Sarviniemi
Sarviniemi on Etelä-Karjalassa Taipalsaarella sijaitseva retkeily- ja luontokohde. Sarviniemi on nimensä mukaisesti sarvenmuotoinen niemimuodostelma, joka on syntynyt jääkauden jälkeen. Sarviniemi kuuluu Saimaa Geoparkin alueeseen.
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarviniemen alue sijaitsee eteläisen Saimaan alueella Suur-Saimaalla. Sen vastapäätä sijaitsee Kyläniemen Rastinniemi ja näiden väliin jää Rastinvirta, jonka läpi lähes kaikki Saimaan vedet virtaavat kohti Vuoksea. Sarviniemen pohjoispuolelle jää Suur-Saimaan isoja selkiä, kuten Munaluodonselkä ja Mäntysaarenselkä. Sarviniemen eteläpuolelle sen sijaan jäävät muun muassa Ilkonselkä, Ahoselkä ja Suuri Jänkäsalo.
Sarviniemen alueen omistaa Suomen valtio ja Metsähallituksen kautta. Alueen on vuokrannut ja sen retkeily- ja virkistystoimintaa ylläpitää Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Alueella on myös Puolustusvoimien harjoitusalue, jolla liikkuminen on kielleltty[1] ja joka on rajattu virkistysalueesta puihin maalatuin sinivalkoisin merkein.
Sarviniemen alue muodostuu Suuresta ja Pienestä Sarviniemestä, joiden väliin jää suojaisa lahti ja hiekkaranta. Suuri ja Pieni Sarviniemi ovat osa muodostelmaa, joka tunnetaan nimellä Toinen Salpausselkä. Niemet ovat syntyneet sulavan mannerjäätikön hetkellisten pysähdysten seurauksena noin 11 800–11 600 vuotta sitten.[2]
Suuri ja Pieni Sarviniemi ovat niin kutsuttuja reunamoreeniselänteitä ja rannoiltaan hyvin kivikkoisia ja lohkareisia. Pieni Sarviniemi on iältään hieman vanhempi kuin Suuri Sarviniemi. Erityisesti Suuren Sarviniemen pohjoispuolella voi nähdä alueelle tyypillisiä kivilajeja, kuten gneissiä ja graniittia. Suuren ja Pienen Sarviniemen niemien kärjet jatkuvat vedenpinnan alapuolisina muodostelmina Rastinvirran yli aina Kyläniemeen asti.[2]
Sarviniemen alue kuuluu myös uhanalaisen saimaannorpan luontaiseen elinympäristöön.[1]
Retkeily- ja virkistystoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarviniemessä on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön rakentamat esteettömät kulut ja se soveltuu myös liikuntarajoitteisille. Alueelta löytyy useita retkeilykatoksia, nuotiopaikkoja polttopuineen, esteettömät käymälät sekä uimaranta uimakoppeineen. Alueella ei läheisen Puolustusvoimien harjoitusalueen takia ole lupa yöpyä.[1]
Suureen Sarviniemeen on rakennettu esteettömät kulut aina niemen kärkeen asti ja sieltä on hyvät näkymät Rastinvirran yli Kyläniemeen ja viereisille suurille selille.
Sarviniemessä on myös vierasvenesatama, jonka omistaa Taipalsaaren kunta. Vuonna 2020 Sarviniemen ja Kyläniemen välillä aloitti lauttayhteys, joka kuljettaa pyöräilijöitä Rastinvirran yli osana Saimaan saaristoreittiä. Sarviniemestä pääsee lautalla myös Puumalan Lintusaloon. Noin 154 km pituinen Saimaan saaristoreitti kulkee Lappeenrannan, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Imatran läpi ja yhdistyy Sarviniemen pyörälautan kautta myös Puumalan saaristoreittiin.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarviniemi oli 1740-luvulta aina 1800-luvun alkuun asti raja-aluetta, sillä Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja kulki Sarviniemen pohjoispuolella. Sarviniemessä toimi tuolloin tulliasema.[1]
Sarviniemen alueella sijaitsi 1950-luvulta lähtien Lomaliiton perustama suosittu Suur-Saimaan lomakylä, joka mahdollisti lomailun järven rannalla myös ihmisille, joilla ei ollut omaa mökkiä.[4] Alue oli myös suosittu tanssi- ja illanviettopaikka. Suur-Saimaan lomakylä lopetti toimintansa kannattamattomana vuonna 2007.[4] Lomaliiton käytössä olleet lomamökit ja muut rakennukset on purettu vuonna 2020. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö vuokrasi alueen Metsähallitukselta vuonna 2017.[1]
Vuonna 1991 alueella tapahtui Taipalsaaren onnettomuus, jossa seitsemän Karjalan prikaatin varusmiestä hukkui Puolustusvoimien harjoituksen aikana.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Sarviniemi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Viitattu 14.5.2023..
- ↑ a b Suuren Sarviniemen reunamoreeniselänne Saimaa Geopark. 14.7.2022. Viitattu 15.5.2023.
- ↑ Visit Lappeenranta: Saimaan Saaristoreitti visitlappeenranta.fi.
- ↑ a b Komea lomakylä rapistui 10 vuodessa niin, että jäljellä olivat enää pankkikorttimankeli ja lehtiteline Yle Uutiset. 14.1.2020. Viitattu 15.5.2023.