Savoiji
| Savoijin herttuakunta Ducatus Sabaudiae (latinaksi) Ducato di Savoia (italiaksi) Duché de Savoie (ranskaksi) Ducato di Savouè (arpitaaniksi) Ducà ’d Savòja (piemonteksi) |
|||
|---|---|---|---|
1416–1720 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | herttuakunta | ||
| Pääkaupunki |
Chambéry (1416–1440) Torino (1440–1720) |
||
| Historia | |||
| – kreivikunnan perustaminen | 1003 | ||
| – herttuakunnaksi | 1416 | ||
| – Yhdistyminen Sardinian kuningaskunnaksi | 1720 | ||
| Kielet | ranska, arpitaani, italia, piemonte, latina | ||
| Seuraaja |
 Sardinian kuningaskunta |
||
Savoiji (lat. Ducatus Sabaudiae, ital. Savoia, ransk. Savoie) oli historiallinen valtio nykyisen Ranskan alueella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savoijin ruhtinaskunta syntyi, kun Burgundin kuningas Rudolf III (n. 970–1032) läänitti vuonna 1003 Mauriennen vuoristoalueen aatelismies Humbert I Valkokädelle (k. 1048), Savoijin kuningassuvun perustajalle, joka hallitsi itse asiassa suurta osaa alueesta. Humbert ja hänen seuraajansa rakensivat keskiajalla itselleen merkittävän valtion, jonka tukikohtana oli Savoiji ja joka ulottui itään Alppien yli Piemonten alueelle. Savoiji päätyi 1000-luvulla Burgundin maiden mukana Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alaisuuteen.[1]
Savoijista tuli vuonna 1416 herttuakunta Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. 1400-luvun lopulla Savoijin herttua peri esiäitinsä kautta menetettyjen ristiretkeläisvaltakuntien eli Jerusalemin, Kyproksen ja Armenian kuninkaan tittelin, jota herttuat seuraavina vuosisatoina käyttivät, mutta ulkovallat tunnustivat sen vain satunnaisesti.lähde?
Uuden ajan alussa Savoijista tuli Ranskan laajentumisen kohde sen strategisen aseman vuoksi, joka ohjasi reittejä Italiaan. Vaikka ranskalaiset joukot miehittivät Savoijin useita kertoja 1500- ja 1600-luvuilla, Savoijin herttuat pystyivät valtaaman sen takaisin. Samaan aikaan pääosin ranskankielinen Savoiji menetti hegemoniansa Savoijin maiden keskuudessa, kun herttuat alkoivat suosia italialaisia alueitaan, mikä heijastui pääkaupungin siirrossa Chambérysta Piemonten Torinoon vuonna 1563.[1]
Habsburgien ja Ranskan välisen Espanjan perimyssodan jälkeen vuonna 1714 Savoijin herttua sai Utrechtin rauhassa Sisilian kuningaskunnan ja Sisilian kuninkaan tittelin. Vuonna 1720 Sisilia vaihdettiin Sardiniaan, jolloin herttuan hallitsemista alueista muodostui Sardinian kuningaskunta. Savoiji liitettiin Ranskaan vallankumoussotien aikana vuonna 1792 ja palautettiin perinteisille hallitsijoilleen vuonna 1815.[1] Vuonna 1860 Napoleon III liitti ranskanpuoleisen Savoijin ja Nizzan kreivikunnan Ranskaan.lähde?
Nykyisin Savoijin alue käsittää Ranskan Savoien ja Haute-Savoien departementit Rhône-Alpesin hallintoalueella.lähde?
Maantiede, elinkeinot, uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Genevenjärven eteläpuolella sijaitseva alue koostuu lähes kokonaan vuoristokasvillisuudesta. Suuri osa alueen rajallisesta viljelysmaasta on käytetty karjankasvatukseen ja lypsykarjan pitämiseen, maanviljelyksessä kasvatetaan viljaa, viiniköynnöstä ja hedelmiä (omenoita). Metsät ovat tärkeä luonnonvara, ja juustonvalmistus ja sahateollisuus ovat tärkeitä teollisuudenaloja. Perinteiset asuintalot (châlets) Savoijin luoteisosassa on rakennettu puusta ja Hautes-Alpes alueen talot on suurelta osin rakennettu kivestä. Maatilat sijaitsevat yleensä erittäin hajallaan. Savoiji on pääasiallisesti roomalaiskatolinen, jonne protestanttisuus on ulottunut harvakseltaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savoiji Wikimedia Commonsissa
