Saksan Samoan valloitus
Saksan Samoan valloitus | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
Union Jackin nosto lipputankoon Apissa valtauksen jälkeen.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
1 385 |
20 |
Saksan Samoan valloitus oli Britannian, Australian ja Uuden-Seelannin ensimmäisessä maailmansodassa suorittama sotatoimi, jolla se miehitti Saksan siirtomaa Saksan Samoan 28.–30. elokuuta 1914. Samoaan sijoitettu saksalainen sotaväki ei tehnyt vastarintaa.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa oli saanut jalansijan Samoalta joulukuussa 1899, kun Samoan saaristo oli jaettu Saksan hallitseman länsiosaan ja Yhdysvaltain hallitsemaan itäosaan. Uusi-Seelanti oli saanut haltuunsa Cookinsaaret ja Niuen, mutta niitä pidettiin etäisinä ja hyödyttöminä, eivätkä ne vastanneet monien uusiseelantilaisten poliitikkojen haaveilemasta Uuden-Seelannin johtamasta eteläisen Tyynen valtameren imperiumista.[1] Samoalla ei ollut suurta merkitystä Saksalle sodan syttyessä, mutta sinne oli sijoitettu esimerkiksi radiolähetin, jolla pystyttiin lähettämään viestejä Berliniin asti ja saksalaisille sotalaivoille. Iso-Britannia halusi puolestaan poistaa sen Saksan käytöstä.[2]
Hyökkäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusi-Seelanti suostui Britannian ehdotukseen miehittää Samoa, mutta se halusi selvityksen sinne sijoitetuista Saksan joukoista. Britannian tiedustelun mukaan Samoan puolustusta hoiti vain 50 paikallista poliisia ja kaksi eurooppalaista valvojaa. Uuden-Seelannin joukkojen kuljetus tapahtui Monowai ja Moeraki-niisillä Union Steam Ship Companyltä saaduilla laivoilla.[2] Joukkoihin kuului yhteensä 1 385 miestä.[3] Laivat lähtivät Wellingtonista 15. elokuuta ja sieltä niitä saattamaan lähtivät brittien kolme vanhaa risteilijää, HMS Psyche, HMS Philomel ja HMS Pyramus. Saksalla oli Tyynellä valtamerellä kaksi raskasta risteilijää, SMS Scharnhorst ja SMS Gneisenau, kolme kevyttä risteilijää ja useita muita aluksia. Niiden olinpaikkaa ei tiedetty kahden viikon matkalla Samoalle. Viiden päivän matkan jälkeen saattue saapui Uuden-Kaledonian Nouméaan ja siellä siihen liittyivät australialaiset taisteluristeilijä HMAS Australia, kevyt risteilijä HMAS Melbourne ja Ranskan laivaston panssaroitu risteilijä Montcalm. Kun saattue saapui Samoalle tajuttiin miten heikot puolustukset paikalla oli. Puolustusjoukot koostuivat vain kahdestakymmenestä poliisista ja 50 vanhasta kivääristä. Apiassa oli vanha tykki, jonka lataamiseen meni puoli tuntia. Saksalaiset olivat lisäksi saaneet käskyn olla vastustamatta hyökkäystä. Uuden-Seelannin joukot nousivat maihin 29. elokuuta kohtaamatta vastarintaa.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavana päivänä 20. elokuuta Uuden-Seelannin joukkoja johtanut Robert Logan julisti Uuden-Seelannin johtaman Samoan brittiläisen miehityksen alkaneeksi. Saksalaisen hallinnon rakennukset takavarikoitiin ja Union Jack nostettiin salkoon parlamenttitalon edessä Apiassa upseerien, muiden joukkojen ja paikallisten päälliköiden läsnä ollessa.[3] Saksalaisvaara ei kuitenkaan ollut vielä kokonaan ohi, ja 14. syyskuuta saksalaiset risteilijät Scharnhorst ja Gneisenau saapuivat Apian edustalle. Ne kuitenkin lähtivät huomattuaan, että Samoa ei ollut enää saksalaisten hallussa.[2] Samoan miehityshallintoa hoitivat Uuden-Seelannin virkamiehet, joilla ei usein ollut riittävää kokemusta tehtäviinsä. Vuonna 1920 Kansainliitto antoi Saksan Samoan Uuden-Seelannin alaisuuteen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ New Zealand in the Pacific - capture of Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Seizing German Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Capture of German Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Wartime administration - capture of German Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)