Sakarias (Johannes Kastajan isä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enkelin ilmestys Sakariaalle; Domenico Ghirlandaion fresko Tornabuonin kappelissa Firenzessä
Sakarias ja Johannes Kastaja. Keskiaikainen georgialainen fresko Jerusalemissa

Sakarias (kreik. Ζαχαρίας) oli Luukkaan evan­keli­umin mukaan Johannes Kastajan isä, Aaronin sukuun kuulunut pappi ja profeetta[1]. Hänen vaimonsa oli Elisabet, joka oli Jeesuksen äidin Marian sukulainen. Sakarias (arab. زَكَرِيَّا‎) mainitaan myös Koraanissa, ja hänet tunnustetaan profeetaksi myös islaminuskossa.

Sakarias Raamatussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkaan evankeliumin mukaan Sakarias kuului Abian osastoon ja toimi pappina Jerusalemin temppelissä Herodeksen hallitessa. Myös hänen vaimonsa kuului Aaronin papilliseen sukuun. Molempien mainitaan olleen hurskaita ja kaikkien säädösten kannalta nuhteettomia. Evankeliumissa kerrottujen tapahtumien alkaessa he olivat kuitenkin vielä lapsettomia, sillä Elisabet oli hedelmätön ja molemmat olivat jo vanhoja.[2] Papillisia tehtäviä temppelissä suorittivat vuorotellen niiden eri sukujen jäsenet, jotka Daavid oli tehtävään määrännyt.[3][4] Luukas kertoo, että sen viikon aikana, jolloin Sakarian suku oli velvollinen palvelemaan temppelissä, Sakarian osaksi tuli arvonnan perusteella suitsutus­uhrien suorittaminen.[5] Kesken suitsutuksen hänelle ilmestyi Herran enkeli, joka ilmoitti hänelle, että hänen vaimonsa synnyttäisi pojan, jolle olisi annettava nimi Johannes, ja että tästä pojasta tulisi käymään Herran edellä Elian hengessä ja voimassa. Korkean ikänsä vuoksi Sakarias ilmaisi epäilyksensä siitä, voiko tämä olla mahdollista. Tähän enkeli, joka ilmoitti olevansa Gabriel, sanoi, että epäuskonsa vuoksi Sakarias tulisi täysin mykäksi siihen saakka, kunnes lapsi olisi syntynyt. Näin tapahtuikin. Temppelin ulkopuolella kansa ihmetteli, miksi Sakarias viipyi siellä niin kauan. Kun hän lopulta ulos, hän ei kyennyt puhumaan, ainoastaan viittomaan, ja kansa ymmärsi, että hän oli nähnyt temppelissä näyn.[6]

Kun Sakaria oli palannut kotiinsa Juudean vuori­maille, toden­näköisesti Hebroniin[7][8], hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Hänen raskaus­aikansa kuudentena kuukautena enkeli Gabriel vieraili hänen sukulaisensa Maria luona ja ilmoitti, että hänkin synnyttäisi lapsen, vaikka hän oli neitsyt. Pian tämän jälkeen Maria matkusti suku­laisensa Elisabetin luo ja kertoi tälle, mitä enkeli oli sanonut. Maria viipyi Elisabetin luona yli kolme kuukautta, kunnes tämän poika oli syntynyt ja palasi vasta sen jälkeen kotiinsa.[9]

Elisabet synnytti pojan. Kun tämä kahdeksan päivänä ympäri­leikattiin Mooseksen lain mukaisesti[10], hänen sukulaisensa ja naapurinsa ehdottivat pojalle tämän isän nimeä Sakarias. Elisabet kuitenkin sanoi, että tälle oli annettava nimi Johannes, vaikka sitä ei ollut kenelläkään hänen sukulaisellaan. Asian ratkaisemiseksi Sakariaan mielipidettä kysyttiin viittomalla. Sakarias pyysi kirjoitus­taulua ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät. Samalla Sakarias sai puhekykynsä takaisin, kiitti Jumalaa ja lausui ennustuksen, Sakariaan kiitos­virren[11], joka on tullut tunnetuksi nimellä Benedictus. Lapsi "kasvoi hengessä", mutta pysyi erämaassa siihen saakka, kunnes hän aloitti tehtävänsä,[12] jonka vuoksi häntä alettiin kutsua Johannes Kastajaksi.

Kristillisiä perimätietoja ja tulkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niin sanottu "Yad Avshalom" (Absalomin hauta) Kidronin laaksossa; piirto­kirjoituksen perusteella sen on väitetty olevan Sakariaan hauta
Domenico Ghirlandaion fresko Sakarias kirjoittaa poikansa nimen (1490) Tornabuonin kappelissa Firenzessä

Ortodoksisen perimä­tiedon mukaan Elisabet piileksi poikansa kanssa vuoristossa, kun Herodes kuultuaan Messiaan syntymästä määräsi alle kaksi­vuotiaat poika­lapset surmattaviksi. Kun Johannesta etsittiin, Sakarias palveli temppelissä ja hänet surmattiin. [13] Samoin kerrotaan myös Uuden testamentin apokryfi­kirjoihin kuuluvassa Jaakobin protoevankeliumissa,[14][15] Kirkkoisä Origenes päätteli, että myös Matteuksen evankelimissa mainittu Sakarias, joka surmattiin temppelin ja alttarin välissä[16], olisi ollut Johannes Kastajan isä[17], ei siis Toisessa aika­kirjassa[18] mainittu profeetta Sakarja.

Koska Luukkaan evankeliumin mukaan Maria oli Elisabetin sukulainen, Sakarias saattoi asua samalla seudulla, josta Marian perhe oli kotoisin. Nykyiset tutkijat kuitenkin pitävät tätä mainintaa sukulaisuudesta hyvin epäluotettavana.[19][20]

Roomalaiskatolinen kirkko kunnioittaa Sakariasta pyhimyksenä. Hänen ja Elisabetin yhteinen muistopäivä katolisessa pyhimyskalenterissa on 23. syyskuuta.[21] ortodoksisessa kirkossa Sakarian ja hänen vaimonsa Elisabetin yhteistä muistopäivää vietetään 5. syyskuuta.[13] Myös joissakin luterilaisissa kirkoissa kuten amerikkalaisessa Missouri-synodissa Sakariaan ja Elisabetin muisto­päivä on 5. syyskuuta.[22]

Sakarias ja Elisabet mainitaan myös rukouksissa, jotka ortodoksisessa kirkossa luetaan avioliittoon vihittäessä: "Osoittaessasi suosiotasi Sakariaalle ja Elisabetille sinä teit heidän pojastaan edelläkävijän..." sekä edelleen: "Siunaa heidät, Herra, meidän Jumalamme, niin kuin siunasit Sakariaan ja Elisabetin."[23]

Armenialaiset uskovat, että Gandzasarin luostarissa Vuoristo-Karabahissa on Sakariaan pyhäin­jäännöksiä. Hänen jäännöksiään väitetään kuitenkin olevan myös Konstantinopolissa, jonne ne olisi tuonut kaupunginprefekti Ursus 4. syyskuuta 415.[24]

Sen perusteella, että Sakarias kuului Abian osastoon, jonka viikon kestänyt vuotuinen palvelus­vuoro oli kahdeksantena [3], on yritetty tehdä päätelmiä siitä, mihin aikaan vuodesta Gabriel ilmestyi hänelle sekä siihen perustuen myös, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi.[25]

Vuonna 2003 Yad Avshalomista, ensimmäiseltä vuosi­sadalta peräisin olevasta muistomerkistä Jerusalemista löydettiin piirtokirjoitus, jossa sanotaan: "Tämä on Sakariaan, marttyyrin, pyhän papin, Johnanneksen isän hauta." Jotkut tutkijat päättelivät, että kyseessä on nimenomaan Sakariaan, Johannes Kastajan isän hauta. Heprealaisen yli­opiston professori Gideon Foersterin mukaan tämä sopii yhteen 500-luvulta peräisin olevan kristillisen tekstin kanssa, jonka mukaan Sakarias haudattiin Simon vanhemman ja Jaakobin, Jeesuksen veljen kanssa, ja hän uskoo molempien olevan autenttisia.[26]

Sakarias islaminuskossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sakariaan hauta Aleppon suuressa moskeijassa Syyriassa

Myös muslimit pitävät Sakariasta profeettana, ja hänet mainitaan useita kertoja Koraanissa. Islamilaisen käsityksen mukaan Sakarias oli, paitsi Johannes Kastajan isä, myös Marian, Jeesuksen äidin kasvatusisä. Jotkut muslimit uskovat myös Sakariaan olleen marttyyri. Vanhan perimätiedon mukaan Sakarias olisi sahattu kahtia,[27] samoin kuin Jesajalle kerrotaan käyneen apokryfisessa kirjassa Profeettojen elämät

Koraanissa Sakarias mainitaan seuraavissa kohdissa:

  • 3. suuran (Al-i-Imram) jakeet 38–41[28]
  • 6. suuran (Al-An'am) jae 85[29]
  • 19. suuran (Maryam) jakeet 2–11[30]
  • 21. suuran (Al-Anbiya) jakeet 89–90[31]

Sakarias oli hurskas pappi[32] ja Jumalan profeetta, jonka tehtävänä oli rukoilla Jerusalemin temppelissä. Hän sai usein tehtäväkseen suorittaa temppelin jumalan­palvelukset [33], ja hän oli aina valmiina rukoilemaan Jumalaa. Vanhalla iällään hän alkoi huolestua siitä, kuka hänen kuolemansa jälkeen jatkaisi Jumalan sanan saarnaamista ja kuka hänen jälkeensä suorttaisi temppelin päivittäiset palvontamenot.[32] Sakarias alkoi rukoilla Jumalalta poikaa. Tätä hän ei rukoillut vain siksi, että halusi lapsen[32] vaan hän rukoili myös yhteisönsä puolesta, sillä se tarvitsi sanan­saattajaa, Jumalan miestä, joka huolehtisi jumalan­palveluksesta Sakariaan jälkeen. Sakarialla oli vahva luonne, ja hän halusi tehdä pojastaan myös henkisen perillisensä. Hänen unelmanaan oli saada tehtävä pysymään patriarkka Jaakobin jälkeläisillä ja uudistaa Jumalan sanoma Israelille. Koraanissa asiasta kerrotaam näin:

»Tämä on muistutus Herrasi laupeudesta palvelijaansa Sakariaa kohtaan,
kun hän salassa huokasi Herrallensa.

Hän lausui: "Herrani, totisesti minun ruumiini luut ovat heikentyneet ja ikäni vuoksi minun päässäni välkkyvät harmaat hiukset, mutta milloinkaan ei onni ole minua pettänyt rukoillessani Sinua, oi Herrani.
Minä pelkään sukulaisiani, jotka tulevat perijöikseni; onhan vaimoni hedelmätön, sentähden lahjoita minulle jälkeläinen,

joka perisi minut ja myöskin Jaakobin lapset, ja oi Herrani, tee hänestä Sinulle mieluisa."[34]»

Jumalan lahjana Sakarias sai nimen Johannes (Ya?ya), ainoastaan tälle lapselle varatun nimen. Islamilaisen perimätiedon mukaan Sakarias oli 92-vuotias, kun hänelle ilmoitettiin Johanneksen syntymästä. Sakariaan rukouksen mukaisesti Johannes uudisti Jumalan sanoman, jonka israelilaiset olivat turmelleet ja osittain kadonneet.[35] Koraanissa asiasta kerrotaan näin:

»Oi Sakarias, totisesti, Me ilmoitamme sinulle ilosanoman pojasta, jonka nimi olkoon Johannes. Emme ole vielä luonut ketään sen nimistä."

Hän sanoi: "Herra, kuinka minä voin saada pojan, kun vaimoni on hedelmätön ja itseni on korkea ikä jo heikentänyt?"
Jumala vastasi: "Niin tapahtuu, sanoo Herrasi, se on helppo asia Minulle. Olenhan jo aikaisemmin luonut sinut tyhjästä."

Hän sanoi: "Herra, anna minulle jokin tunnus­merkki!" Jumala lausui: Se olkoon sinulle merkiksi, ettet voi kolmeen vuoro­kauteen puhua ihmisille mitään, vaikka olet aivan terve."
Sen jälkeen hän astui ulos rukous­kammiosta kansansa eteen ja puhui kansalleen merkkien avulla: "Julistakaa Hänen kunniaansa aamuin ja illoin."[36]»

Koraanin mukaan Sakarias oli myös Marian, Jeesuksen äidin kasvatusisä:

»Ja kun hän oli synnyttänyt, sanoi hän: "Herra, katso, olen synnyttänyt tyttö­lapsen" – ja Jumalahan tiesi parhaiten, minkä hän oli synnyttänyt, sillä mies­puolinen ei ole sama kuin nais­puolinen lapsi – "ja olen antanut hänelle nimen Maria ja minä asetan hänet ja hänen jälkeläisensä Sinun suojelukseesi, varjele heitä kirotulta Saatanalta".
Niin vastaanotti hänen Herransa hänet (Marian) suosiollisesti ja antoi hänen kasvaa ihanasti, uskoen hänet Sakarian huostaan; ja joka kerta kun Sakaria astui hänen luokseen pyhäkköön, havaitsi hän ruokaa hänen edessään ja sanoi: "Maria, mistä tämä tulee sinulle?" Hän vastasi: "Se tulee Jumalalta; Jumala huolehtii kenestä tahtoo, määrää panematta.
Siellä rukoili Sakaria Herraansa. Hän sanoi: "Herra, suo armostasi minulle siunattu perillinen" Sinä totisesti kuulet rukouksen."[37]»

Muslimiteologien mukaan Sakarias yhdessä Johannes Kastajan ja Jeesuksen kanssa aloitti uuden profeettojen aika­kauden. He kaikki olivat Amramin profeetta Aaronin isän jälkeläisiä. Se seikka, että kaikista papeista juuri Sakarias sai tehtäväkseen pitää huolta Mariasta, osoittaa hänen asemansa hurskaana miehenä. Sakariasta ylistetään Koraanissa useita kertoja Jumalan profeettana ja vanhurskaana. Yksi sellainen maininta on Al-An'amin suurassa:

»Sakarias, Johannes, Jeesus, Elias - kaikki olivat he vanhurskaita.[29]»

Koraanin kääntäjä Abdullah Yusuf Ali on kommentoinut tätä seuraavasti:[38] – olettaen, että nämä profeetat ovat henkisesti yhteydessä toisiinsa. Hän huomauttaa, että Johannes kastaja oli Jeesuksen serkku, kun taas Elia oli yksi niistä, jotka olivat läsnä Kirkastus­vuorella, kuten Uudessa testamentissa sanotaan. Sakarias taas oli avioliittonsa kautta Jeesuksen setä ja hänen poikaansa sanotaan Uudessa testamentissa Eliaaksi[39].

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Zechariah (priest)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Luuk. 1:67–79
  2. ↑ Luuk. 1:5–7
  3. ↑ a b 1. Aik. 24:1–19
  4. ↑ The Dedication (Jesus' Birth) ("Papit hoitivat tehtäväänsä neljä viikoa vuodessa, yhden viikon kukin vuorollaan sekä kaikki yhdessä yhteensä kaksi viikkoa.) avbtab.org. Arkistoitu 20.7.2012. Viitattu 10.10.2014.
  5. ↑ Luuk. 1:8–11
  6. ↑ Luuk. 1:18–22
  7. ↑ Luuk. 1:29–40, vrt. Joos. 21:11
  8. ↑ Treasury of Scripture Knowledge tsk.scripturetext.com. Viitattu 9.10.2014.
  9. ↑ Luuk. 1:26–56
  10. ↑ 3. Moos:12:3
  11. ↑ Luuk. 1:57–79
  12. ↑ Luuk. 1:80
  13. ↑ a b Sakarias Johannes Edelläkävijän isä ortodoksi.net. Viitattu 9.10.2014.
  14. ↑ ”Jaakobin protoevankeliumi XXII-XXIII”, Apokryfiset evankeliumit, s. 23. Suomentanut Johannes Seppälä. Ortokirja, 1980. ISBN 951-95564-9-4
  15. ↑ Infancy Gospel of James, XXII-XXIII earlychristianwritings.com. Viitattu 9.10.2014.
  16. ↑ Matt. 23:35
  17. ↑ Reimund Bieringer: The Corinthian Correspondence, s. 497, alaviite 20. Peeters Publishers, 1996.
  18. ↑ 2. Aik. 24:20–21
  19. ↑ Raymond Edward Brown: The Virginal Conception and Bodily Resurrection of Jesus, s. 54. Paulist Press, 1973.
  20. ↑ Geza Vermes, The Nativity, sivu 143.
  21. ↑ Martyrologium Romanum. Libreria Editrice Vaticana, 2001. ISBN 88-209-7210-7
  22. ↑ Commemorations, September Missouri-synodi. Viitattu 14.10.2014.
  23. ↑ Avioliiton mysteerio ortodoksi.net. Viitattu 9.10.2014.
  24. ↑ Chronicon Paschale, sub anno 415.
  25. ↑ Esimerkiksi The Dedication (Jesus' Birth) (Tämän mukaan "Papit hoitivat tehtäväänsä neljä viikkoa vuodessa, yhden viikon kukin vuorollaan sekä kaikki yhdessä yhteensä kaksi viikkoa, happa­mattoman leivän juhlassa ja lehtimajajuhlassa, jotka molemmat kestivät koko viikon, samoin yhden päivän helluntaina (šavuot). Mikäli Josefuksen antama tieto (Antiquities, 7. kirjan 14. luku) siitä, milloin minkin osaston papit suorittivat tehtäviään, Abian osastolla, johon Sakarias kuului, oli viikon kestävä vuoronsa kahdeksantena, (nisan-kuun alusta luettuna), joten Sakarias olisi hoitanut papillisia tehtäviä sivan-kuussa (toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa). Mikäli tämä päätelmä on oikea, Johannes Kastaja olisi syntynyt tästä 9 kuukauden kuluttua, helmi-maaliskuussa, ja Jeesus kuusi kuukautta sitä myöhemmin, elo-syyskuussa.) avbtab.org. Arkistoitu 20.7.2012. Viitattu 10.10.2014.
  26. ↑ Jewish Yad Avshalom revealed as a Christian shrine from Byzantine era 22.7.2003. Haaretz. Viitattu 9.10.2014.
  27. ↑ B. M. Wheeler: A-Z of Prophets in Islam and Judaism, luku "Zechariah, Father of John"
  28. ↑ Koraani, 3. suura, jakeet 35–41 (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ a b http://al-quran.info/#19:2 (Arkistoitu – Internet Archive) Koraani, 19. suura, jakeet 2–6]
  30. ↑ Koraani, 19. suura, jakeet 2–11 (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Koraani, 21. suura, jakeet 89–90 (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ a b c Lives of the Prophets, Leila Azzam, Zacharias and John
  33. ↑ Abdullah Yusuf Ali, Qur'anic commentary to Chapter 19
  34. ↑ Koraani, 19. suura, jakeet 2–6 (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. ↑ Luuk. 1:16
  36. ↑ Koraani, 19. suura, jakeet 7–11 (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. ↑ Koraani, 3. suura, jakeet 35–37 (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Abdullah Yusuf Ali: ”Translation and Commentary, huomautus 905”, The Holy Qur'an: Text. ("Kolmas ryhmä ei muodostu toiminnan miehistä, vaan totuuden saarnaajista, jotka viettivät yksinäistä elämää. Heidän epiteettinsä on: Vanhurkas. He muodostavat oman ryhmänsä Jeesuksen ympärille. Sakarias oli Johannes Kastajan isä, ja Johannes mainitaan myös "Eliaana, joka on tuleva" (Matt. 11:14); ja Eliaan sanotaan olleen läsnä ja puhuneen Jeesukselle Kirkastus­vuorella (Matt. 17.3)") Määritä julkaisija!
  39. ↑ Matt. 11:14–15

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

linkit:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sakarias_(Johannes_Kastajan_isä)&oldid=22022556”