Hasselpähkinä

Kypsiä hasselpähkinöitä.

Pähkinäpensaan pähkinä kasvaa kukan esilehdistä syntyneen suojuksen ympäröimänä.

Hasselpähkinä on pähkinäpensaan (Corylus) hedelmä eli pähkinä. Se on kuiva, kovakuorinen ja aukeamaton yksisiemeninen hedelmä, jonka sisällä on rasvapitoinen ruskeakuorinen siemen. Hasselpähkinöitä syövät linnut ja oravat. Niitä kerätään ja viljellään ihmisravinnoksi. Hasselpähkinästä voi poistaa metalli-ioneja kelatoivaa fytiinihappoa liottamalla pähkinöitä ennen syöntiä.

Ravintokasvina viljeltyjä pähkinäpensaita ovat lajit euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) ja isopähkinäpensas (Corylus maxima) ja risteymälajikeryhmä hasselpähkinäpensas (Corylus Hasselpähkinä-ryhmä). Kaupoissa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä peräisin isopähkinäpensaasta (Corylus maxima).

Tärkeimmät hasselpähkinöiden tuotantoalueet ovat Turkki ja Italia, joista Turkki vastaa valtaosaa maailman tuotannosta.

Ravintosisältö

Hasselpähkinä sisältää noin 60 % rasvaa, kuidun osuus on noin 18 % ja proteiinin 14 %. Hasselpähkinä sisältää myös runsaasti kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.

Noin puolet hasselpähkinän rasvasta on kertatyydyttymätöntä ja 7 % monityydyttymätöntä. Suurin osa hasselpähkinän sisältämästä rasvasta on oleiinihappoa, joka on luonnon yleisin rasvahappo. Sen osuus on keskimäärin 78 %, linolihapon 13 ja palmitiinihapon noin 5 prosenttia.

Aiheesta muualla

• Ruokavirasto (Fineli): Pähkinä, hasselpähkinä (Corylus avellana)
• Hasselpähkinä
• Food Component Database (FooDB): Hazelnut (englanniksi)