Seitsemisen kylät
Seitsemisen kylillä tarkoitetaan Ikaalisten itäisellä laidalla sijaitsevaa kolmea kylää: Juhtimäki, Sisättö ja Vaho.
Seitsemisen kylät ovat päällisin puolin varsin samanlaisia, mutta tarkemmin katsottuna Juhtimäki eroaa naapureistaan monella tavalla. Se on näistä kylistä vanhin ja ainoa maakirjakylä. Sen asutushistoria juontaa 1500-luvun jälkipuoliskolta alkaen erämaiden vapauttamisesta. Sisättö ja Vaho ovat talouskyliä ja niiden asutushistoria on lähes 200 vuotta nuorempaa kuin Juhtimäen.
Sisättö ja Vaho asutettiin huomattavasti myöhemmin, eikä taustalla ole erämaiden asuttaminen. Sisätön ja Vahon asuttaminen liittyy olennaisesti torpparilaitoksen kehitykseen ja asuttaminen tapahtui Kyrösjärven suunnasta. Sisättö ja Vaho sijaitsivat lähellä Kyrösjärven itäisiä rantakyliä ja olivat luonteeltaan rantakylien ulkopalstoja – eivät erämaita – joita kyettiin hyödyntämään näiden rantakylien taloista käsin niiden työvoimalla. Väestönkasvu ja lainsäädännön muutokset, jotka mahdollistivat torppien muodostamisen myös talonpoikaistaloihin, aloittivat näiden kahden kylän pysyvän asuttamisen 1750-luvulta lähtien.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alhonen, Pentti & Papunen, Pentti & Sarkki Isomaa, Seija: Ikaalisten emäpitäjän historia I vuoteen 1640. Vammala: , 1996. ISBN 951-97559-0-X.
- Vappula, Jorma: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II. 1641-1721. Vammala: Vammalan kirja, 2006. ISBN 951-97559-2-6.
- Vuorikoski,Matti: Seitsemisen kylät. Juhtimäki. Kylä erämaassa. Tampere: Juvenes Print, 2012. ISBN 978-952-93-1255-9.
- Vuorikoski, Matti: Seitsemisen kylät. Sisättö ja Vaho. Kylät erämaan laidalla. Tampere: Juvenes Print, 2014. ISBN 978-952-93-4808-4.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A. R. Vesa : Tarina Juhtimäen asutuksen synnystä, Aamulehti, 27.08.1939, nro 229, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot