Serranía de Chiribiqueten kansallispuisto
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
42 680 km² |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Parque Nacional Natural Serranía de Chiribiquete |
|---|---|
| Tyyppi | |
| Perustettu | |
| Luokitus |
Maailmanperinnön aieluettelon kohde (d) () |
Serranía de Chiribiqueten kansallispuisto (esp. Parque Nacional Natural Serranía de Chiribiquete) on kansallispuisto Kolumbian Amazonin alueella. Se on Kolumbian suurin ja koko maailman suurin trooppisen sademetsän kansallispuisto. Se perustettiin vuonna 1989, ja se on pinta-alaltaan 42 680 neliökilometriä. Puisto sijaitsee Guayanan kilven länsiosassa, ja siellä on useita tepui-huippuja. Serranía de Chiribiquetessa on ollut ihmisasutusta ainakin 20 000 vuotta, ja siellä on Amazonin suurin kalliotaiteen keskittymä.
Maantiede ja geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serranía de Chiribiqueten kansallispuisto sijaitsee Kolumbian Amazonin keskisessä osassa Guayanan kilven läntisellä raja-alueella. Se on Kolumbian suurin kansallispuisto[1] ja koko maailman suurin trooppisen sademetsän kansallispuisto.[2] Sen pinta-ala on 42 680 neliökilometriä, ja se ulottuu Caquetán ja Guaviaren departementtien alueelle.[3]
Kansallispuisto kuuluu pääosin Amazonjoen valuma-alueeseen, ja osa sen joista on kirkkaita Andeilta virtaavia vuoristovirtoja ja osa tummia sedimenttipitoisia Amazonin tasangon jokia.[4] Geologisesti kansallispuiston merkittävin piirre on sen lukuisat tepuit, joiden kotoperäisyysaste on korkea.[1]
Elävä luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serranía de Chiribiqueten kansallispuiston biodiversiteetti on huomattava, ja se on WWF:n kasvimonimuotoisuuden keskus, kansainvälisesti tärkeä lintualue, Endemic Bird Area ja Key Biodiversity Area.[4]
Kansallispuiston putkilokasveihin kuuluu 1 801 lajia, noin 7,3 prosenttia kaikista Kolumbian kasvilajeista. Lajisto on ainutlaatuista, sillä siellä yhdistyy kasveja neljästä eliömaantieteelliseltä alueelta. Kansallispuiston nisäkäslajisto on myös runsasta, ja siellä 82 nisäkäslajia. Suojelualuetta pidetään tärkeänä muun muassa jaguaarin, amazonindelfiinin, amerikantapiirin, puna-aran ja isomuurahaiskarhun suojelussa. Puiston lajistoon kuuluvat lisäksi muun muassa puuma, jättiläissaukko, punamölyapina ja harmaavilla-apina.[1]
Historia ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäisasukkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serranía de Chiribiqueten kansallispuiston alueella on Etelä-Amerikan vanhimpia asutuksia ja Amazonin suurin kalliotaiteen keskittymä. Kalliotaidetta on tehty jo noin vuodesta 20 000 eaa., ja niiden tekeminen todennäköisesti jatkuu edelleen. Puiston laitamilla elää carijonia, jotka ovat levittäytyneet alueelle viimeisen tuhannen vuoden aikana Amazonin luoteisosasta.[5]
Chiribiqueten kalliotaiteesta on eritelty kolme vaihetta. Ajáju-vaiheen aikana 20 000 – 10 000 eaa. Puistosta on löytynyt yhteensä 75 234 piktogrammia 60 eri kohteesta. Eniten niitä on alueen pohjoisosassa Ajajún ja sen sivujoen Negrojoen varrella. Suurin osa kohteista on 500–700 metrin korkeudessa kallioseinämien puolivälissä. Kalliomaalausten lisäksi alueella on jonkun verran myös kalliopiirroksia. Kiveen on ikuistettu geometrisiä hahmoja, eläimiä, ihmisiä, teriantropisia hahmoja, esineitä ja kasveja. Eläimet ovat usein selvästi yksityiskohtaisempia ja suurimpia kuin ihmishahmot. Kuvissa esitetään myös esimerkiksi kohtauksia metsästyksestä, taisteluista, tanssimisesta ja jaguaarikulttiin liittyneistä seremonioista.[6]
Varhaiset tutkimusmatkat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serranía de Chiribiqueten alueelle alkoi 1500-luvun puolivälissä suuntautua tutkimusmatkoja, kun eurooppalaiset yrittivät löytää myyttisen Eldoradon. Saksalainen Philipp von Hutten saapui sinne 1537, mutta carijonat karkottivat hänet alueelta. Fransiskaanilähetyssaarnaajia kohtasi 1700-luvun puolivälissä carijonia Apaporisjoen varrella. Insinööri ja sotilasvirkamies Francisco Requena puolestaan arvioi vuonna 1782 carijonia olevan lähes 15 000. Chiribiqueten eteläiseen osaan matkasi vuonna 1810 saksalainen luonnontieteilijä Carl Friedrich Philipp von Martius, joka kuvaili tarkasti carijonia.[5]
Kumin valmistus toi Chiribiqueten lähistölle myös uudiasukkaita 1800-luvun lopulla. Carijonia siirrettiin alueelta 1900-luvun alussa. Carinojien taistelua kuvasi saksalainen kansatieteilijä Theodor Koch-Grünberg.[5]
Suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serranía de Chiribiqueten vuoristo löydettiin vasta aivan 1900-luvun lopulla, kun Kolumbian kansallispuistojärjestelmän johtaja Carlos Castaño-Uribe havaitsi lentokoneesta kartoittamattoman vuoristoalueen. Kansallispuistoksi se julistettiin vuonna 1989. Vuosien 1991–2017 aikana sinne on tehty kahdeksan tutkimusmatkaa. Niiden aikana muun muassa kalliomaalaukset on löydetty ja kartoitettu.[5]
Serranía de Chiribiqueten kansallispuistoa laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin sen koko kasvoi noin 14 800 neliökilometrillä 27 800 nelikilometriin.[7] Toistamiseen sitä laajennettiin vuonna 2018.[3] Samana vuonna kansallispuisto valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Evaluations of nominations of cultural and mixed properties (pdf) (ICOMOS report for the World Heritage Committee, 42nd ordinary session, Manama, 24 June-4 July 2018) 2018. Unesco. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
- IUCN World Heritage Evalutions 2018 (pdf) 2017. Unesco. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c IUCN World Heritage Evalutions 2018, s. 78.
- ↑ a b Colombia’s Serranía de Chiribiquete is now the world’s largest tropical rainforest national park 2.7.2018. World Wildlife Fund. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Parque Nacional Natural Serranía de Chiribiquete Parques Nacionales Naturales de Colombia. Arkistoitu 11.7.2018. Viitattu 17.2.2019. (espanjaksi)
- ↑ a b IUCN World Heritage Evalutions 2018, s. 79.
- ↑ a b c d Icomos, s. 38.
- ↑ Icomos, s. 37.
- ↑ Icomos, s. 42.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serranía de Chiribiqueten kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
