SAVE-hanke
SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hanke selvittää kipsikäsittelyn soveltuvuutta uudeksi maatalouden vesiensuojelumenetelmäksi parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa. SAVE kerää käytännön kokemuksia kipsin logistiikasta ja käytöstä sekä tarkentaa aiempaa käsitystä kipsin vesistövaikutuksista. Hankkeessa toteutettiin mittava kipsinlevityspilotti syksyllä 2016. Pilotti toteutettiin Varsinais-Suomessa Liedossa ja Paimiossa, Savijoen valuma-alueen keskiosassa yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Yhteensä kipsiä levitettiin 1550 peltohehtaarille. Pilotin ohella hanke seuraa kipsikäsittelyn vaikutuksia Savijoen vedenlaatuun, vesieliöstöön ja pohjavesiin sekä peltomaan ja viljakasvuston ravinnetilaan. Tulosten pohjalta hanke laatii suunnitelman kipsikäsittelyn laajamittaiselle käytölle Etelä-Suomeen sekä ehdotuksen kipsin sisällyttämiseksi maatalouden tukijärjestelmään.
Peltojen kipsikäsittelyllä tarkoitetaan menetelmää, jossa pellolle levitetään kipsiä (CaSO4). Kipsi nostaa maan ionivahvuutta ja parantaa mururakennetta. Tämä vähentää eroosiota sekä liukoisen ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin kulkeutumista vesistöihin, mikä vähentää rehevöitymistä ja sameutta. Kipsikäsittelyn myötä fosforikuormitus pellolta voi jopa puolittua ja vaikutus kestää usean vuoden ajan.
Pilottipaikkana Savijoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savijoki on otollinen pilottipaikka kipsihankkeelle, koska sen valuma-alueella ei ole lainkaan järviä. Kipsikäsittelyä ei voida toteuttaa järvien läheisyydessä, koska ne voivat kärsiä kipsin sulfaatista. Sulfaatti voi esimerkiksi lisätä fosforin saatavuutta makeissa vesissä. Tämä pienentää kipsin aikaansaamasta fosforipäästöjen vähennyksestä saatavaa hyötyä. Savijoki soveltuu pilottipaikaksi myös siksi, että sen valuma-alueella on paljon savimailla sijaitsevia peltoja. [1]
Vedenlaadun seuranta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankkeessa vedenlaatua seurataan jatkuvatoimisen mittauksen lisäksi ajoittaisilla näytteenotoilla. Seurantapaikoista kaksi sijaitsee pilottialueella ja yksi vertailualueella, jolle ei levitetä kipsiä. Alla on kuvattu erilaisia attribuutteja, joilla vedenlaatua mitataan.
Veden sameus kuvaa, paljonko maa-ainesta veteen on suspendoitunut. Valumavesi on sitä sameampaa, mitä voimakkaampaa eroosio on. Samalla sameus kertoo maa-aineksen fosforipitoisuudesta. Arvioiden mukaan kipsi vähentää eroosiota. Siten pilottialueiden vesi on oletettavasti vertailualueen vettä kirkkaampaa.
Humuksen fluoresenssi kuvaa veteen liuenneen eloperäisen aineen pitoisuutta. Kipsilevityksen odotetaan vähentävän fluoresenssia.
Johtokyky kuvaa veden sähkönjohtavuutta, jolla puolestaan voidaan arvioida veteen huuhtoutuneen kipsin määrää. Kipsin levityksen jälkeen valumavesien johtokyky nimittäin kasvaa merkittävästi kipsin sisältämän kalsiumin ja sulfaatin takia. Hiljalleen johtokyky vähenee. Lopulta se laskee pysyvästi kipsin levitystä edeltäneelle tasolle kipsin huuhtouduttua kokonaan maasta pois.[2]
Rahoittajat, yhteistyökumppanit ja partnerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SAVE on Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen hanke. SAVE saa rahoitusta ympäristöministeriöltä vuosina 2016–2018 ja se on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ravinteiden kierrätystä ja vesistöjen suojelua edistävää kärkihanketta. Helsingin yliopisto on partnerina NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic -hankkeessa, jonka kautta kipsipilotti saa rahoitusta myös EU Interreg Central Baltic –ohjelmasta vuosina 2015–2018. Lannoitevalmistaja Yara Suomi lahjoittaa puolet levitettävästä kipsistä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Savijoki on tutkimuksen pilottialue blogs.helsinki.fi. 30.5.2016. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Vedenlaadun seuranta blogs.helsinki.fi. 30.5.2016. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Kipsi | Yara www.yara.fi. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 10.12.2017.