Saviliuske

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palanen saviliusketta.
Saviliuskelaatoista valmistettua kattoa St Fagansin ulkoilmamuseossa Walesissa.

Saviliuske on savi- tai liejukivestä muodostunut, alhaisen asteen metamorfoosin kokenut liuskekivi. Metamorfoosin edetessä saviliuske muuttuu fylliitiksi ja edelleen kiilleliuskeeksi.[1]

Saviliuskeen väri vaihtelee riippuen liuskeen sisältämistä orgaanisista aineksista ja siinä olevan raudan oksidoitumisasteesta. Saviliuske koostuu pääasiassa kvartsista ja muskoviitista tai illiitistä. Usein mukana on myös biotiittia, kloriittia, hematiittia ja pyriittiä.

Saviliuskeesta voidaan tehdä kattolaattoja, sillä sen ominaisuuksien ansiosta siitä saa helposti ohuita laattoja. Liuskelaattoja voidaan käyttää myös ulkolattioissa ja seinien päällysteenä.

Hienoa saviliusketta voidaan käyttää hiomakivenä. 1700- ja 1800-luvulla saviliusketta käytettiin liitutauluina. Akvaarioissa se on käyttökelpoinen sisustuselementteinä, sillä saviliuske ei muuta veden kemiallisia olosuhteita.

Mustat go-kivet on perinteisesti tehty saviliuskeesta.

  1. Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (s. 56 Saviliuske) ISBN 951-960-973-6. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 31.7.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]