Sari Poijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sari Poijärvi
Henkilötiedot
Syntynyt1955
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala valokuvataiteilija
Kuuluisimpia töitä Ammattinaisia,
Women at Work
Aiheesta muualla
kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/sari-poijarvi

Sari Poijärvi (s. 1955 Helsinki) on suomalainen valokuvataiteilija[1]. Poijärvi kuvaa ihmisiä eri rooleissa, mutta myös suurkaupunkien rakentaminen on hänen pitkäaikainen kuvauskohteensa. Poijärveä kiinnostaa nykyhetkessä olevaa menneen ja nykyisen yhteentörmäys sekä muutoksen dokumentointi valokuvataiteen keinoin.

Sari Poijärvi vastasi Art Hotel Helsingin (nyk. Taidehotelli AX) taidehotellin ideasta, kehittämisestä ja konseptista vuosina 2011–2019[2]. Poijärvi halusi luoda uudenlaisen taiteilijalähtöisen hotellikonseptin ja perusti Art Hotel Helsinki Oy:n alkuvuodesta 2012. Tarkoituksena oli tuoda Helsinkiin suomalaista nykytaidetta ylistävä taidehotelli. Samalla hän rekisteröi hotellille oman tavaramerkin. Poijärvi oli yhtiön toimitusjohtaja ja myöhemmin myös hallituksen puheenjohtaja.

Taidehotellin konseptin rakentaminen alkoi solmimalla aiesopimukset 16 suomalaisen taiteilijan kanssa. Taiteilijat suunnittelisivat kukin oman hotellihuoneensa siten, että huone olisi itsessään taideteos. Mukaan tulivat muun muassa Pekka Jylhä, Mika Kaurismäki, Anu Tuominen, Rosa Liksom, Sofi Oksanen, Jani Tolin ja Stefan Lindfors. Nordic Tourism Investment Forumissa sijoittajat[3] valitsivat taidehotelliprojektin hopealle.

Sari Poijärvi tunnetaan laajan profiilin valokuvaajana. Häntä kiinnostavat erilaiset aineistot: maiseman ja sisäkuvien maailmat, muotokuvat sekä yhteiskuntaan ja sukupuoleen liittyvät kysymyksenasettelut.[4] Poijärvi on yksi valokuvaajista, joka on ollut mukana uudistamassa valokuvan ilmaisua. Hän on tutkinut naisroolia jopa raivokkain sävyin.[5]

Poijärven "Kasari"-projekti oli paluu 80-luvulle. Se oli henkilökohtainen sukellus kuvaajan omaan lähihistoriaan kulkien läpi koko vuosikymmenen. ”Kasari” päätyi kirjaksi ja näyttelyksi 2011. Kirjan muoto ja ulkoasu oli irtirepäisy perinteisestä valokuvakirjan muodosta alkuperäiset 80-luvun erilaiset lippulaput tukivat valokuvien rinnalla skräppikirjan muotoa. Kjell Westö vastasi 80-lukua naulaavista kirjan teksteistä. Kasari-näyttelyn viimeinen esillä olo oli Etelä-Karjalan taidemuseossa. Poijärven ehdotuksesta museo järjesti näyttelyn teoksista huutokaupan jonka tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen.[6]

Poijärvi osallistui "Äidit ja pojat" -sarjallaan Otso Kantokorven kuratoimalle Mäntän kuvataideviikoille 2011. Kantokorven teema kuvataideviikoille oli  ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”[7]. Poijärven mustavalkoinen teoskokonaisuus "Äidit ja pojat" nosti esille monenlaisia äiti-poika-pareja: eri elämän tilanteessa olevia äitejä kuvattuna vaihtelevissa maisemissa eri vuodenaikoina yhden tai useamman poikansa kanssa.

Kollega Nina Tuitun kanssa Poijärvi kuratoi ja tuotti "Usko Tro" -näyttelyn, -kirjan ja -seminaarin. ”Usko Tro” käsitteli hengellisyyttä suomalaisessa nykyvalokuvassa ensimmäistä kertaa näin laajasti. Näyttelyssä oli mukana yhdeksän valokuvataiteilijaa, nuoria tuntemattomia nimiä että tunnettuja valokuvataiteilijoita.  ”Usko Tro” -näyttely teki laajan kierroksen Suomen suurissa taidemuseoissa 2004–2007, lähtien liikkeelle Helsingin Amos Anderssonin taidemuseolta.[8]

Poijärvi kuvaa 6×6-formaatin kameralla. Useat projekteistaan hän on kuvannut mustavalkoisella filmillä, kuten ensimmäinen yksityisnäyttely Lapsuus Valokuvagalleria Hippolytessä vuonna 1985 tai näyttelyksi ja Boxing-nimiseksi kirjaksi päätyneet nyrkkeilykuvaukset vuonna 1989. Poijärven mustavalkoinen Ammattinaisia-projekti nähtiin sekä näyttelynä että vuonna 2002 ilmestyneenä kirjana Ammattinaisia, Women at Work. Dokumentaarinen projekti kartoitti eri ammateissa työskenteleviä naisia levyseppä-hitsaajasta tasavallan presidenttiin.[5]

Sari Poijärvi on toiminut myös lehtikuvaajana useissa lehdissä, kuten Taloussanomissa 1999–2002.

Hänen teoksiaan on useiden museoiden ja säätiöiden kokoelmissa, ja yksityisnäyttelyiden lisäksi hän on ollut mukana monissa ryhmänäyttelyissä niin koti- kuin ulkomailla.

Poijärvi opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1980–1987. Taiteen maisterin (TaM) tutkinnon hän sai vuonna 1992. Lisäksi hän opiskeli estetiikkaa ja naistutkimusta Helsingin yliopistossa vuosina 1987–1993.[1]

Valokuvakirjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Poijärvi, Sari & Westö, Kjell: Kasari: Kun pyörähdin pyörässä näin. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25564-2
  • Poijärvi Sari, Tuittu Nina, Enqvist, Kari et al. Usko Tro. Omakustanne, 2005.
  • Poijärvi Sari, Linnavuori, Matti: Ammattinaisia - Women at Work. Omakustanne, 2002.
  • Stadin Nuoret. Tammi, 2000.
  • Poijärvi Sari, Riikonen, Tellervo: Kuka pelkää mustaa poikaa. Tammi, 1991.
  • Poijärvi Sari, Stiller, Ruben: Boxing, Petomaani. Omakustanne, 1989.
  • Poijärvi Sari, Bertell, Taina, Repo Ulla: Naistaivas. Gaudeamus, 1985.
  1. a b Poijärvi, Sari Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 19.9.2022.
  2. Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan Taidehotellia demokraatti.fi. 2.6.2014. Viitattu 19.9.2022.
  3. BidWinTravel named most attractive investment in the Nordic region News Powered by Cision. Viitattu 19.9.2022. (ruotsiksi)
  4. Borovsky, Alexander: Direxions-näyttelyluettelo. 2003
  5. a b Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka (toim.): Valokuvan taide. Suomalainen valokuva 1842-1992. Helsinki: SKS 1992.5
  6. Kasarista kannattaa muistaa muutakin kuin olkatoppaukset – etenkin yhteisöllisyys Yle Uutiset. 13.10.2014. Viitattu 19.9.2022.
  7. Simo Ollila: Historia | Mäntän kuvataideviikot www.kuvataideviikot.fi. Viitattu 19.9.2022.
  8. Pyhyyden tavoittamiseen rakentuu useita yllätyksellisiä näkökulmia ts.fi. 29.12.2005. Viitattu 19.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Direxions"-näyttelyluettelo. Tekstit: Alexander Borovsky, Inkamaija Iitiä. 2003
  • Valoa, otteita suomalaisen valokuvan historiaan 1839–1999. Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.) Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 1999
  • Valokuvan taide. Suomalainen valokuva 1842–1992. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka (toim.) Helsinki, SKS 1992. ISBN 951-717-699-6
  • ”Varjosta”. Suomalaisen valokuvauksen historiateos. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.) Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 1999
  • Koko hajanainen kuva. Suomalaisen taiteen 80-luku. Marja-Terttu Kivirinta, Ilppo Pohjola ja Leena-Maija Rossi. Helsinki, WSOY 1991
  • ”Varrella virran, valokuva tänään Finnish photography now”, näyttelyluettelo, Porin taidemuseo 1984