S-102 (1938)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S-102
Aluksen vaiheet
Rakentaja Sudomekh, Leningrad
Kölinlasku 20. kesäkuuta 1937
Laskettu vesille 20. huhtikuuta 1938
Palveluskäyttöön 15. joulukuuta 1940
Poistui palveluskäytöstä 1959
Tekniset tiedot
Uppouma 840 t (pinnalla)
1 070 t (sukellus)
Pituus 77,75 m
Leveys 6,40 m
Syväys 4,04 m
Koneteho dieselmoottori 4 000 bhp ja 2 × sähkömoottori, 1 100 shp
Nopeus 19,5 solmua (pinnalla)
9 solmua (sukellus)
Miehistöä 46
Aseistus
Aseistus 6 × 21" torpedoputkea
1 × 100 mm/L56 tykki
1 × 45 mm/L46 tykki

S-102 oli Neuvostoliiton laivaston Stalinets-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa.

Pääartikkeli: Stalinets-luokka

Alus tilattiin Leningradista Sudomekhilta, missä köli laskettiin 20. kesäkuuta 1937. Alus laskettiin vesille 20. huhtikuuta 1938 ja otettiin palvelukseen 15. joulukuuta 1940.[1]

Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon kesällä 1941 alus oli Ust-Dvinskissä päällikkönään kapteeniluutnantti B. V. Ivanov. Se lähti 27. kesäkuuta ensimmäiselle sotaretkelleen Ruhnun pohjoispuolelle Riianlahden länsiosaan. Alus sai 7.-8. heinäkuuta välisenä yönä käskyn siirtyä Ust-Dvinskin edustalle tuhoamaan alueella ollut Saksan laivaston risteilijä. Sukellusveneen päällikkö totesi 8. heinäkuuta risteilijän olevan miinanraivaajien emäalus, joka tuki alueella olevia miinanraivaajia. Saksalaiset havaitsivat sukellusveneen, joka poistui paikalta.[2]

Aluksen saavuttua 10. heinäkuuta Kolkan niemimaan edustalle tähystäjä havaitsi Riikaan matkalla olevan saksalaisen saattueen, mutta saattuetta vastaan ei kyetty hyökkäämään veden mataluuden vuoksi. Seuraava saattue havaittiin 12. heinäkuuta, mutta meren syvyys ei mahdollistanut hyökkäystä. Alus ilmoitti kuitenkin havainnoistaan Itämeren laivaston esikuntaan ja lähti paluumatkalle. Se joutui 15. heinäkuuta Hiidenmaan ja Saarenmaan välisessä salmessa ilmahyökkäykseen, mutta ei vaurioitunut. Alus saapui vielä samana päivänä Triigiin, mistä se siirtyi 17.-18. heinäkuuta Tallinnan kautta Kronstadtiin. Alus siirrettiin telakalle huoltoon ja valmistautumaan siirtoon Pohjoiseen laivastoon, jonne se lähti 5. elokuuta. Alus saapui 8. syyskuuta Belomorskiin, missä se liittyi Pohjoiseen laivastoon.[3]

Alus poistettiin palveluksesta 1959.

  • Gardiner. Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
  • Polmar, Norman & Noot, Jurrien: Submarines of the Russian and Soviet navies, 1718-1990. Annapolis: Naval Institute Press, 1991. ISBN 0-87021-570-1 (englanniksi)
  • Valkonen, Antti: Neuvostoliiton sukellusveneet Itämerellä 1941-1945. Koala, 2020. ISBN 978-952-229-209-4
  1. Polmar & Noot 1991 s. 262
  2. Valkonen 2021 s. 51
  3. Valkonen 2021 s. 52