Kipsi
| Kipsi | |
|---|---|
 |
|
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | CaSO4 · 2 H2O |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | valkoinen tai väritön |
| Kidejärjestelmä | monokliininen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 2 |
| Ominaispaino | 2,3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Viiru | valkoinen |
| Lähteet | |
|
Luhr, s. 71. [1] |
|
Kipsi (kalsiumsulfaattidihydraatti) on kivennäinen, vesipitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO4 · 2 H2O). Puhtaana kipsi on valkoista, väritöntä tai harmaata, joko läpinäkyvää tai läpikuultavaa.[2] Kiderakenne on monokliininen eli kipsiä löytyy yksinkertaisina kiteinä, rakeisena ja massiivisena.[2] Kipsiä esiintyy sedimenttikerrostumissa samoissa paikoissa kuin kalkkikiveä, liuskeita ja savea. Puhtaanvalkoista ja hienorakeista kipsiä sanotaan alabasteriksi.[2]
Kuumennettaessa eli poltettaessa kipsi menettää kidevetensä ja muuttuu jauheeksi. Kun poltettua kipsiä sekoitetaan veteen ja tämä seos valetaan muottiin, niin se kovettuu ja saadaan kipsivalos (kipsinvalanta). Täten valmistetaan kipsikuvia, koristeita ym. Kipsiä käytetään myös posliinin valmistukseen ja lannoitteena. Kipsistä voidaan tehdä naamioita. Kipsistä valmistetaan kipsilevyjä, joita käytetään laajasti rakentamisessa.
Kipsi on yksi kuvanveiston perusmateriaaleista, jota käytetään muottien tekemiseen ja veistomassaseoksiin. Kipsistä myös valetaan veistoksia.
Kipsiä voi ostaa rautakaupoista, keramiikkatukuista, taidetarvikeliikkeistä ja askarteluliikkeistä.
Kipsiä voidaan rakennuksissa sijoittaa niin ulos kuin sisällekin.[3] Kipsiä voidaan laittaa lisäaineeksi myös sementtiin.[2] Se ei pala ja on hajuton materiaali, eikä se myöskään vääntyile tai lahoa.[3] Materiaalina kipsi ei aiheuta ongelmia allergisille.[3]
Kipsiä käytetään lääketieteessä kipsauksessa ja käyttöä maatalouden fosforipäästöjen hillitsemisessä tutkitaan.[4]
Merkittävimmät esiintymisalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kipsiä syntyy myös voimalaitosten rikinpoistolaitoksissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 71. (Kipsi) Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
- ↑ a b c d Kiviopas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c http://www.kipsimiehet.fi/kipsi.html
- ↑ SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (2016–2018)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]