Kempeleen työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kempeleen työväentalo
Kempeleen työväentalo.
Kempeleen työväentalo.
Osoite Koskelantie 24 90440 Kempele
Sijainti Kempele
Koordinaatit 64°54′14″N, 25°31′54″E
Valmistumisvuosi 1974
Omistaja Kempeleen vasemmisto
Käyttäjä Kempeleen työväentalo
Julkisivumateriaali tiili
Huoneistoala 600 m2
Tanssikausi elokuun alkupuolelta kesäkuun loppuun perjantaisin
Verkkosivut

Järjestyksessään kolmas Kempeleen työväentalo. Ensimmäinen työväentalo rakennettiin vuonna 1903, joka pakkohuutokaupattiin vuonna 1932, ja se tuhoutui tulipalossa vuonna 1933. Vuosina 1938–1973 toinen Kempeleen työväentalo toimi räätäli Oskari Torviselta ostetussa talossa.[1]

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kempeleen työväentalo on Kempeleessä sijaitseva, järjestyksessään kolmas Kempeleen työväentalo. Työväentalo on valmistunut vuonna 1974, ja sen omistaa nykyisin Kempeleen vasemmisto ry.[2][3] Työväentalo sijaitsee Koskelan asuinalueella kauppakeskus Zeppelinin ja valtatien 4 läheisyydessä. Talon vihki käyttöön vuonna 1975 SKDL:n puheenjohtaja Ele Alenius.[1]

Vuonna 1986 rakennukseen tehtiin ensimmäinen laajennus. Suurempi peruskorjaus tehtiin vuonna 2016, jolloin talo saneerattiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi ja esteettömäksi.[2][4]

Työväentalolla järjestetään erilaisia kursseja ja tilaisuuksia, kuten näyttelyitä, tansseja ja bingopelejä.[5][3] Suomi-Venäjä-Seuran Lakeuden osasto ja Kempeleen kulttuuritoimi on useampana vuonna järjestänyt työväentalolla kaikille avoimen pakkasukkojuhlan.[6] Lokakuussa 2022 työväentalolle avattiin pizzeria.[7][8]

Kempeleen työväentalon historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kempeleeseen perustettiin talvella 1900 työväenyhdistys Etu‑Korpelan autiotalossa. Yhdistys kannatti kirjastoa ja lukutupia, keskustelujen ja esitelmien pitämistä sekä järjesti huvituksia. Tavoiteltiin myös erityisiä rahastoja edistämään työväen varallisuutta, mihin liittyen kehotettiin ahkeruuteen, säästäväisyyteen ja ehdottomaan raittiuteen. Jäsenmäärä vakiintui kansalaissotaa edeltävällä kaudella noin 80 jäseneen.[1]

Vuonna 1903 aloitettiin ensimmäisen työväentalon rakentaminen. Työväentalon kehä hankittiin Vihannista, ja rakennus pystytettiin talkoovoimin. Ensimmäinen työväentalorakennus sijaitsi Kempeleen keskustaajamassa Ouluun vievän tien varressa. Talon valmistuttua alkoi näytelmätoiminta. Talon käytyä ahtaaksi, siihen tehtiin laajennukset vuosina 1910 ja 1914. Toisen laajennuksen jälkeen talo oli 350 neliömetrin kokoinen. Rakentamisessa turvauduttiin velkarahoitukseen, eikä lainoja ollut helppo maksaa takaisin. Sisällissodan aikana työväentalo suljettiin. Työväentalo oli myymis- ja hukkaamiskiellossa ja suojeluskunnan valvonnassa, mutta vuonna 1919 yhdistys sai talonsa takaisin. Urheiluseura Oulun Tarmo laajensi toimintapiiriään Kempeleeseen, Liminkaan ja Oulujoen Kiviniemen kylään perustamalla alaosastot. Tästä alkoi nykyäänkin toimiva Kempeleen Pyrintö.[1]

Toukokuussa 1925 yhdistys päätti lopettaa toimintansa, myydä irtaimiston ja kiinteän omaisuutensa velkojaan vastaan uudelle työväenyhdistykselle, joka oli vain taloudellinen järjestö. Oulun Osuuskauppa pani saatavansa uloshakuun, ja pakkohuutokaupassa lokakuussa 1932 talo siirtyi suojeluskunnalle. Seuraavan vuoden keväänä se kuitenkin tuhoutui tulipalossa.[1]

Vuoteen 1938 perustettiin Kempeleen sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys, johon liittyi nopeasti 80 jäsentä. Seuraavana vuonna yhdistys alkoi puuhaamaan uutta työväentaloa. Sopiva rakennus saatiin lopulta ostamalla räätäli Oskari Torvisen talo.[1]

Työväentaloa laajennettiin vuonna 1940 Oulun Osuuskaupan luoton turvin. Sotavuosina toiminta oli hajanaista. Huvitoimintaa sai järjestää vain jäsenten kesken. Sodan loputtua toiminta pääsi jatkumaan. Työväenliikkeen kansandemokraattisen ja sosiaalidemokraattisen suunnan kiistelyssä Kempeleessä työväentaloa pitävä yhdistys kallistui SKDL:n suuntaan. Vuonna 1948 yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Kempeleen Demokraattinen yhdistys ry.[1]

1960-luvulla yhdistyksen toiminta oli aika ajoin lamassa, mutta vuosikymmenen lopulla toiminta virkistyi siinä määrin, että toimitilat kävivät pieniksi. Keväällä 1973 aloitettiin uuden eli nykyisen talon rakentaminen Koskelan asuinalueelle silloisen Ketolanperäntien (nykyinen Koskelantie) varteen. Rakennustyö saatiin päätökseen seuraavan vuoden syksyllä.[1]

  1. a b c d e f g h Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 109, s. s. 41-42. (Työväentalo oli talkoohengen tulos) Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.
  2. a b Kempeleen työväentalo Kempeleen Vasemmisto. 25.10.2020. Arkistoitu 18.5.2021. Viitattu 29.10.2020.
  3. a b Koho, Satu: Bingoa Kempeleessä yli 40 vuotta Forum24. 16.5.2018. Viitattu 25.10.2020.
  4. Tukihakemus (PDF) Kehittämis- ja investointihanke. Viitattu 25.10.2020.
  5. Työväentalon tanssit Kempeleen Vasemmisto. Arkistoitu 7.3.2021. Viitattu 25.10.2020.
  6. Pak­ka­suk­ko, Lu­mi­tyt­tö ja taikuri ilah­dut­ta­vat Kem­pe­lees­sä – pe­rin­tei­nen juhla kokoaa taas ison yleisön työ­väen­ta­lolle Rantalakeus. 25.12.2019. Viitattu 25.10.2020.
  7. Manninen, Antti: Kem­pe­leen Työ­väen­ta­lon ti­lois­sa avautuu lo­ka­kuus­sa lou­nas­ra­vin­to­la – Pui­kois­sa on "hullu ja pölijä" yrit­tä­jä, kuten Mikko Tapio itseään luon­neh­tii (Tilaajille) Rantalakeus. 2.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
  8. Kipparin Pizza kipparit.fi. Viitattu 5.7.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]