SS Herakles
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
S/S Herakles oli ensimmäinen laiva, joka toi aitoa kahvia Suomeen jatkosodan jälkeen. Suomessa sodan aikana ei saanut aitoa kahvia koska nautintoaineita ja peruselintarvikkeitakin säännösteltiin. Kahvin hinnaksi arviointiin kupongeilla säännösteltynä 940 markkaa kilolta, millä olisi silloin tilannut kaksi vuotta maakuntalehti Turun Sanomia.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus valmistui vuonna 1910 Russell and Companyltä Port Glasgow’sta telakkanumerolla 618. Sen pituus oli 128,97 metriä, leveys 15,91 metriä ja syväys 7,83 metriä.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astral Shipping Companyn Drumcraig aloitti vuonna 1910 liikennöinnin kotisatamanaan Liverpool. Alus myytiin vuonna 1913 Den Norske Afrika- og Australia-Linielle, jolloin aluksen nimeksi vaihtui Vinstra ja sen kotipaikaksi Tønsberg.[1]
Helsinkiläinen Oceanfart osti aluksen 6. toukokuuta 1936 ja nimesi sen Herakleeksi. Toisen maailmansodan aikana alus purjehti Itämerellä. Se muutettiin vuonna 1941 hiililämmitteiseksi.[1]
Alus lähti 28. syyskuuta 1945 Kotkasta Rio de Janeiroon ja sieltä 14. tammikuuta 1946 paluumatkalle lastinaan 2 500 tonnia Rio-6- ja Rio-7-luokan raakakahvia Bahiaan, josta lastattiin vielä muun muassa 300 tonnia tupakkaa, 2 000 tonnia rehukakkuja, puuvillaa Suomen uusien setelien valmistukseen, talkkia, suolattuja nahkoja ja lääkkeitä. Bahiasta laivaan nousi salamatkustaja Antonio de Silva Liman, joka sai Suomessa Pauligin paahtimosta töitä, kunnes palasi laivalla kotimaahansa.
Poliisivartio purkamiseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus saapui Turun satamaan sunnuntai-iltana 24. helmikuuta 1946. Laivan avusti Turun satamaan jäänmurtaja Sisu.
Tapaus sai suuren huomion joukkotiedotusvälineissä ja yleisöä lastin maanantaisen purkamisen ajaksi hillitsemään järjestettiin ketju poliiseja. Yleisön pettymykseksi kansanhuoltoministeriö päätti, että kahvi saadaan kupongeilla säännösteltynä kauppoihin vasta runsaan kuukauden päästä huhtikuussa 1946. Närkästystä aiheuttivat myös muutamat lastin purussa rikkoutuneet säkit joiden sisältö vain lakaistiin pois.
Arvovaltaisia vieraita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laivan päällikkönä oli merikapteeni Gunnar Möller ja perämiehenä Erik Ahlström, jotka saivat vieraakseen kolme ministeriä, Suomen pankin pääjohtajan, Brasilian Helsingin suurlähettilään, kauppaneuvos Eduard Pauligin, toimitusjohtaja Henrik Pauligin, Turun kaupunginjohtajan, Suomi–Etelä-Amerikka-laivalinjan johtajia ja muita elinkeinoelämän johtajia. Perämies Ahlströmistä tuli myöhemmin yleislakon aikana 1956 S/S Herakleen kapteeni.
Perinne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun karjalainen näyttämö esitti tapahtumasta Kaivo-nimisen näytelmän vuonna 2003 neljänä esityksenä toukokuun lopussa. Tapahtumasta on kuvia Åbo Akademin merihistoriallisessa instituutissa.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viisikymmentä vuotta myöhemmin (1996) S/S Herakleen saapumisesta vuonna 1946 lehteen kirjoitettua artikkelia käytettiin esimerkkinä toivosta hyvien aikojen paluusta (vuonna 1996 Suomi oli juuri toipumassa syvästä taloudellisesta lamasta).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaatinen, Satu: Enemmän työtä, vähemmän kulutusta. Työväentutkimus 2003: Suomalainen arki säännöstelyvuosien aikana.
- Utain: Kofeiiniriippuvainen kansa.
- Wanhanajan Puoti Museokahvila. (Arkistoitu – Internet Archive)