Sean Connery

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sean Connery
Sean Connery vuonna 1983
Sean Connery vuonna 1983
Henkilötiedot
Koko nimi Thomas Sean Connery
Syntynyt25. elokuuta 1930
Edinburgh, Skotlanti
Kuollut31. lokakuuta 2020 (90 vuotta)
Nassau, Bahama
Ammatti näyttelijä
Puoliso Diane Cilento
(vih. 1962; ero 1973)

Micheline Roquebrune (vih. 1975)
Lapset Jason Connery
Näyttelijä
Aktiivisena 1954–2006, 2012
Merkittävät roolit James Bond
Palkinnot

Parhaan miessivuosan Oscar
1987 Lahjomattomat

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Thomas Sean Connery (25. elokuuta 1930 Edinburgh, Skotlanti31. lokakuuta 2020 Nassau, Bahama[1][2][3]) oli skotlantilainen näyttelijä. Hänet tunnetaan ennen kaikkea ensimmäisenä James Bondia esittäneenä näyttelijänä James Bond -elokuvasarjassa. Connery näytteli James Bondia vuosina 1962–1971 ja 1983. Hänelle olivat ominaisia älykkäät ja miehekkäät roolit enimmäkseen seikkailu- ja jännityselokuvissa.[4]

Sean Connery syntyi Edinburghissa rekkakuskin ja siivoojan perheeseen. Hän jätti koulut 15-vuotiaana ja liittyi Britannian merivoimiin.[5] Connery oli kolme vuotta laivastossa, mutta joutui jättämään sen mahahaavan takia.[6] Tämän jälkeen hän työskenteli muurarina, hengenpelastajana, rekkakuskina ja ruumisarkkujen viimeistelijänä.[5]

Connery harrasti kehonrakennusta ja sijoittui vuoden 1953 Mr. Universe -kilpailussa Lontoossa kolmanneksi.[7]

Mr. Universe -kilpailun kautta Connery pääsi tekemään töitä mallina ja edelleen pieniin teatterirooleihin. Hän näytteli kiertelevässä teatteriseurueessa, joka esitti South Pacificia. Manchester United -jalkapalloseuran manageri Matt Busby tarjosi näihin aikoihin Connerylle pelaajasopimusta, mutta Connery valitsi mieluummin näyttelijänuran.[7]

Conneryn ensimmäinen elokuvarooli oli elokuvassa Lilacs in the Spring (1954). Ensimmäinen merkittävämpi rooli oli elokuvassa Sotakirjeenvaihtajan rakkaus (1958), jossa Connery näytteli Lana Turnerin kanssa. Hän näytteli myös esimerkiksi elokuvassa Tarzanin suuri seikkailu, kunnes teki lopullisen läpimurtonsa James Bondin roolissa ensimmäisessä James Bond -elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962).[6]

Connery elokuvan Timantit ovat ikuisia kuvauksissa vuonna 1971.

Rooli Bondina teki Conneryn kerralla kuuluisaksi, ja monille hänestä tuli James Bondin synonyymi.[5] Connery jatkoi Bondina elokuvissa Salainen agentti 007 Istanbulissa (1963), 007 ja Kultasormi (1964), Pallosalama (1965) ja Elät vain kahdesti (1967), jonka jälkeen hän jätti roolin, koska oli kyllästynyt toistuviin juoniin ja yleisön vaatimuksiin, eikä saanut riittävän suurta palkkiota yksityisyytensä menettämisen korvaukseksi. United Artists tarjosi Connerylle seuraavan Bond-elokuvan jälkeen kuitenkin ennätyspalkkaa, mikä sai hänet palaamaan Bondin rooliin vielä elokuvaan Timantit ovat ikuisia (1971). Seuraavasta tarjouksesta Connery kieltäytyi, ja seuraavassa Bondissa Elä ja anna toisten kuolla esiintyikin Roger Moore. Connery palasi rooliin kuitenkin vielä kerran epävirallisessa Bond-elokuvassa Älä kieltäydy kahdesti (1983).[8] Connery käytti hiustupeeta jokaisessa Bond-elokuvassa; hän alkoi menettää hiuksiaan jo 21-vuotiaana.[9]

Bondin ohella muita 1960-luvun rooleja muun muassa elokuvissa Olkinainen (1964), Alfred Hitchcockin Marnie, vaarallisella tiellä (1964) ja Sidney Lumetin Kukkula (1965).[10] Bond-uran jälkeen Connery pystyi siirtymään menestyksellisesti muihin rooleihin. Hän esiintyi seuraavaksi muun muassa elokuvissa Painostus, Idän pikajunan arvoitus ja Man Who Would Be King – Seikkailujen sankarit.[8]

Elokuvasta Tuuli ja leijona (1975), jossa Connery esitti berberipäällikköä, hän vakuutti kriitikot näyttelijäntaidoillaan. Parhaan miespääosan Bafta-palkinnon Connery sai vuoden 1986 elokuvasta Ruusun nimi. Samana vuonna hän esiintyi myös fantasiaelokuvassa Highlander – kuolematon, jossa hän esitti Juan Sánchez Villa-Lobos Ramírezia, joka opetti elokuvan päähenkilön tappamaan kuolemattoman. Elokuvassa Lahjomattomat (1987) Connery näytteli poliisi Jim Malonea, joka auttoi Kevin Costnerin esittämän Eliot Nessin nappaamaan Al Capone. Connery sai roolistaan parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon. Elokuvassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki Connery esitti Indiana Jonesin isää ja sai roolista Bafta-ehdokkuuden.[8]

Connery sai Bafta-ehdokkuuden myös elokuvasta Punaisen lokakuun metsästys (1990). Hänen seuraavia elokuviaan 1990-luvulla olivat Sankari vai vakooja, The Rock – paluu helvettiin ja Ansa viritetty.[8]

Vuonna 2003 ensi-iltansa saanut elokuva Herrasmiesliiga epäonnistui pahasti, ja Connery ilmoitti seuraavana vuonna pitävänsä taukoa näyttelemisestä. Vuonna 2006 Connery kertoi jäävänsä kokonaan eläkkeelle. Hän teki kuitenkin vielä samana vuonna ääniroolin skotlantilaisanimaatioon Sir Billi the Vet ja vuonna 2011 sen jatko-osaan Sir Billi. Conneryn tiedottaja ilmoitti huhtikuussa 2011, että Connery vetäytyy kokonaan julkisista esiintymisistä.[8] Connery esiintyi kuitenkin vielä kertojana vuoden 2012 dokumentissa Ever to Excel, joka kertoo Skotlannin ensimmäisen yliopiston perustamisesta ja kehityksestä.[11]

Movies4Men-kanavan mukaan Connery on elokuvissaan pelastanut maailman yhteensä 13 kertaa, mikä on useammin kuin yksikään toinen näyttelijä.[12]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Connery vuonna 2008.

Connery oli naimisissa näyttelijä Diane Cilenton kanssa vuosina 1962–1973. Heillä on yksi poika, näyttelijä Jason Connery. Vuonna 1975 Connery meni naimisiin viisi vuotta aiemmin tapaamansa taiteilija Micheline Roquebrunen kanssa, ja liitto kesti Conneryn kuolemaan asti.[13]

Connerylta leikattiin hyvänlaatuinen munuaissyöpä vuonna 2005.[14]

Connery ryhtyi harrastamaan golfia vakavasti 1960-luvulla 007 ja Kultasormi -elokuvan myötä, ja pelistä tuli hänelle elinikäinen intohimo.[15] Connerylla oli ensimmäisen danin musta vyö Kyokushin-tyylisuunnan karatessa.[16]

Connery kannatti julkisesti Skotlannin riippumattomuus- ja itsenäistymispyrkimyksiä jo 1960-luvun lopulta alkaen. Hän puhui separatistien, kuten Skotlannin kansallispuolueen puolesta, ja toimi 1990-luvulla myös puolueen televisio-ohjelman kertojanäänenä. Connery puhui Skotlannin autonomian puolesta vuonna 1997 vaalikampanjassa ennen kansanäänestystä Skotlannin oman parlamentin perustamisesta. Vuonna 1998 hän vaati ensimmäisessä puoluepoliittisessa puheessaan Skotlannille täyttä itsenäisyyttä.[17]

Connerylle myönnettiin 1996 Golden Globe -elämäntyöpalkinto. Hän vastaanotti ritarinarvon vuonna 2000. Connerylle myönnettiin Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinto vuonna 2006.[7]

Vuonna 1989 People nimesi Conneryn maailman seksikkäimmäksi elossa olevaksi mieheksi.[18]

Valikoitu filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva Rooli
1957 Tiikerin hyökkäys Mike
1958 Sotakirjeenvaihtajan rakkaus Mark Trevor
Titanicin kohtalonyö RMS Titanicin miehistön jäsen
1959 McBride ja Haltijat Michael McBride
Tarzanin suuri seikkailu O’Bannion
1962 Atlantin valli murtuu sotamies Flanagan
Salainen agentti 007 ja tohtori No James Bond
1963 Salainen agentti 007 Istanbulissa
1964 Olkinainen Anthony ”Tony” Richmond
Marnie – vaarallisella tiellä Mark Rutland
007 ja Kultasormi James Bond
1965 Kukkula Joe Roberts
Pallosalama James Bond
1967 Elät vain kahdesti
1968 Shalako Moses Zebulon "Shalako" Carlin
1971 Suuri kaappaus John ”Duke” Anderson
Timantit ovat ikuisia James Bond
1972 Painostus rikos­ylikonstaapeli Johnson
1974 Zardoz Zed
Viimeiset sekunnit eversti Nils Tahlvik
Idän pikajunan arvoitus eversti Arbuthnot
1975 Tuuli ja leijona Mulai Ahmed el-Raisuli
Seikkailujen sankarit Daniel Dravot
1976 Robin ja Marian Robin Hood
Seuraava saalis Khalil Abdul-Muhsen
1977 Yksi silta liikaa kenraali­majuri Robert Urquhart
1978 Kultajuna Edward Pierce
1979 Meteori tohtori Paul Bradley
Vuosi Elokuva Rooli
1979 Kuuba 1959 majuri Robert Dapes
1981 Operaatio Outland marsalkka William T. O’Niel
Rosvoja, rosvoja kuningas Agamemnon
1982 Kamera käy – tapa Patrick Hale
Viisi päivää vuorilla Douglas Meredith
1983 Älä kieltäydy kahdesti James Bond
1984 Rohkea ritari vihreä ritari
1986 Highlander – kuolematon Juan Sánchez Villa-Lobos Ramírez
Ruusun nimi William Baskerville
1987 Lahjomattomat Jim ”Jimmy” Malone
1988 Rikospaikkana Presidio everstiluutnantti Alan Caldwell
1989 Indiana Jones ja viimeinen ristiretki professori Henry Jones, Sr.
Perheyritys Jessie McMullen
1990 Punaisen lokakuun metsästys kapteeni Marko Ramius
Sankari vai vakooja Bartholomew "Barley" Scott Blair
1991 Highlander 2 – Paluu Juan Sánchez Villa-Lobos Ramírez
Robin Hood – varkaiden ruhtinas Rikhard I Leijonamieli
1992 Medicine Man tohtori Robert Campbell
1993 Nouseva aurinko kapteeni John Connor
1994 Kelpo mies Afrikassa tohtori Alex Murray
1995 Oikeuden puolustaja Paul Armstrong
Lancelot – ensimmäinen ritari kuningas Arthur
1996 The Rock – paluu helvettiin entinen SAS-agentti John Patrick Mason
1998 Me kostajat Sir August de Wynter
Rakkauden 6 oppituntia Paul
1999 Ansa viritetty Robert ”Mac” MacDougal
2000 Elämän edessä William Forrester
2003 Herrasmiesliiga Allan Quartermain
  • Browne, Ray B. & Browne, Pat: The Guide to United States Popular Culture. Popular Press, 2001. ISBN 0-87972-821-3 Google-kirjat (viitattu 6.5.2013). (englanniksi)
  • Callan, Michael Feeney: Sean Connery: Elämä ja elokuvat. (Alkuteos Sean Connery, 2002) Suomentanut Rosvall, Matti. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-420-8
  • Cork, John & Stutz, Collin: James Bond -ensyklopedia. Suomentanut Becks, Raija & Laine, Henrik. Helsinki: Readme, 2008. ISBN 978-952-220-022-8
  1. BBC: Bond-elokuvista tuttu näyttelijä Sean Connery on kuollut Yle Uutiset. 31.10.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 31.10.2020.
  2. Harmetzz, Aljean: Sean Connery, Who Embodied James Bond and More, Dies at 90 The New York Times. 31.10.2020. New York: The New York Times Company. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  3. Näyttelijälegenda Sean Conneryn kuolinsyy selvisi Ilta-Sanomat. 29.11.2020. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.11.2020.
  4. Koukkunen, Kalevi et al.: WSOY:n Iso Tietosanakirja, osa 2, s. 86. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20155-3
  5. a b c Browne 2001, s. 198, 199.
  6. a b Profile: Sir Sean Connery BBC News. 12.3.2006. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  7. a b c Cork & Stutz 2008, s. 24, 25.
  8. a b c d e Sir Sean Connery Biography The Biography Channel. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  9. Trivia Facts - Sean Connery Day seanconneryday.com. Viitattu 29.8.2023. (englanti)
  10. Connery, Sean (1930–) BFI Screenonline. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  11. Sean Connery Tells the Story of St Andrews University of St Andrews News. 12.5.2012. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  12. Bhvishya Patel: Great Scot! Forget Superman, Batman and John McClane, Sean Connery Has Saved the World More Times in Character Than Any Other, Say Researchers Daily Mail. 28.9.2018. Lontoo: DMG Media. Viitattu 27.6.2023. (englanniksi)
  13. Fowler, Bella: Inside Sean Connery’s Tumultuous Love Life The New Zealand Herald. 1.11.2020. Auckland: New Zealand Media and Entertainment. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
  14. Connery Has Surgery for Kidney Tumor CBS News. 12.3.2006. New York: CBS Broadcasting Inc. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
  15. Brown, Oliver: Goldfinger Inspired Sean Connery’s Lifelong Love Affair with Golf The Daily Telegraph. 25.8.2008. Lontoo: Telegraph Media Group. Viitattu 11.8.2018. (englanniksi)
  16. Celebrity Students of Karate 10.6.2019. Karate Combat. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
  17. Callan 2006, s. 261, 262, 282–288.
  18. Schindehette, Susan et al.: A Man Called Connery People. 18.12.1989. Yhdysvallat: Time Warner Inc. Viitattu 28.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]