Mirdat III

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mirdat III (georg. მირდატ III, nimen latinisoitu muoto Mithridates) oli Iberian (paikallisesti Kartlin eli itäisen Georgian) kuningas Khosroiani-dynastiasta noin vuosina 365–380 (diarkkina 370–378).

Mirdat nousi valtaistuimelle isänsä Varaz-Bakur I:n jälkeen, jonka ajan historioitsija Ammianus Marcellinus tunsi nimellä Aspacures. Varaz-Bakurin oli nostanut valtaan Sapor II, Persian sassanidien kuningas, hänen isoveljensä Saurmag II:n tilalle. Ammianus ei tunne Mirdatia, johon hän jatkaa viittaamista Aspacures-nimellä (Amm. 27.12; 30.2).

Noin vuonna 370 iranilaisten sekaantuminen Iberian politiikkaan sai aikaan Rooman valtakunnan vastaiskun, ja Ammianus kertoo Rooman keisari Valensin lähettämistä joukoista, joiden tarkoituksena oli palauttaa Saurmag valtaistuimelleen. Kun Rooman legioonat saapuivat Cyrus-joelle, niiden komentaja Terentius ja Saurmag tekivät Mirdatin kanssa sopimuksen, jossa kuningaskunta jaettiin kahtia jokea seuraten. Mirdat ilmaisi harkinneensa loikkaamista Roomaan, mutta hän pelkäsi poikansa Vitran hengen puolesta. Poikaa pidettiin panttivankina sassanidien hovissa.[1] Mirdatin annettiin pitää hallussaan Iberian koillisosa, kun taas Saurmag sai hallintaansa valtakunnan lounaisosat. Tilanne heijastuu Leonti Mrovelin kertomukseen klardžetilaisten loikkaamisesta roomalaisten puolelle Iberian lounaisosassa.[2]

Kun Rooman valtakunta oli kärsinyt tappion Adrianopolin taistelussa, Saurmag todennäköisesti karkotettiin vuonna 378 ja Mirdat sai oletettavasti hallintaansa koko kuningaskunnan.[3]

  1. Lenski, Noel Emmanuel: Failure of Empire: Valens and the Roman State in the Fourth Century A.D. s. 175. University of California Press, 2002. ISBN 0520233328
  2. Melikišvili, Giorgi et al.: საქართველოს ისტორიის ნარკვევები (Tutkimuksia Georgian historiassa) 1970. Tbilisi: Sabtšota Sakartvelo.
  3. Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation: 2nd edition, s. 22. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153