienumerokartta 1:300 000. Oulun tiepiiri. 12. länsiosa. Tiehallinto, 1.1.2008. Tiel 9000017. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 23.8.2008)
  2. ↑ Virranniemi Greta: Kem­pe­leen Ke­to­lan­pe­rän­tien ja Leh­mi­ken­tän­tien re­mont­ti alkaa – Luvassa kier­to­liit­ty­mä, di­gi­näy­töin va­rus­tet­tu­ja bus­si­py­säk­ke­jä ja uusia kevyen lii­ken­teen väyliä Kaleva. 17.4.2009. Viitattu 21.5.2012.
  3. ↑ Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 55. (Ketolanperäntie) Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.
  4. ↑ 3422 05 Madekoski (pdf) (Vuonna 1989 julkaistussa Maanmittaushallituksen kartassa näkyy vielä Ketolanperäntien vanha linjaus, mutta karttaan on myös merkitty uusi Ketolanperäntien linjaus, joka avattiin vuonna 1990 (uuden tien linjausmerkintätieto löytyy kartan Yhteydet-tietosarakkeesta). Lisäksi kartassa näkyy tienumeromerkintä "18367" Haapamaan kohdalla.) Maanmittaushallitus. 1989. Viitattu 3.8.2023.
  5. ↑ Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 64. (Kauppoja, kahviloita ja liikelaitoksia menneiltä vuosilta (Kempeleen osoitekartta 1980-luvun lopulta)) Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.
  6. ↑ Zeppelinin ylikulku (Tiehallinnon ottama kuva 1980-luvun lopulta vielä rakenteilla olevasta Zeppelinin eritasoliittymästä, josta nykyinen Ketolanperäntie kulkee) finna.fi. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  7. ↑ Zeppelinin ylikulku (kuva 2) (Tiehallinnon ottama kuva 1980-luvun lopulta vielä rakenteilla olevasta Zeppelinin eritasoliittymästä, josta nykyinen Ketolanperäntie kulkee) finna.fi. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
Liittymät Kempeleen Ristisuolta Tyrnävän Murtoon
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
  Seututie (1+1)
  Ristisuon kiertoliittymä
 Ketolanperäntie
Kuokkavainiontie
Kaartotie		 Keskusta, Oulu; alkaa
Liminka, Riihivainio
Ristisuo
  Kempeleen paloaseman liittymä Koskelantie
Zateliitintie		 Koskela
Zatelliitti
  Nelostien läntinen liittymä Pohjantie (etelään) Jyväskylä, Kokkola
  Nelostien itäinen liittymä Pohjantie (pohjoiseen) Oulu; päättyy
  18637 Yhdystie (1+1)
  Zeppelinin liittymä Zeppelinintie (etelään)
Lehmikentäntie (pohjoiseen)		 Zeppelin P
Honkanen, Kokkokangas
  Lämpölaitos Kiekkotie (etelään)
Honkasentie (pohjoiseen)		 Zeppelin E
Zemppi
    Ylikylän koulu Nerolantie Ylikylän koulu
    Haapamaan th Haapamaantie Haapamaa
  Seppäsentie (etelään)
Hovimetsäntie (pohjoiseen)		  
Metsärinne
    Ketolanperän koulun th Luonungintie
    Murron th (läntinen) Pikkaralantie Pikkarala; Ketolanperäntie päättyy
Kempeleen ja Tyrnävän kunnanraja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ketolanperäntie&oldid=22786145”