Seppo Kasanen
Seppo Kasanen (22. huhtikuuta 1932 Viipuri – 18. tammikuuta 1998 Espoo) oli suomalainen arkkitehti. Kouvolan lyseosta vuonna 1951 ylioppilaaksi päässyt Kasanen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1959 ja hän perusti oman arkkitehtitoimiston.[1]
Suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukkulan asemakaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahden kaupunki osti Mukkulan kartanon ja Mukkulan Tiilitehtaan maat vuonna 1959.[2] Kaupunki toimeenpani asemakaavakilpailun, jonka tulokset julkistettiin keväällä 1961. Kilpailun voittajaksi valittiin Kasasen ehdotus ”Nurkkakunta”. Kilpailualueen pinta-ala oli noin 200 hehtaaria.[3]
Anjalankosken kaupungintalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasasen tunnettuja suunnittelutöitä on Sippolan kunnan virastotalo Keltakankaalla, nykyisessä Kouvolassa. Silloisen Sippolan kunnan hallintokeskuksen ja Myllykosken ammattikoulun rakentamiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailuun jätettiin 22 ehdotusta, joista voittajaksi ja suunnittelutyön pohjaksi valittiin Kasasen ehdotus ”Aivosiilo”. Kasasen avustajana kilpailussa oli arkkitehtiylioppilas Timo Sahanen. Kilpailutulokset julkistettiin marraskuussa 1962.[5] Hallintokeskuksen tilat toteutettiin useassa vaiheessa. Rakennuksista toteutettiin ensin ammattikoulun tilat ja seuraavaksi virastotalo, joka vihittiin käyttöön 30. lokakuuta 1966.[6] Virasto- eli kunnantalossa oli kahden kerroksen korkuinen keskushalli, ja sen ympärillä valtuuston istuntosali, kokoushuoneita, lounasruokala ja toimistotiloja.[5] Hallintokeskuksen seuraavissa vaiheissa toteutettiin rakennustoimistolle varasto- ja korjaamotiloja. Viimeisenä rakennusvuorossa oli paloasema.[6]
Muita suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Entisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston rakennuksia Otaniemessä, Espoossa:
- Kallion paloaseman laajennus Helsingin keskuspelastusasemaksi, Agricolankatu 15, Helsinki (1973 & 1978)[11][12] Tässä korjauksessa rakennukseen lisättiin muun muassa tilat hälytyskeskukselle, sammakkomiesten koulutusallas, kalusto- ja huoltotiloja autoille, majoitustiloja, keittiö ja ruokala, voimistelu- ja juhlasali sekä toimisto- ja opetustiloja. Pelastusaseman katolle tuli helikopterikenttä ja vanha letkutorni korvattiin uudella harjoitustornilla[13]
- entisen Kulmakoulun muutos toimistotiloiksi, Meritullinkatu 33, Helsinki, 1982–1985[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkkitehti Seppo Kasanen Helsingin Sanomat. 7.2.1998. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Malkki, Tuomo: Mukkulan ostoskeskuksen ja ympäristön kehittäminen, s. 16. (Opinnäytetyö; Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto) Lahti: Tuomo Malkki, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.11.2021).
- ↑ AVM: Mukkulan puistokaupungin suunnittelukilpa ratkesi. Helsingin Sanomat, 7.5.1961, s. 18.
- ↑ Anjalankosken kaupungintalo saatetaan pian purkaa — talo ei ole mennyt kaupaksi edes 50000 eurolla Kouvolan sanomat. 5.9.2016. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ a b "Aivosiilo" Sippolaan kunnan- ja koulutaloksi. Helsingin Sanomat, 23.11.1962, s. 17.
- ↑ a b Sippolan hallintokeskus saamassa valmiin muodon. Helsingin Sanomat, 31.10.1966, s. 9.
- ↑ Metallimiehenkuja 4 Aalto-yliopisto. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Tietotie 1 E Aalto-yliopisto. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Tietotie 1 C Aalto-yliopisto. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ 1968 TKK, VTT Laivan- ja vesirakennuslaboratorio (nyk. Laivatekniikka/Meritekniikka), Seppo Kasanen (sivu 9) Aalto-yliopisto. Arkistoitu 21.11.2021. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Kallion paloasema, nykyinen Keskuspelastusasema Lasipalatsi. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Helsingin kaupunki palolaitos; Agricolankatu 15. Castreninkatu 15. Itäinen papinkatu 5-9. Kaarlenkatu; Helsinki Finna. Arkistoitu 21.11.2021. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Kallion paloaseman uudistus alkoi. Helsingin Sanomat, 18.2.1972, s. 16.
- ↑ Kiinteistöosakeyhtiö Meritullinkatu 33. Entinen Kulmakoulu.; Meritullinkatu 33 & Kristianinkatu 4; Helsinki Finna. Arkistoitu 21.11.2021. Viitattu 21.11.2021.