Seure
| Seure Henkilöstöpalvelut Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1990[1] |
| Toimitusjohtaja | Anu Tuomolin[2] |
| Puheenjohtaja | Marja-Liisa Pohjaniemi |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi[1] |
| Toimiala | Työvoiman vuokraus (78200)[1] |
| Liikevaihto | 146,9 milj. euroa (2022)[2] |
| Liikevoitto | 1,2 milj. euroa (2022)[2] |
| Henkilöstö | Vuokrahenkilöstöä yli 15 000 (2022)[3] |
| Omistaja | muun muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa[4] |
| Kotisivu |
seure |
Seure Henkilöstöpalvelut Oy (vuoteen 2005 Helsingin Työvoimapalvelu Oy[2]) on suomalainen henkilöstövuokrausyritys. Sen omistajia ovat muun muassa pääkaupunkiseudun kunnat ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.[3] Yhtiö välittää esimerkiksi hoitajia sairaaloihin [5] ja sijaisia päiväkoteihin.[6]
Yhtiön toiminta on voittoa tavoittelematonta.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön perustaminen (1990)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seure alkoi toimia toukokuussa 1990 nimellä Työvoimapalvelu Oy.[7] Helsingin kaupungin perustaman "reppufirman" tavoitteena oli välittää työvoimaa erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Kaupunki halusi säästää luomalla oman työvoiman välitysyhtiön sen sijaan, että olisi käyttänyt yksityisiä yrityksiä,[8] jotka olivat houkutelleet työntekijöitä paremmilla palkoilla ja joustavimmilla työajoilla.[9] Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Anneli Ollila ja hallituksen puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka ja varapuheenjohtajaksi hänen kollegansa Heikki S. von Hertzen.[10] Keikkatyöläiset saivat maksun työstään heti työrupeaman jälkeen ja saattoivat päästä töihin jo samana päivänä, kun kertoivat olevansa käytettävissä. Yhtiö auttoi myös Helsingin kaupungin pysyvän henkilöstön rekrytoinnissa. Yhtiön toiminta oli voittoatavoittelematonta, joten Helsingin virastojen maksamat välityspalkkiot jäivät pieniksi.[7] Runeberginkatu 4:ssä toimintansa aloittanut toimisto välitti määräaikaista ja tilapäistä työvoimaa terveydenhuollon ja sosiaalialan tehtäviin sekä lasten päivähoitoon, toimistoihin, siivouspuolelle sekä ateriapalveluihin.[11]
Työvoimapalvelu Oy (1991–2004)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1991 Työvoimapalvelu ensimmäinen toimipiste avattiin Kampissa.[12]
Vuonna 1993 yhtiöllä oli viisi työntekijää ja keskimäärin 300 vuokratyöntekijää kuukaudessa. Opettajien sijaisvälitys aloitettiin.[12]
Vuonna 1994 Helsingin kaupunki perusti Palmian, josta tuli Työvoimapalveluiden suurin asiakas.[12]
Vuonna 1996 yhtiöllä oli 11 työntekijää ja noin 640 keikkalaista kuukausittain. Heitä välitettiin erityisesti päivähoitoon, siivoukseen, kotipalveluun ja toimistotöihin.[12]
Espoosta tuli yhtiön asiakas vuonna 1998, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ista tuli asiakas vuotta myöhemmin.[12]
Vuonna 2000 yhtiö liittyi Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY:n jäseneksi ja alkoi käyttää kahta sen työehtosopimusta. Toimistossa oli 34 työntekijää.[12]
Vuonna 2001 Työvoimapalvelu Oy työllisti kuukausittain noin 1300 työntekijää [12] eripituisiin työsuhteisiin. Tyypillisen keikan pituus oli 3–5 päivää. Yhtiö vuokrasi työvoimaa pääasiassa Helsingin psykiatrisille sairaaloille sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:lle ja Espoon kaupungille.[13]
Vuonna 2002 Suomen kokonaistyövoimasta henkilövuokrauksella työllistyviä oli 0,3 prosenttia, kun koko EU:ssa osuus oli 2 prosenttia. Työvoimapalvelu Oy:n osuus markkinasta oli yhdeksän prosenttia.[14] Yhtiön asiakkaaksi tuli Säilöönottokeskus.[12]
Kauniaisista tuli asiakas vuonna 2003.[12]
Keväällä 2004 toimitusjohtaja Anneli Ollila jäi eläkkeelle ja hänen seuraajanaan Helsingin Työvoimapalvelussa aloitti Arto Antman.[15] Syksyllä yhtiö alkoi välittää myös lääkäreitä. Yhtiön liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa.[16]
Seure Henkilöstöpalvelut Oy (2005–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2005 Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n nimeksi tuli[16] Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Seure oli lyhenne sanoista seudullinen rekrytointi.[12] Samalla yhtiöön tuli kaksi uutta omistajaa: Espoo ja Vantaa, jotka saivat kumpikin 20 prosentin osuuden. Yhtiön toimitusjohtajana jatkoi Arto Antman.[16]
Seure avasi sivutoimipisteet Vantaalle ja Espooseen vuonna 2007. Yhtiö työllisti kuukausittain noin 3000 keikkalaista.[12] Harri Virta aloitti Seuren toimitusjohtajana vuonna 2008.[12]
Vuonna 2012 Seuren omistajien joukkoon liittyivät Kaunaisten kaupunki, Vantaan tilapalvelut ja Omnia. Toimistolla työskenteli 106 henkilöä, keikkalaisia oli kuukausittain noin 4050.[12] Anne Sivulasta tuli Seuren toimitusjohtaja vuonna 2013. Seuraavana vuonna HUS liittyi omistajien joukkoon ja yhtiö muutti Sörnäisiin.[12]
Vuonna 2019 Seuren liikevaihto oli 128 miljoonaa euroa, edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 30 prosenttia.[17] Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymä liittyi yhtiön omistajiin.[12]
Maaliskuussa 2020 kerrottiin, että Seure oli tehnyt sopimuksen noin sadan filippiiniläisen sairaanhoitajan tuomisesta Suomeen vuosittain. Ennen Suomeen saapumista hoitajille opetetaan suomen kieltä puolen vuoden ajan. Heille tarjotaan myös kulttuuriin sopeutumiseen liittyviä palveluja. Pian Suomeen saavuttuaan he voivat aloittaa työn hoitajina tai hoiva-avustajina ja siirtyä sairaanhoitajan tehtäviin täydennyskoulutuksen ja Valviran laillistuksen jälkeen.[18]. Korona vaikeutti yhtiön toimintaa. Alkuvuonna sen kautta työskenteli noin 15 700 työntekijää, pandemia-aikana vain noin 10 0000.[4] Pahimpina viikkoina työvoiman kysyntä laski 70 prosenttia.[17] Esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin, museoihin tai kirjastoihin ei tarvittu vuokratyöntekijöitä. Valtionkonttori myönsi Seurelle yrityksille suunnattua kustannustukea.[4] Seuren liikevaihto oli yli 114 miljoonaa euroa.[3]
Keväällä 2021 hoitajien tarve kasvoi pääkaupunkiseudulla niin potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton kuin koronankin vuoksi. Sijaisiksi yritettiin houkutella esimerkiksi lentoemäntinä työskennelleitä hoitajia[19], opiskelijoita ja eläkeläisiä.[20] Hoitajapulan vuoksi Seure ei voinut syksylläkään tarjota niin paljon sijaisia, kuin sen asiakkaat olisivat tarvinneet. Koronatilanteen vuoksi hoitajia tarvittiin suuria määriä niin testaajiksi kuin rokottajiksikin.[21] Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointiin liittyvä pilottiprojekti käynnistyi, testiin pääsi mukaan 20 hoitajaa.[20]
Maaliskuussa 2022 toimitusjohtaja Anne Sivulan seuraajana aloitti Anu Tuomolin.[3]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön omistajia ovat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä niiden lisäksi HUS-kuntayhtymä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.[22] Suurimmat omistajat ovat Helsinki (56 %), Espoo ja Vantaa, joilla kummallakin on noin 20 prosentin omistus.[4]
Vuonna 2022 Seuren kautta työskenteli vuosittain yli 15 000 vuokratyöntekijää, esimerkiksi sairaaloissa, vanhustenhuollon kohteissa, terveysasemilla, päiväkodeissa ja kouluissa.[3] Yhtiö työllistää paljon esimerkiksi vastavalmistuneita ja välivuotta lukion jälkeen viettäviä nuoria. Henkilöstövuokraajan kautta heillä on mahdollisuus tutustua moneen eri työnantajaan ja työhön.[17]
Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä yli 3000 Seuren vuokratyöntekijää kertoi muun muassa siitä, miksi he haluavat tehdä keikkatyötä. Sen etuina pidettiin esimerkiksi sitä, että omiin vuoroihin ja niiden määrään pystyi vaikuttamaan paremmin kuin vakituisessa työsuhteessa. Keikkatyöläisistä vain kuusi prosenttia kertoi kohdanneensa työpaikoilla syrjivää kohtelua.[23]
Yhtiön toiminta on voittoa tavoittelematonta.[3] Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos jonakin vuonna syntyy reilusti voittoa, seuraavana vuonna palvelut hinnoitellaan maltillisemmin. Kun katteet pidetään pieninä, yhtiölle ei jää myöskään puskuria mahdollisia heikompia aikoja varten.[17]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Seure on julkisomisteinen, sen toiminta vastaa yksityisten vuokratyöyritysten toimintaa. Käytännössä sen työntekijät valitsevat missä ja milloin he työskentelevät sekä kuinka paljon he ylipäätään tekevät työtä.[22] Yhtiö välittää asiakkailleen työntekijöitä esimerkiksi perusterveydenhoitoon, sairaaloihin[5], päiväkoteihin[6] museoihin, kirjastoihin[4], kotihoitoon, seniorikeskuksiin, psykiatriaan ja vammaispalveluihin.[20] Sijaisten tarve kasvaa esimerkiksi flunssakausina.[24]
Seuren vuokratyöntekijöiden joukossa on esimerkiksi lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, erityislastentarhanopettajia ja lastensuojelun ja päihdehuollon ohjaajia.[24]
Seuren resurssikeskuspalvelussa asiakkaat voivat sijoittaa niin oman hoitohenkilöstönsä kuin Seuren sijaistenkin resurssit tasaisesti, jottei esimerkiksi jonkun osaston vajeet aiheuta potilas- tai asiakasturvallisuuden vaarantumista.[20]
Seuren hoitajien palkat ovat hivenen suurempia kuin kaupunkien omien hoitajien palkat. Eroa selitetään sillä, että varahenkilönä toimiminen on vaativampaa, kun työkohteet voivat vaihtua nopeasti.[20]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2020 Seure nousi ensimmäistä kertaa Talouselämä-lehden kokoamalle Talouselämä 500-listalle. Liikevaihdon mukaan kootulla listalla se ylsi sijalle 442.[17] Vuonna 2023 sen sijoitus listalla oli 455.[25]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Seure Henkilöstöpalvelut Oy Yritys- ja yhteisötietojärjetelmä. 19.1.2019. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 19.1.2019.
- ↑ a b c d Seure Henkilöstöpalvelut Oy Kauppalehti. Viitattu 31.10.2023.
- ↑ a b c d e f g Anu Tuomolin henkilöstöpalveluyhtiö Seuren toimitusjohtajaksi Kuntalehti. 18.2.2022. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b c d e Suuri vuokratyöfirma vaikeuksissa: Seuressa kolmas lomautusaalto kevään jälkeen, Valtiokonttori tukenut puolella miljoonalla – nyt omistajakuntia huudetaan apuun Yle Uutiset. 8.9.2020. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b Seure varautuu hoitajapulaan – keväällä tarvitaan koronarokotuksia varten lisäkäsiä Yle Uutiset. 23.12.2020. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b Seure houkuttelee sijaisia vaikeina päivinä jopa elokuvalipuilla ja lahjakorttiarvonnalla – ”Erityistilanteessa elokuvalippu voi olla jollekulle iso juttu” Helsingin Sanomat. 18.4.2018. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b Pohjanpalo Olli: Helsingin oma yhtiö aloittaa ensi viikolla työvoimanhankinnan Helsingin Sanomat. 12.5.1990. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Aho Kaija: Vantaan hoitohenkilöstölle lisää palkkaa Helsingin kaupunginhallitus haluaa miettiä korotuksia viikon ajan Helsingin Sanomat. 6.3.1990. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Manninen Antti: Helsinki korotti hoitajien palkkoja Erikoissairaanhoitaja saa 1313 ja perushoitaja 774 markkaa lisää palkkaa Helsingin Sanomat. 13.3.1990. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Pohjanpalo Olli: Anneli Ollila johtamaan Helsingin reppufirmaa Helsingin Sanomat. 28.3.1990. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Lyy Juhani: Työvoimapalvelu Oy aloitti Helsingin Runeberginkadulla Helsingin Sanomat. 4.12.1990. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Seure vuosikertomus 2019 2020. Seure. Arkistoitu 7.7.2022. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ Kaija Aho: Tehy ja SuPer julistavat Helsingin Työvoimapalvelun hakusaartoon Helsingin Sanomat. 28.2.2001. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ TAUSTA | Vuokratyövoimaa pian tuplasti Helsingin Sanomat. 15.1.2002. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Arto Antman työvoimapalvelun johtoon Helsingin Sanomat. 1.3.2004. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b c Elsa Tuppurainen: Helsingin Työvoimapalvelu muuttuu Seure Oy:ksi Helsingin Sanomat. 30.4.2005. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b c d e Teksti Kuva: Pakoputki, hytti, raitiovaunu ja tiskiharja – nämä yritykset loikkasivat Suomen suurimpien joukkoon Talouselämä. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Emmi Tuomisto: Pääkaupunkiseudulle vuosittain sata uutta filippiiniläistä hoitajaa Mediuutiset. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Seure varautuu hoitajapulaan – keväällä tarvitaan koronarokotuksia varten lisäkäsiä Yle Uutiset. 23.12.2020. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b c d e Sanna Jompero-Lahokoski: Helsingissä huutava hoitajapula – Seure etsii nyt satoja uusia hoitajia: "Rekrytoimme kaikki, jotka soveltuvat" Helsingin Uutiset. 17.12.2020. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Päivystys ruuhkautuu, kun muualla on hoitajapulaa Lääkärilehti.fi. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b Kaksi hyvinvointialuetta pohtii omien vuokratyöyksiköiden perustamista, hoitajia houkuttaa mahdollisuus itse määrätä työvuoronsa Yle Uutiset. 11.10.2023. Viitattu 31.10.2023.
- ↑ Keikkatyöntekijä valitsee työnsä itse: "En viihdy palavereissa, vaan asiakastyö on sydäntäni lähellä" www.iltalehti.fi. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ a b Vuokratyövoimaa välittävä Seure nosti lastentarhanopettajien palkkoja 290 eurolla kuukaudessa Helsingin Sanomat. 12.3.2019. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ TE500 Talouselämä. 9.6.2022. Viitattu 31.10.2023.