Sardinianvinttikoira
| Sardinianvinttikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Sardinia,  Italia |
| Määrä | maailmalla noin 100 yksilöä |
| Rodun syntyaika | 1000 eaa. - 200 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | jäniksen metsästys |
| Nykyinen käyttö | jäniksen metsästys |
| Muita nimityksiä | Levriero Sardo, Sardinian Sighthound, Cani de Lèpori, Cani Leporinu, Levriero di Ploaghe |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20-25 kg |
| Säkäkorkeus | 60-65 cm |
| Väritys | vaalea tai musta |
Sardinianvinttikoira (Levriero Sardo) eli Cani de Lèpori on italialainen koirarotu. Se on yksi Italian harvinaisimmista roduista: vain 100 yksilöä on jäljellä[1] eikä rodulle omistautuneita kasvattajiakaan ole kuin muutamalähde?.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkoisesti sardinianvinttikoira muistuttaa faaraoiden hautoihin maalattuja ja veistettyjä kuvia muinaisista egyptiläisistä koirista. Se on kuitenkin esimerkiksi faaraokoiraa kookkaampi ja vankkarakenteisempi. Siitä kaksi eri variaatiota: vaalea ja musta. Säkäkorkeus on 60-65 cm ja paino 20-25 kg.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun alkuperä on erittäin kaukainen: sen uskotaan kehittyneen jo 1000-luvulla eaa., jolloin foinikialaiset saapuivat Sardiniaan tuoden mahdollisesti koiria mukanaan. Toisen teorian mukaan se olisi kehittynyt vasta myöhemmin, kun karthagolaiset ja puunilaiset rantautuivat saarelle useita vuosisatoja eaa. Navicella di Bulteista on löytynyt rotua esittävä piirros, mikä viittaa siihen että se oli olemassa jo Sardiniassa muinoin asuneiden nuragien aikakaudella.[1]
Vielä 1970-luvulle asti sardinianvinttikoira oli kotisaarellaan yleinen. Siitä ja sen tulevaisuudesta ei kuitenkaan aktiivisesti huolehdittu, minkä vuoksi se alkoi risteytyä muiden rotujen kanssa ja menettää rotupuhtauttaan. Eläinlääkäri Andrea Sarria haluaisi aloittaa rodun elvyttämisen ja jalostamisen yhteistyössä yliopiston kanssa, ja hän myös toivoo tutkijoiden, kasvattajien ja muiden asiantuntijoiden kokoontuvan yhteen.[1]
Sassarin yliopiston opettajat ovat jo pitkään tehneet töitä sardinialaisten rotujen pelastamisen eteen. Vuonna 2012 yliopisto oli teettämässä geenitestiä, jonka avulla voitaisiin selvittää sardinianvinttikoiran alkuperä. Sardinian alkuperäisrotujen tutkija Roberto Balìan mielestä tutkimuksen pitäisi ulottua kolmeen eri suuntaan: varmistaa kuinka monta yksilöä tällä hetkellä on olemassa ja selvittää kuinka moni niistä on uroksia ja kuinka moni narttuja; laajentaa historiallisen perimän tutkimusta esim. tutkimalla tarkemmin Santa Gillan arkeologisen alueen terracotta-vinttikoiria; ja sitoutua suojelemaan rotua.[1]
Vaaleita yksilöitä löytyy Ploaghen kaupungista muutamia kymmeniä; mustia puolestaan esiintyy Sulcis-Iglesientessä, sekä muutamilla alueilla Oristanossa ja Campidanossa.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sardinianvinttikoira kuvan kera (Arkistoitu – Internet Archive)
- Harvinainen sardinianvinttikoira
