Sarapuujärv
| Sarapuujärv, Sūneklis | |
|---|---|
| Valtiot | Viro, Latvia |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta, Alūksne |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Peeli jõgi |
| Järvinumero | VEE2152200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 128 m (alle) |
| Rantaviiva | 0,675 km |
| Pinta-ala | 2,5 ha |
| Suurin syvyys | 8,8 m [1] |
 Sarapuujärv, Sūneklis |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sarapuujärv (myös Paganamaa Sarapuujärv, Sarapuu järv, Sarapu järv, Väike Kikkajärv) [2] ja latviaksi Sūneklis [3] on järvi Latvian ja Viron rajalla. Viron puolella se sijaitsee Võrumaalla Rõugen kunnassa Paganamaan kylään ja Latvian puolella Alūksnen kuntaan (entinen Veclaicenen pitäjä).[2][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on muodostunut viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesien uurtamaan laaksoon. Järven pinta-ala on 2,5 hehtaaria (ha) (Latvian puolella 1,7 ha [3]) ja se on 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se on 8,8 metriä syvä, vaikka joskus kirjallisuudessa esiintyy myös 27 metrin syväysarvo [1]. Siihen laskee viereisestä Kikkajärvestä tuleva (250 metriä pitkä) ja järven läpi virtaava Peeli jõgi, joka kuuluu Gaujan valuma-alueeseen. Se laskee 60 metrin päähän Liivajärveen. Kikkahjärven vedenpinnan korkeus on 128 metriä, joten Sarapuujärven pinta on tätä hieman alempi. Järven rantaviivan pituus on 700 metriä ja rannat ovat metsämaata. Järveen laskevat rinteet ovat paikoin yli 20 metriä korkeat ja sama jyrkkyys jatkuu vedenalla.[2][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu pieneen virolais-latvialaiseen patikointireitin piiriin, joka kulkee sekä Viron että latvian puolella [5]. Järven nimi tulee hasselpähkinästä, jota kasvaa järven pohjoisrannoilla, ja yleisenänä rantapuulajina on leppä. Järvessä esiintyy hauki, ahven, särki ja kiiski.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse, eestigiid.et, 1977, viitattu 15.4.2017
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Ezeri.lv: Sūneklis(latviaksi), viitattu 15.4.2017
- ↑ a b Keskkonnaregister: Sarapuujärv (vee2152200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Reitkeilyesite: PEĻĻU TAKA (latviaksi), viitattu 15.4.2017
Aiheesta lisää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- veclaicene.lv: Peļļu ezeri, viitattu 15.4.2017