SARS-CoV-2-rokotteen kehittely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rokotteen vain kehittelyä. Itse rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.

SARS-CoV-2-rokotteen kehittely alkoi vuoden 2020 kevättalvella. Ensimmäisistä rokoteaihioista tuli suppean koeryhmän testituloksia jo toukokuuhun 2020 mennessä. Venäjä ja Kiina hyväksyivät heinä-elokuussa 2020 ensimmäiset rokotteet hätäkäyttöön. Näitä rokotteita ei ollut vielä kokeiltu laajoilla ihmisjoukoilla. Länsimaat hyväksyivät ensimmäiset rokotteet joulukuussa 2020. Tällöin jotkut valtiot aloittivat massarokotukset. Eri rokotteiden kehittely jatkui edelleen. Syynä oli se, että rokotteista oli huutava pula. Myös haluttiin vastata virusmutaatioiden uhkaan.

Kehittelyn vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden rokotteen kehittelyn vaiheet ovat:[1]

  1. Prekliininen vaihe, jossa rokotetta testataan eläinkokeilla ja laboratoriossa
  2. I-vaihe, jossa rokotetta testataan noin 20-80 ihmisellä, normaaleissa olosuhteissa noin vuoden ajan. Kokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin se suojaa taudilta.
  3. II-vaihe, jossa rokotetta testataan sadasta tuhanteen ihmisellä vuodesta kahteen
  4. III-vaihe, jossa rokotteen hyötyjä ja haittavaikutuksia testataan 1,5-3 vuotta jopa 60 000 ihmisellä. Tämä on viimeinen vaihe.
  5. Kun rokote on todettu turvalliseksi ja hyödylliseksi se voidaan rekisteröidä.
  6. Myyntiluvan jälkeen rokoteen hyötyjä ja haittoja testataan suurilla ihmisjoukoilla 1,5-3 vuoden ajan.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmassa kehitettiin syyskuussa 2020 noin kahta-kolmeasataa SARS-CoV-2-rokotetta.[2][3] 10. joulukuuta 2020 ainakin 86 rokotetta oli esikliinisissä tutkimuksissa, eläinkokeissa. Tällöin myös 39 rokotetta vaiheessa oli 1 (pienen mittakaavan turvallisuustutkimus), 17 vaiheessa 2 (laajempi turvallisuustutkimus) ja 14 vaiheessa 3 (laaja testaus: tehokkuus ja turvallisuus). Viisi rokotetta oli rajatussa käytössä. Kaksi rokotetta oli hyväksytty yleiseen käyttöön. Yksi rokoteaihio oli hylätty.[4] Vasta kolmannen vaiheen kokeet ovat laajoja kokeita turvallisuudesta, mutta niissäkään eivät näy kaikki mahdolliset haittavaikutukset.

Kolme rokotetta hyväksyttiin rajoitettuun käyttöön Venäjällä ja Kiinassa ilman riittäviäkenen mukaan? kokeita. Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Pfizerin ja Biontechin rokotteen 2. joulukuuta.[5]

Monia rokoteaihioita alettiin testata Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla vuoden 2020 loppukesällä ja syksyllä.[6] Yhdistyneessä kuningaskunnassa rokotteen suojavaikutusta testataan vuoden 2021 alussa suppealla vapaaehtoisten joukolla, jotka rokotetaan ensin, ja sitten heille tartutetaan SARS-CoV-2.[7][8]

Kiinassa ja Venäjällä on hyväksytty aiemmin vuonna 2020 rokotteita.[9][10] Kriitikoiden mielestä kolmen ensimmäisen rokotteen hyväksyminen oli liian nopeaa, koska kaikkia testejä ei ole tehty.[11]

Länsimaissa ensimmäinen hyväksytty rokote oli Pfizerin RNA-rokote joka sai Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta käyttöluvat 2. joulukuuta 2020.[12] Ihmisiä alettiin 9. joulukuuta rokottaa järjestyksessä, joissa etusijalla ovat vanhukset, sairaat ja terveydenhuollon henkilökunta.[13]

Lääkeyhtiöt aloittivat joulukuussa 2020 tutkimuksia, joissa haluttiin ottaa selville erilaisten rokotteiden yhdistämisen vaikutuksia. Tarkoituksena oli yrittää parantaa rokotteen antamaa immuniteettia. Näitä olivat esimerkiksi kahden adenovirisvektorin, Astra Zenecan rokotteen ja Sputnik V:n yhdistäminen. Britanniassa tutkittiin adenovirusvektorin ja RNA-rokotteen yhdistämistä.[14]

Rokotekehitys Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuoden 2021 syksyllä kehitteillä kaksi rokotetta: Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa FINCoVac,[15] joka annetaan nenäsumutteena.[16] Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.[17]

Rokotteen kehittämistä on vaivannut Suomessa rahoituksen puute. Rokote Laboratories Finlandin FINCoVac ei pystynyt aloittamaan testauksia rahapuutteen vuoksi. Rokotteen testausta on hidastanut myös se, että maailmalla yhä useammat ihmiset ovat jo rokotettu, eikä tautia esiinny enää riittävästi rokotteen toimivuuden varmistamiseksi.[18]

FINCoVac

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FINCoVac on nenäsuihkeena annettava koronavirusrokote, jota kehittää suomalainen Rokote Laboratories Finland Oy.[19] Rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa oli ongelmia alkuvaiheessa.[20] Yhtiö vetosi mediassa Suomen huoltovarmuuteen ja koronan aiheuttamien kustannusten suuruuteen verrattuna vaadittavaan tutkimusrahoitukseen. Rokote on kehitetty tekijänoikeuksista vapaalla periaatteella, joka on tutkijoiden mukaan vähentänyt sijoittajien halua rahoittamiseen.[18]

Heinäkuussa 2021 Rokote Laboratories Finland Oy sai 3,5 miljoonan euron pääomarahoituksen nenäsuihkeena annettavalle koronarokotteelle.[21] Rahoittajina oli muun muassa Suomen kulttuurirahasto. Lisäksi yhtiö sai 5,5 miljoonan euron lainan Business Finlandilta tuotekehittelyyn.[22] Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa rokotteen I- ja II-vaiheen kokeet.[23]

FINCoVac pohjautuu adenoviruskuljettimeen.[15] Se perustuu Itä-Suomen yliopiston professorin Seppo Ylä-Herttualan työryhmän tutkimaan geeninsiirtoteknologiaan. Rokote ei sisällä virusta ja on helposti muunneltavissa.[22] Sen tavoitteena on erityisesti toimia erityisesti virusmuunnoksia vastaan. Yrityksen mukaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston tiloissa toimiva Finvector-yritys olisi kykenevä valmistamaan rokotetta.[18]

Rokote oli onnistunut eläinkokeissa.[18][24] Rokotteen testaaminen on määrä aloittaa vuodenvaihteessa 2021–2022.[25]

Tampereen yliopiston rokote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokote perustuu proteiiniin. Näiden rokotteiden kehittäminen on hitaampaa kuin RNA-pohjaisten rokotteiden, mutta ne ovat olleet perinteisesti turvallisempia käyttää. Rokotteesta puuttuu viruksen RNA, jonka vuoksi se ei kykene aiheuttamaan tautia.[26]

Rokote antaisi ns. steriloivan immuniteetin, joka estäisi taudin saamisen ja tartuttamisen eteenpäin. Yksi ryhmän aihioista on päätynyt eläinkokeisiin asti tällä hetkellä, mutta tutkimustuloksia vaikuttavuudesta ei vielä ollut 2021 tammikuussa. Tutkimusryhmän päämääränä on tulevat epidemiat, eikä se tähtää nykyisen tautitilanteen hoitoon.[26]

Tunnettuja rokotteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sputnik V

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläinen Sputnik V -rokote on hyväksytty Venäjällä ilman kolmosvaiheen rokotetestausta. Rokotteen turvallisuudesta ja tehosta kiistellään.[27]

Venäjä julkisti elokuussa maailman ensimmäisenä hyväksyneensä käyttöön Gamaleja-instituutin rokotteen. Gam-Covid-Vac-kehitysnimellä kulkeneen rokotteen kaupalliseksi nimeksi annettiin Sputnik V. Alustavien, ensimmäisen vaiheen tutkimusten mukaan rokote tuottaa vastustuskyvyn SARS-CoV-2:ta vastaan ja on turvallinen.[28] Rokote pohjautuu adenovirusvektoriin. Se ei sovi lapsille, eikä sitä saa antaa vanhuksille, jotka ovat COVID-19-riskiryhmää. Sputnik V -rokotteella suunniteltiin aloitettavan rokotukset jo lokakuussa 2020, mutta rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ei vieläkään ole täyttä varmuutta.[29] Rokote herätti kritiikkiä myös Venäjällä. Ensimmäisiä kokeita johtaneen Vadim Tarasovin mukaan rokote on turvallinen, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.[30]

Rokotetta ei ollut 1. syyskuuta mennessä testattu kolmanteen vaiheeseen asti.[31] Rokote on aiheuttanut merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten voimattomuutta, huonovointisuutta, kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja ripulia.[32] Arvostettu lääketieteen lehti The Lancet julkaisi 4. syyskuuta kriittisen tutkimuksen, jonka mukaan rokotetutkimusten koetulokset olisivat osin väärennettyjä.[33][34]

Syyskuussa rokotetta alettiin testata yli 35 000 vapaaehtoisella.[35] Marraskuussa saapui ensimmäinen, 70 000 rokotteen erä jakeluun. Sillä oli määrä alkaa rokottaa vain riskiryhmiä, ei väestöä yleisesti.[36] Rokotteen tuotanto on vuonna 2020 hidasta. Venäjä alkoi joulukuussa 2020 rokottaa riskiryhmiä, terveydenhuollon henkilöstöä ja opettajia ensin Moskovassa, sitten muualla Venäjällä.[37][38][39][40]

Epi-Vac-Corona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä hyväksyi peptidipohjaisen Eip-Vac-Corona-rokotteen 14. lokakuuta ilman kolmannen vaiheen testejä.[41]

Comirnaty (Biontech ja Pfizer)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biontechin ja Pfizerin lähetti-RNA:ta hyödyntävä rokote

Hyväksyttyään rokotteen ensimmäisenä maana Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa terveydenhuollon henkilöstöä ja riskiryhmiä 8. joulukuuta 2020.[42] Ensimmäisessä erässä oli 800 000 annosta Biontechin ja Pfizerin rokotetta.[43] Se riittää 400 000 ihmisen rokottamiseen, koska yksi henkilö tarvitsee kaksi annosta.[44] Ensimmäisen rokoteannoksen sai 90-vuotias Margaret Keenan.[45] Tämän jälkeen myönnettiin käyttölupa neljässä muussa maassa.

Yhdysvallat hyväksyi Pfizerin rokotteen 12. joulukuuta 2020.[46] Maa aloitti rokotukset 14. joulukuuta rokottamalla terveydenhuollon työntekijöitä ja hoitokotien asukkaita.[47] Kanada hyväksyi rokotteen 9. joulukuuta ja alkoi rokottaa muutama päivä Yhdysvaltain jälkeen.[48][49]

Saksa pyrki samaan EU:n hyväksymään rokotteen käytön jo ennen joulua 2020.[50][51][52] Euroopan lääkevirasto ja komissio hyväksyivät rokotteen 21. joulukuuta 2020.[53][54]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten punoitus ja turvotus, sekä yleisoireet, kuten kuumereaktiot ja erilaiset säryt. Ne ovat tyypillisiä rokotettaessa ja häviävät yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Vuoden 2020 aikana vakavia haittavaikutuksia ei ole havaittu.[55] 11.1.2021 mennessä 30 000:sta rokotetusta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli tullut kahdeksan haittavaikutusilmoitusta, joista kolme oli vakavia.[56]

Rokotteen sisältämän polyetyleeniglykolin epäillään voivan aiheuttavan kyseiselle ainesosalle allergisille vakavan allergisen reaktion. Vuoden 2020 loppuun mennessä epäiltyjä tapauksia oli havaittu kuudella henkilöllä 272 000 rokotetusta Yhdysvalloissa. Iso-Britannia oli raportoinut kahdesta tapauksesta.[57]

Kiinan ensimmäiset rokotteet (SinoVac)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 2020 alussa käyttöön oli alustavasti hyväksytty myös vielä kehitteillä olevat Cansino Biologicsin adenovirusvektoriin ja Sinovac Biotechin inaktivoituun SARS-CoV-2:teen perustuva rokote.

Modernan rokote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain lääkevirasto totesi 15. joulukuuta 2020 Modernan RNA-rokotteen turvalliseksi.[58] Se hyväksyi rokotteen 18. joulukuuta.[59][60] Modernan rokote ei vaadi Pfizerin rokotteen tavoin erittäin kylmiä säilytys- ja kuljetusolosuhteita, vaikka onkin myös RNA-rokote.[61] Euroopan unioni hyväksyi Modernan rokotteen myyntiluvan 6. tammikuuta 2021.[62]

Oxfordin ja Astra Zenecan rokote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteen SARS-CoV-2:ta vastaan. Rokotukset alkoivat tammikuun 2021 alussa.[63] EU saattaa hyväksyä rokotteen tammikuussa tai helmikuussa 2021.[64][65] Astra Zeneca ja Saksan terveysministeriö kiistivät tammikuussa 2021 lehdistössä esitetyt väitteet, joiden mukaan rokote olisi yli 65-vuotaille lähes tehoton.[66] Ne pohjautuivat väärinkäsitykseen.[67]

Testeihin edenneitä rokoteaihioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpia kliinisiin testeihin edenneitä COVID-19-rokote-ehdokkaita on mainittu alla olevassa taulukossa.lähde?

Rokoteaihio Kehitysvaihe
1.9.2020[68]		 Yritys Maa Tyyppi Muuta
Sputnik V[69]

(Gam-COVID-Vac, Gam-COVID-Vac Lyo)

III,[70] käytössä Venäjällä ja muutamissa muissa maissa Gamaleya Research Institute  Venäjä Adenovirusvektori, ei-jakautuva Ensimmäisten kokeiden mukaan rokote on turvallinen.[71] Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet.[72][73] Venäjä hyväksyi rokotteen massatuotantoon elokuussa 2020.[74][75]

Rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa, vaikka sen suojaustehosta ei ole varmuutta.[76][77] III-vaiheen kokeet vielä tekemättä.[78] Rokote herättänyt laajaa arvostelua myös Venäjällä.[79]

Onnistuessaan rokote olisi maailman ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu SARS-CoV-2-rokote.[80] Kahdessa erässä annettava rokote soveltuu vain 18–60-vuotiaille, ja sillä on yli 100 haittavaikutusta.[81] Venäjä alkaa marraskuussa rokottaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja riskiryhmiä.[36] Venäjällä on todettu COVID-19 kolmella rokotteen saaneella terveydenhuollon työntekijällä. Venäjä on julistanut rokotteensa 92 % tehokkaaksi. Tätä on selitetty immuunivasteen hitaalla muodostumisella: SARS-CoV-2 on ehtinyt tarttua ennen vastustuskyvyn syntyä.[82]

BNT162 III/Hyväksytty monissa länsimaissa Biontech, Fosun Pharma, Pfizer  Saksa RNA-rokote Rokote kehittää vasta-aineita SARS-CoV-2:ta vastaan.[83] Tuottaa myös T-soluvasteen.[84][83] Rokotetta on testattu syyskuun puolivälissä jo 30 000 ihmisellä, ja tavoitteena on testata sitä vielä 44 000 ihmisellä. Tutkimus on laajentumassa yli 16-vuotiaisiin nuoriin ja riskiryhmään kuuluviin.[26] Pfizer aloitti rokotteiden valmistuksen 20. lokakuuta 2020 ennen rokotteen hyväksymistä.[85]Alustavien 3. vaiheesta saatujen tietojen mukaan rokote on riittävän hyvä, estää 90 % sairastumisista.[86][87][88] Ei ole silti tietoa, sopiiko rokote vaikkapa vanhuksille.[89] Rasite on rokotteen kylmäsäilytyksen vaatima kallis hinta. Haittojakaan ei vielä täysin tunneta.[90] Rokote tulee jakeluun Yhdysvalloissa joulukuussa.[91] Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa tällä ensimmäisenä länsimaana SARS-CoV-2:ta vastaan 8. joulukuuta 2020.[92] Rokote aiheuttaa jossain tapauksissa allergisia reaktioita, jotka eivät ole vaarallisia.[93]
mRNA-1273 III/Hyväksytty Yhdysvalloissa, Euroopassa Moderna  Yhdysvallat RNA-rokote Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet.[94][95][96] Rokote aiheuttaa lieviä flunssaoireita, ja tuottaa vasta-aineita, muttei tiedetä kehittääkö se immuniteetin ihmisillä.[97] Rokotteen laajemmat ihmiskokeet alkoivat heinäkuussa.[98] Näiden kokeiden mukaan rokote on luultavasti turvallinen ja laukaisee immuunireaktion 18–71-vuotiaissa.[99][100]Alustavien III vaiheen testitulosten mukaan rokote toimii 94,5 prosentin varmuudella. Ei torju itse virusta, vain sen vakavat oireet.[101][102] Toisen vaiheen tulosten mukaan rokote toimii hyvin myös ikäihmisillä.[103]
AZD1222
(sama kuin ChAdOx1 nCoV-19)		 III/hyväksytty Yhdistyneessä kuningaskunnassa Oxfordin yliopisto, Astra Zeneca, Serum Institute of India  Yhdistynyt kuningaskunta Adenovirus-pohjainen vektorirokote.

Ei-jakautuva.

Rokotteen on testattu tuottavan vasta-aineita kuudella reesusmakakilla. Rokote tuottaa vahvan immuunivasteen.[104] Koerokote ei kuitenkaan estänyt virusinfektiota.[105] Rokote tuottaa myös SARS-CoV-2:ta tuhoavia T-soluja.[106] 60 %:lla rokotteen saaneista saa kuumetta, päänsärkyä ja muita flunssaoireita.[107] Rokote luo yhtä vahvan immuniteetin vanhuksille ja nuorille.[108] Rokote on lupaava, muttei varma.[109] Rokotetta testataan kesällä-syksyllä 2020 monissa maissa laajassa III vaiheen testissä [110][111][112] Intialainen lääkeyhtiö, maailman suurin rokotevalmistaja Serum Institute of India aloitti rokotteen valmistuksen ennen kliinisten kokeiden tuloksia.[113] Samoin Astra Zeneca lääkeyhtiö aikoo tuottaa rokotetta, vaikka sitä ei ole vielä hyväksytty.[114]. Astra Zeneca keskeytti syyskuun alussa koerokotukset alle viikoksi, koska yksi rokotteen saaneista sai selkäydintulehduksen.[115][26] Astra Zeneca testaa rokotetta parhaillaan useissa maissa, joissa COVID-19:a esiintyy runsaasti (mm. Yhdysvalloissa ja Brasiliassa).[26] 6. lokakuuta rokote oli Euroopan lääkeviraston nopeutetussa arvioinnissa.[116] Rokotteen teho on alustavien tietojan mukaan annoksesta riippuen 62–90 %, mitä pidetään hyvänä.[22] Rokote on halvempi kuin RNA-rokotteet, ja sen jakelu on niitä helpompaa, koska se säilyy jääkaappilämpötilassa.[117] Rokotteen puolikas-täysi annos, yli 90 % teho on vain alle 55-vuotiaille. Tarvitaan uusia kokeita. Yhdysvallat ei hyväksynyt tätä rokotetta, koska se ei ole kyllin tehokas verrattuna Modernan rokotteeseen.[118] Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi rokotteen 30. joulukuuta 2020.[119]
Ad5-nCoV III, alustavassa käytössä CanSino Biologics  Kiina Adenovirus-pohjainen vektorirokote, ei-jakautuva Rokote tuottaa ihmisillä vasta-aineita ja T-soluja. Sivuvaikutus: flunssaoireet.[120] Rokotetta ei toistaiseksi ole osoitettu toimivaksi.[121] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[11]
Coronavac III, alustavassa käytössä Sinovac  Kiina Inaktiivinen SARS-CoV-2. Rokote kehittää vasta-aineita apinoilla ja 90 prosenttia ihmisistä.[122] Rokotteella ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia.[123] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[11] Rokotteen teho yli 50 %.[124]
Covaxin[125]

(BBV152)

I-II[126], hyväksytty Bharat Biotech  Intia Intia hyväksyi rokotteen ilman riittävää testausta, mikä herätti arvostelua.lähde?
Epi-Vac-Corona[127][128] I-II[129] Vektor State Research Center of Virology and Biotechnology  Venäjä Peptidi (proteiini aliyksikkö) Venäjä hyväksyi rokotteen toisena Sputnik V:n jälkeen, ennen laajoja kokeita.
Covac-1[130] II Imperial College  Yhdistynyt kuningaskunta saRNA-rokote Rokote on lähellä hyväksyntää, jos se toimii ilman haittavaikutuksia.[130]
Wuhan/Sinopharm[131](BBIBP-CorV) III Wuhan institute of biological products/Sinopharm  Kiina Inaktivoitu SARS-CoV-2[132] Rokotteen teho yli 79 %.[133]
Beijing/Sinopharm III Beijing institute of biological products/Sinopharm  Kiina Inaktivoitu SARS-CoV-2
JNJ-78436735 (Ad26.COV2.S)[134] III Janssen, Johnson & Johnson  Yhdysvallat Adenovirusvektori

(Ad26)

Toisin kuin kilpailijansa, J&J tutkii mahdollisuutta rokottaa vain yhdellä rokotuskerralla, ei kahdella.[135]. J&J keskeytti 13. lokakuuta kokeet toistaiseksi koehenkilön sairastumisen takia.[136] Yhtiö jatkoi 3. vaiheen testausta lokakuun lopusta alkaen.[137]
NVX-CoV2373[138] III Novavax  Australia,  Yhdysvallat Piikkiproteiini nanohiukkanen Kehittää vasta-aineita ja T-soluja. Joillekin flunssaoireita.[139][140][141]
ZF2001 (RBD-Dimer) III[142] Anhui Zhifei Longcom

Chinese Academy of Sciences

Piikkiproteiini
INO-4800 II Inovio Pharmaceuticals, CEPI, Korea National Institute of Health, International Vaccine Institute  Etelä-Korea,  Yhdysvallat DNA-plasmidi, joka toimitetaan elektroporaatiolla.
 Eläinkokeet ovat onnistuneet.[143] Ensimmäisen vaiheen ihmiskoe on onnistunut. 94 prosentille koehenkilöistä kehittyi immuunivaste SARS-CoV-2:ta vastaan.[144]
CVnCoV [145] I Curevac  Saksa RNA-rokote I-vaiheen kokeet lupaavia.[145]
CoVLP[146][4] II-III Medicago, Sanofi, Glaxo Smith Cline  Kanada Virusta muistuttava partikkeli, adjuvantti Kehitystyö hidastuu, koska rokoteaihio ei antanut kokeissa riittävää suojaa yli 50-vuotiaille ihmisille.[147]
COV1-VAC[148] I Codagenix  Yhdistynyt kuningaskunta Heikennetty virus, nenäsuihke Eläinkokeet onnistuneet. Ei vaadi kylmäkuljetusta.

Annetaan nenäsuihkeena. Yksi rokotuskerta riittää.[148][149]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ "Laumasuojan tavoittelu koronaviruksen leviämisen kautta ei ole hyväksyttävää taudin vakavuus huomioon ottaen," sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek www.apu.fi. 14.8.2020. Viitattu 26.10.2021.
  2. ↑ Ian Bott, Anna Gross: How close is a coronavirus vaccine? | Free to read www.ft.com. 23.9.2020. Viitattu 12.12.2020. (englanti)
  3. ↑ Coronavirus vaccine tracker: Oxford COVID-19 vaccine could be 90% effective; Covaxin trials begin in Kolkata www.timesnownews.com. Viitattu 12.12.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Carl Zimmer, Jonathan Corum, Sui-Lee Wee: Coronavirus Vaccine Tracker The New York Times. 10.6.2020. Viitattu 11.12.2020. (englanti)
  5. ↑ Britannia aloittaa koronarokotukset ensi viikolla Helsingin Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 2.12.2020.
  6. ↑ STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  7. ↑ Vapaaehtoiset rokotetaan ja sen jälkeen heihin tartutetaan koronavirus Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  8. ↑ Kasperi Summanen: Vapaaehtoisiin tartutetaan koronavirus uudessa tutkimuksessa verkkouutiset.fi. 21.10.2020. Viitattu 21.10.2020.
  9. ↑ Kiina on jo aloittanut avainryhmien koronarokotukset Ilta-Sanomat. 24.8.2020. Viitattu 2.12.2020.
  10. ↑ Venäjän koronarokotteen teho yli 95 prosenttia iltalehti.fi. Viitattu 2.12.2020.
  11. ↑ a b c Näin koronarokotteen kehittäminen etenee tällä hetkellä Ilta-Sanomat. 1.9.2020. Viitattu 1.9.2020.
  12. ↑ Ensimmäinen koronarokote sai käyttöluvan Britanniassa Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  13. ↑ Tässä järjestyksessä Britannia alkaa rokottaa kansalaisia Ilta-Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 2.12.2020.
  14. ↑ AstraZenecan rokotteen ja Venäjän Sputnikin yhdistämistä selvitetään verkkouutiset.fi. 12.11.2020. Viitattu 11.12.2020.
  15. ↑ a b Juha-Pekka Tikka: Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  16. ↑ Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2020.
  17. ↑ Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2020.
  18. ↑ a b c d Suomalaisen koronarokotteen kohtalon hetket käsillä: Rahoitus saatava parissa viikossa, muuten "juna on mennyt" Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2021.
  19. ↑ Ihmiskokeet kotimaisella nenäsuihkeena annettavalla koronarokotteella alkamassa – rokoteyhtiön osakkaiksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot Yle Uutiset. 8.3.2021. Viitattu 24.9.2021.
  20. ↑ Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta Ilta-Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  21. ↑ Kotimainen koronavirusrokote on saanut merkittävän rahoituksen – ihmiskokeiden ensimmäiset vaiheet turvattu Yle Uutiset. 7.7.2021. Viitattu 24.9.2021.
  22. ↑ a b c Kotimainen koronarokote sai ison rahoituksen ihmiskokeisiin Kemia-lehti. 7.7.2021. Arkistoitu 26.10.2021. Viitattu 26.10.2021.
  23. ↑ Kotimaista koronavirusrokotetta kehittävälle Rokote Laboratories Finlandille merkittävä rahoitus Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 26.10.2021.
  24. ↑ Rosa Lampela: Suomalainen koronarokote on jo antanut lupaavia tuloksia, mutta sillä on yksi ongelma: rahoitus puuttuu Tekniikkatalous. Viitattu 9.11.2020.
  25. ↑ Suomalainen koronarokote päivitetty suojaamaan paremmin virusmuunnoksia vastaan ​​– testit alkavat vuoden vaihteessa Yle Uutiset. 1.9.2021. Viitattu 24.9.2021.
  26. ↑ a b c d e Matti Tanner: Suomalainen koronarokote voi pysäyttää tulevatkin pandemiat: Nenäsumute kerännyt hyvin lupaavia tuloksia Tekniikkatalous. Viitattu 26.10.2021.
  27. ↑ Perttu Koistinen: Venäläislääkärit teilaavat rokotteen verkkouutiset.fi. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  28. ↑ Juha-Pekka Tikka: Ensi tulokset: Venäjän koronarokote vaikuttaa onnistuvan verkkouutiset.fi. 9.4.2020. Viitattu 5.9.2020.
  29. ↑ Tämä kaikki Putinin hehkuttamassa Sputnik-rokotteessa on pielessä iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  30. ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 28.1.2021.
  31. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  32. ↑ Teppo Tiilikainen, Venäläisrokote aiheutti koehenkilöille merkittäviä sivuvaikutuksia Suomen Kuvalehti 3.9.2020, viitattu 4.9.2020
  33. ↑ Tutkijaryhmä: Venäjä manipuloi tietoja koronarokotteensa ihmiskokeista Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  34. ↑ Enrico Bucci: Note of concern Cattivi Scienziati. 7.9.2020. Viitattu 9.9.2020. (italia)
  35. ↑ Moskovassa aloitettiin koronarokotukset Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  36. ↑ a b Koronarokotukset alkamassa Venäjällä iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2020.
  37. ↑ Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2020.
  38. ↑ Supplies of Sputnik V vaccine to all Russian regions to begin after December 10 — minister TASS. Viitattu 9.12.2020.
  39. ↑ Koronavirus | Venäjä alkoi pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan, vaikka testit ovat yhä kesken – ”Jumalan kiitos”, sanoi moskovalaiskirurgi Helsingin Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 12.12.2020.
  40. ↑ Vaccination against coronavirus begins in all of Russia’s regions TASS. Viitattu 15.12.2020.
  41. ↑ EpiVacCorona Vaccine precisionvaccinations.com. Viitattu 15.10.2020. (englanti)
  42. ↑ Britanniassa pistetään tänään ensimmäiset koronapiikit Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2020.
  43. ↑ Coronavirus: Vaccine rollout could be 'decisive turning point' says health boss BBC News. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
  44. ↑ ”Tänään on ratkaiseva käännekohta taistelussa koronavirusta vastaan” verkkouutiset.fi. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  45. ↑ Ensimmäisenä koronarokotteen otti 90-vuotias Margaret Keenan: "Odotan aikaa läheisten kanssa" Turun Sanomat. 8.12.2020. Arkistoitu 17.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  46. ↑ Pfizerin koronarokotteelle hyväksyntä hätätilannekäyttöön USA:ssa – Trump: Ensimmäinen rokotus 24 tunnin kuluessa Ilta-Sanomat. 12.12.2020. Viitattu 12.12.2020.
  47. ↑ Tehohoitaja sai Yhdysvaltain ensimmäisen koronarokotteen –"Toivottavasti tämä on lopun alku todella kivuliaalle vaiheelle historiassamme" Yle Uutiset. Viitattu 14.12.2020.
  48. ↑ Canada approves Pfizer-BioNTech vaccine Raidió Teilifís Éireann, Ireland's National Public Service Media (RTÉ), rte.ie. 9.12.2020. (englanniksi)
  49. ↑ Steve Scherer Reuters: First batch of Pfizer COVID-19 vaccines arrives in Canada ABS-CBN News. 14.12.2020. Viitattu 15.12.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Saksassa ihmetellään, miksi saksalaisyrityksen koronarokote on jo käytössä muissa maissa: ”Pitää saada selitys” Ilta-Sanomat. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  51. ↑ Euroopan lääkevirasto: Päätös Biontechin ja Pfizerin koronarokotteesta ehkä jo maanantaina Ilta-Sanomat. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  52. ↑ Koronavirus | Ensimmäinen covid-19-rokote voidaan hyväksyä EU:ssa jo ensi viikolla – Suomessa ei vielä varmuutta rokoteaikataulusta Helsingin Sanomat. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  53. ↑ Euroopan lääkevirasto hyväksyi Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen – EU-komissiolta odotetaan myyntilupaa vielä tänään Ilta-Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  54. ↑ Rokotukset alkavat joulun jälkeen – Komissio antoi myyntiluvan Pfizerin ja Biontechin koronarokotteelle Ilta-Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  55. ↑ BNT162b2-koronavirusrokote - Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 28.12.2020. Viitattu 29.12.2020.
  56. ↑ Usein kysyttyä COVID-19-viruksesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Arkistoitu 15.1.2021. Viitattu 12.1.2021.
  57. ↑ de Vrieze, Jop: Suspicions grow that nanoparticles in Pfizer’s COVID-19 vaccine trigger rare allergic reactions Sciencemag news. 21.12.2020. Viitattu 29.12.2020. (englanniksi)
  58. ↑ Ekberg, Siina: USA:n lääkevirasto: Modernan koronarokote on turvallinen Verkkouutiset. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  59. ↑ Myös Modernan koronarokote jakoon mahdollisesti jo viikonloppuna – asiantuntijat suosittelevat hyväksymistä Yhdysvalloissa Ilta-Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 18.12.2020.
  60. ↑ Modernan koronarokote on hyväksytty Yhdysvalloissa – Trump kertoi päätöksestä twiitissä Ilta-Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 18.12.2020.
  61. ↑ Moderna vaccine safe and effective, say US experts BBC News. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020. (englanti)
  62. ↑ Euroopan komissio antanut myyntiluvan Modernan koronarokotteelle Ilta-Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 6.1.2021.
  63. ↑ Britannia aloitti Oxfordin ja AstraZenecan rokotteiden antamisen ensimmäisenä maana maailmassa Ilta-Sanomat. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  64. ↑ Kirkkala, Antti: Oxfordin rokote käyttöön EU:ssa ehkä vasta helmikuussa Verkkouutiset. 30.12.2020. Viitattu 30.12.2020.
  65. ↑ Ema: Massojen rokotukseen tarkoitettu AstraZenecan koronarokote voi saada myyntiluvan tammikuun lopussa Ilta-Sanomat. 8.1.2021. Viitattu 8.1.2021.
  66. ↑ Saksassa nousi kohu AstraZenecan rokotteesta – yhtiö kiistää väitteet, joiden mukaan vaikutus yli 65-vuotiaisiin olisi vähäinen Ilta-Sanomat. 26.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  67. ↑ Saksan terveysministeriö: Epäilyt AstraZenecan rokotteen tehottomuudesta yli 65-vuotiailla perustuvat väärinkäsitykseen Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  68. ↑ Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines who.int. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  69. ↑ Sputnik V - the first registered vaccine against COVID-19 sputnikvaccine.com. Viitattu 14.8.2020.
  70. ↑ Russia may start Phase III trial of COVID-19 vaccine in mid-August: RIA Reuters. 13.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  71. ↑ Russian Coronavirus Vaccine: Did Russia Really Develop World's First COVID-19 Vaccine? Here is The truth India News. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  72. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä lupaa rokotetta elokuuksi verkkouutiset.fi. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  73. ↑ Vapaaehtoiset testasivat koronarokotetta Moskovassa mtvuutiset.fi. 26.6.2020. Viitattu 4.8.2020.
  74. ↑ Suomalaisasiantuntija Venäjän väitetystä koronarokotteen valmistumisesta: ”Jos siellä on oikaistu kulmista, niin se on huolestuttavaa” Helsingin Sanomat. 11.8.2020. Viitattu 11.8.2020.
  75. ↑ Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2020.
  76. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  77. ↑ Antti Kirkkala: Venäjän rokotteesta varoitetaan: Kehitys vielä kesken verkkouutiset.fi. 8.10.2020. Viitattu 10.8.2020.
  78. ↑ Ulkomaat Ilta-Sanomat. Viitattu 12.8.2020.
  79. ↑ 1 in 2 Russian Doctors Distrust New Coronavirus Vaccine – Poll The Moscow Times. 14.8.2020. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)
  80. ↑ CNN: Venäjä aikoo hyväksyä koronarokotteen ensimmäisenä maailmassa jo alle kahden viikon päästä mtvuutiset.fi. 29.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  81. ↑ Kilpajuoksu koronarokotteesta on käynnissä iltalehti.fi. Viitattu 14.8.2020.
  82. ↑ Kasperi Summanen: Venäjän rokotteen saaneita sairastunut koronaan verkkouutiset.fi. 11.11.2020. Viitattu 11.11.2020.
  83. ↑ a b Mark J. Mulligan ym.: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  84. ↑ Ugur Sahin ym.: Concurrent human antibody and TH1 type T-cell responses elicited by a COVID-19 RNA vaccine. medRxiv, 20.7.2020, s. 2020.07.17.20140533. doi:10.1101/2020.07.17.20140533 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  85. ↑ Lääkejätti Pfizer on aloittanut koronarokotteiden valmistuksen Ilta-Sanomat. 20.10.2020. Viitattu 20.10.2020.
  86. ↑ Lääkejätti Pfizer: koronarokote 90-prosenttisesti toimiva Ilta-Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 9.11.2020.
  87. ↑ Pfizer and BioNTech Announce Vaccine Candidate Against COVID-19 Monday, November 09, 2020
  88. ↑ Antti Kirkkala: Koronarokote estää yli 90 prosenttia tartunnoista verkkouutiset.fi. 11.9.2020. Viitattu 9.11.2020.
  89. ↑ Koronarokotteen teho ylitti tutkijoiden odotukset Ilta-Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 9.11.2020.
  90. ↑ Tämä Pfizerin koronarokotteesta tiedetään nyt iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2020.
  91. ↑ Koronarokote jakeluun USA:ssa 24 tuntia luvan myöntämisen jälkeen verkkouutiset.fi. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  92. ↑ Kim Hjelmgaard: 'V-Day': A year after COVID-19 pandemic began in China, UK is first in West to start vaccinations USA Today. Viitattu 9.12.2020. (englanti)
  93. ↑ Kaksi rokotettua sai allergisen reaktion Britanniassa – viranomainen varoittaa Pfizerin ja BioNTechin rokotteen riskistä Ilta-Sanomat. 9.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  94. ↑ Ilkka Ahtokivi: Ensimmäinen lupaava ihmisillä testattu koronavirusrokote verkkouutiset.fi. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  95. ↑ Onnistunut testi luo toivoa iltalehti.fi. Viitattu 18.5.2020.
  96. ↑ Moderna Announces Positive Interim Phase 1 Data for its mRNA Vaccine (mRNA-1273) Against Novel Coronavirus Moderna. Arkistoitu 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  97. ↑ Jacqueline Howard ja John Bonifield: Moderna coronavirus vaccine shows 'promising' results in published Phase 1 study CNN. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  98. ↑ Antti Kirkkala: Näin toimii lupaava koronarokote Verkkouutiset. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  99. ↑ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006564733.html Modernan rokotetesteistä lupaavia tuloksia: näyttäisi olevan turvallinen Ilta-Sanomat 26.8.2020
  100. ↑ Moderna says its coronavirus vaccine sparks immune response in older people BioPharma Dive. Viitattu 27.8.2020. (englanti)
  101. ↑ Modernan koronarokote suojaa taudilta yli 94-prosenttisesti, mutta ei välttämättä estä tartuntoja Uusimaa. 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020.
  102. ↑ Rokoteuutiset nostattivat toiveita, WHO toppuuttelee verkkouutiset.fi. 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020.
  103. ↑ AstraZenecankin koronarokotteesta lupaavia uutisia: näyttää tehoavan hyvin ikäihmisillä iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2020.
  104. ↑ Oxford coronavirus vaccine provides ‘strong’ immune response, analysis finds The Independent. 23.10.2020. Viitattu 24.10.2020. (englanniksi)
  105. ↑ Toimiko lupaavaksi hehkutettu koronarokote sittenkään? Asiantuntijat huolestuivat tutkimustuloksista Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  106. ↑ Juha-Pekka Tikka: Brittimedia: Koronarokotteessa tehty läpimurto verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  107. ↑ Pedro M. Folegatti, Katie J Ewer Safety and immunogenicity of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine against SARS-CoV-2, The Lancet July 20, 2020 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31604-4
  108. ↑ AstraZeneca: Koronarokotteesta lupaavia tuloksia Ilta-Sanomat. 26.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
  109. ↑ Bill Gardner ym.: Coronavirus vaccine hopes rise after strong trial results The Telegraph. 15.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanti)
  110. ↑ Oxfordin yliopiston koronarokotetta aletaan testata Brasiliassa, jossa epidemia kiihtyy Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  111. ↑ Arno Rydman: ”Maailman toivo” verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  112. ↑ Testit alkavat 30 000 ihmisellä mtvuutiset.fi. 21.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  113. ↑ ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon Ilta Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  114. ↑ Kasperi Summanen: Koronarokotetta luvataan jakeluun jo tänä syksynä verkkouutiset.fi. 6.5.2020. Viitattu 15.6.2020.
  115. ↑ NYT: Koronarokotteen koehenkilöllä epäillään selkäydintulehdusta Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  116. ↑ Koronarokote lähestyy iltalehti.fi. Viitattu 6.10.2020.
  117. ↑ Uusimmalla rokotteella kaksi isoa etua, koetulos yllätti verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  118. ↑ AstraZenecaa syytetään tutkimustulosten manipuloinnista iltalehti.fi. Viitattu 27.11.2020.
  119. ↑ Koronavirus | Britannia hyväksyi Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen Helsingin Sanomat. 30.12.2020. Viitattu 30.12.2020.
  120. ↑ Feng-Cai Zhu ym.: Immunogenicity and safety of a recombinant adenovirus type-5-vectored COVID-19 vaccine in healthy adults aged 18 years or older. The Lancet, 20.7.2020, nro 0. PubMed:32702299 doi:10.1016/S0140-6736(20)31605-6 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  121. ↑ Toiveita herättävä koetulos: Ensimmäinen ihmisillä testattu koronavirusrokote vaikuttaa turvalliselta Ilta Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
  122. ↑ Kasperi Summanen: Lupaava tulos: Koronarokote näyttää toimivan ihmiskokeissa verkkouutiset.fi. 15.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  123. ↑ Sinovac says its Covid-19 vaccine generated immune responses STAT. 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020. (englanti)
  124. ↑ Media: Kiinalaisen Sinovacin koronarokote on osoittautunut tehokkaaksi Brasilian massatesteissä Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2020.
  125. ↑ Covaxin: Concern over 'rushed' approval for India Covid jab BBC News. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021. (englanti)
  126. ↑ COVAXIN - India's First Indigenous Covid-19 Vaccine | Bharat Biotech www.bharatbiotech.com. Viitattu 4.1.2021.
  127. ↑ EpiVacCorona Vaccine precisionvaccinations.com. Viitattu 14.10.2020. (englanti)
  128. ↑ After Sputnik V, Russia approves second COVID-19 vaccine - EpiVacCorona WION. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  129. ↑ Clinical Trial on Covid19: EpiVacCorona (EpiVacCorona vaccine based on peptide antigens for the prevention of COVID-19) ichgcp.net. Viitattu 14.10.2020.
  130. ↑ a b Imperial College advances Covid-19 vaccine into next phase Clinical Trials Arena. 20.7.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanti)
  131. ↑ COVID-19 Vaccine: Inactivated by Wuhan Institute of BioProducts (Sinopharm), Chinese Academy of Sciences covidvax.org. Arkistoitu 20.12.2020. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
  132. ↑ COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  133. ↑ Kiina kertoi ensimmäisiä tehokkuuslukuja omista koronarokotteistaan Ilta-Sanomat. 30.12.2020. Viitattu 30.12.2020.
  134. ↑ Johnson & Johnson Initiates Pivotal Global Phase 3 Clinical Trial of Janssen’s COVID-19 Vaccine Candidate Content Lab U.S.. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  135. ↑ J&J starts COVID-19 vaccine phase 3, eyes early 2021 approval FierceBiotech. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  136. ↑ Johnson & Johnson keskeyttää koronarokotetestauksen väliaikaisesti testeihin osallistuneen sairastuttua Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  137. ↑ Johnson & Johnson valmistautuu jatkamaan koronarokotetestausta Ilta-Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  138. ↑ Elina Heino: Yhdestoista koronarokote siirtyy viimeiseen eli ratkaisevaan tutkimusvaiheeseen Mediuutiset. Viitattu 25.9.2020.
  139. ↑ Antti Kirkkala: Uudesta rokotteesta lupaavia tuloksia verkkouutiset.fi. 8.6.2020. Viitattu 7.8.2020.
  140. ↑ Evaluation of the Safety and Immunogenicity of a SARS-CoV-2 rS (COVID-19) clinicaltrials.gov. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  141. ↑ Berkeley Lovelace Jr: Novavax's coronavirus vaccine generates promising immune response in early trial, data shows CNBC. 4.8.2020. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  142. ↑ COVID-19 Vaccine: RBD-Dimer by Anhui Zhifei Longcom Biopharma, Institute of Microbiology Chinese Academy of Sciences covidvax.org. Arkistoitu 30.1.2021. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  143. ↑ Inovio Announces Positive Interim Phase 1 Data For INO-4800 Vaccine for COVID-19 ir.inovio.com. Viitattu 20.7.2020. (englanti)
  144. ↑ Inovio Covid-19 vaccine shows promise in early-stage trial Clinical Trials fArena. 1.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanti)
  145. ↑ a b Tällaisia ovat Suomeen mahdollisesti hankittavat koronarokotteet Ilta-Sanomat. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  146. ↑ Medicago and GSK announce start of Phase 2/3 clinical trials of adjuvanted COVID-19 vaccine candidate | GSK www.gsk.com. Viitattu 11.12.2020. (englanti)
  147. ↑ Sanofin ja GSK:n koronarokotteeseen merkittävä viivästys – valmistuu vasta loppuvuonna 2021 Ilta-Sanomat. 11.12.2020. Viitattu 11.12.2020.
  148. ↑ a b Koronarokotteen saa ehkä jatkossa myös nenäsuihkeena verkkouutiset.fi. 15.12.2020. Viitattu 16.12.2020.
  149. ↑ Codagenix starts human study of COVID-19 vaccine; further Sputnik data unveiled www.bioworld.com. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SARS-CoV-2-rokotteen_kehittely&oldid=22375691”