Saurmag II

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saurmag II (georg. საურმაგ II, nimen latinisoitu muoto Sauromaces) oli Iberian (paikallisesti Kartlin eli itäisen Georgian) kuningas Khosroiani-dynastiasta vuosina 361–363 ja diarkki vuosina 370–378. Georgialainen historiallinen perinne ei hänestä kerro, mutta hänet mainitaan Rooman valtakunnan 300-luvun historioitsijan Ammianus Marcellinuksen teksteissä.

Saurmag näyttää nousseen valtaistuimelle Mirian III:n, Iberian ensimmäisen kristityn kuninkaan, kuoleman jälkeen vuonna 361 ja harjoittaneen Roomaa kannattavaa politiikkaa. Vuonna 363 persialainen sassanidikuningas Sapor II syrjäytti hänet ja asetti hänen paikalleen Varaz-Bakur I:n. Iranilaisten sekaantuminen Kaukasuksen asioihin sai lopulta aikaan Rooman vastaiskun, ja myöhemmin vuonna 370 Rooman keisari Valens lähetti alueelle kaksitoista legioonaa – noin 12 000 miestä – Terentiuksen johdossa palauttamaan Saurmagin valtaan Iberian Armeniaan ja Lazicaan rajautuvissa läntisissä pronvisseissa. Varaz-Bakurin seuraajan Mirdat III:n sallittiin jäädä hallitsemaan kuningaskunnan koillisosaa. Sapor ei tunnustanut sopimusta ja piti sitä syynä sodalle, aloittaen uudelleen sotatoimet Roomaa vastaan vuoden 371 alussa.[1] Kuitenkin vuoteen 378 mennessä goottisota sai Rooman hylkäämään Saurmagin; hänen hallintonsa lienee hajonnut Iberian siirtyessä kokonaan tai osittain sassanidien vasallivaltioksi.[2]

  1. Lenski, Noel Emmanuel: Failure of Empire: Valens and the Roman State in the Fourth Century A.D. s. 175. University of California Press, 2002. ISBN 0520233328
  2. Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History, s. 460–461. Georgetown University Press, 1963.