Peltojen kipsikäsittely
Peltojen kipsikäsittelyssä kipsiä levitetään pelloille vähentämään sieltä vesistöihin karkaavaa fosforikuormaa. Kipsikäsittely on todettu toimivaksi vesiensuojelukeinoksi, sillä kipsi vähentää fosforikuormaa tehokkaammin ja edullisemmin kuin mikään muu vaihtoehto.[1]
Kipsikäsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita on fosforikuormitus. Noin 60 prosenttia vesiä rehevöittävästä fosforista on peräisin maataloudesta, jota harvoin viljelijä pystyy estämään maanviljelytoimien ohessa. Fosforia tarvitaan viljelykasvien kasvattamiseen, mutta ongelmaksi muodostuu pelloilta valuva vesi, joka kuljettaa maata ja samalla fosforia pelloilta vesistöihin. Kipsi on osoittaunut tehokkaaksi ratkaisuksi sitomaan fosforia peltoon kasvien käytettäväksi. Kipsi vahvistaa ionitasapainoa ja parantaa maan rakennetta, jolloin fosfori säilyy kasvien käytettävissä, eikä huuhtoudu peltomaasta vesistöihin. [2] Kipsikäsittelyn avulla fosforihuuhtoutumaan voidaan vähentää tehokkaammin kuin nykyisin käytössä olevilla vesiensuojelukeinolla. Lisäksi kipsikäsittely vaikuttaa fosforihuuhtoutumaan nopeammin ja edullisemmin kuin nykyiset keinot. [3]
Kalsiumsulfaatin eli kipsin liuetessa peltomaahan se edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin, säilyttäen fosforin kasvien käytettävissä ja parantaa maan mururakennetta. Fosforin huuhtoutuminen sekä eroosio vähenevät ehkäisten vesistöjen rehevöitymistä. Samalla myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Kipsikäsittelyyn hyödynnettävät peltomaat rajautuvat vain meriin laskeville valuma-alueille, sillä kipsi sisältää sulfaattia ja merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus. [4] Kipsikäsittely järvien läheisyydessä aiheuttaisi kerrostuneisuutta. [5] Liiallinen sulfaatin määrä järvessä ja vesistöissä edistää myös niiden rehevöitymistä. [6]
Tutkimusta peltojen kipsikäsittelyn vaikutuksesta vesistön fosforikuormitukseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkiksi Ekholm et al. (2012) ovat tutkineet kipsikäsittelyn vaikutusta vesistön fosforikuormitukseen. Heidän tutkimusalueenaan oli Lepsämänjoki, joka virtaa Suomenlahteen. Yhteensä 93 hehtaaria peltoa käsiteltiin kipsillä. Kipsiä levitettiin vuonna 2008 ja tuloksista raportoitiin seuraavan kolmen vuoden ajan. Fosforipitoisuuksia vertailtiin siihen, mitä ne olivat olleet ennen kipsikäsittelyä sekä kontrollialueeseen, jolle kipsiä ei levitetty. Tutkimuksen mukaan kipsi vähensi partikkelifosforin määrää vedessä keskimäärin 64 %. Liukoisen fosforin määrää kipsi vähensi arviolta 29 %. Jälkimmäinen arvio on epävarmempi, koska liukoisen fosforin pitoisuuden tutkimiseen oli saatavilla vain vähän dataa.[7]
Kipsistä aiheutuvat kustannukset ja sen levitysmäärät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SAVE-hankkeessa on tutkittu, että kipsikäsittelyn avulla on mahdollista vähentää fosforikuormitusta Itämereen 100 000 kg:lla. Levittämisestä aiheutuvat kustannukset per hehtaari olisi 220 euroa. Kipsiä tulisi levittää 4 000 kg hehtaarille. Muutokset näkyisivät Itämeren sisäosissa. Fosforikuorman vähennys per kilogramma on 60-70 euroa. [8] On tehty myös tutkimusta siitä, että yksi kipsikäsittely sitoo fosforia 3-4 vuodeksi. [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ymparistoministerio > Saaristomerta kirkastetaan peltojen ki www.ym.fi. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen peltojen kipsikäsittelyllä Itämeriprojekti. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Kipsitutkimus aloitettiin vuosina 2008-2013 TraP-projektilla | Yara www.yara.fi. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Ymparisto > Saaristomeren tilaa parannetaan kipsillä www.ymparisto.fi. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ SAVE-hankkeen kuvaus blogs.helsinki.fi. 26.4.2016. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Tausta: Sulfaatti ei ole myrkky mutta näkyy luonnossa Helsingin Sanomat. 21.10.2012. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ Ekholm, P. et al.: Gypsum amendment of soils reduces phosphorus losses in an agricultural catchment. Agricultural and Food Science, 2012, 21. vsk, nro 3, s. 279–291. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Maatalouden päästöt kuriin uusin keinoin 12.05.2017. YLE-Areena.
- ↑ Yaran kipsi sitoo fosforia peltoon Yle Uutiset. Viitattu 11.12.2017.