Ruutakasvit
| Ruutakasvit | |
|---|---|
 Appelsiini (Citrus sinensis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: |
Ruutakasvit Rutaceae Juss.[1] |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ruutakasvit (Rutaceae)[2] on Sapindales-lahkoon kuuluva heimo. Heimoon kuuluu noin 900 lajia, jotka jaetaan noin 160 sukuun. Niiden koot vaihtelevat pensaista puihin.[3] Heimoon kuuluu useita hedelmäpuina viljeltyjä lajeja, kuten sitrushedelmiä tuottavat sitruspuut (Citrus).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruutakasvien tuoksu johtuu niiden sisältämistä furanokumariineista ja limonoideista. Puuaines on usein fluoresoivaa. Lehdet sijaitsevat usein vastakkaisesti ja ovat tavallisesti kerrannaisia, ja lehdykät ovat ehyt-, nyhä- tai harvemmin sahalaitaisia ja tavallisesti rauhaspilkkuisia. Kukat ovat usein kaksineuvoisia, 3–5-lukuisia ja sijaitsevat viuhkomaisissa kukinnoissa. Kukissa on yhdis- tai erilehtinen verhiö, tavallisesti neljä tai viisi terälehteä (teriö voi puuttuakin ja voi joskus olla yhdislehtinen) ja kukat ovat voimakastuoksuisia. Hetiö on kaksikiehkurainen ja palhot ovat enemmän tai vähemmän litteitä. Pohjuskehrä on huomiota herättävä ja sijaitsee sikiäimen tyvellä. Sikiäin on yksi-, muutama- tai monilehtinen ja enemmän tai vähemmän yhteenkasvanut, se sijaitsee joskus gynoforin päässä. Vartalo kiinnittyy sikiäimen tyveen ja sen päässä on laajentunut luotti. Kussakin emilehdessä on yksi tai kaksi siemenaihetta. Hedelmä on ruutakasveilla vaihteleva, monilla lajeilla hedelmäseinä eli perikarppi on rauhasten pilkuttama ja/tai hedelmä voi olla kuiva, syvään liuskainen ja avautuva. Siemen on tavallisesti vailla endospermiä ja alkio on tavallisesti suora.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo on levinnyt laajalle, enimmäkseen tropiikkiin[4].
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon 161 sukua sisältää 2070 lajia ja neljä alaheimoa[4]:
1. Cneoroideae-alaheimon kasvit ovat puuvartisia. Kukissa on tavallisesti neljä tai viisi hedettä, ja litteiden palhojen tyvellä on lisäkkeet. Erillisiä emejä on 1–5. Hedelmä on kota, siivellinen luumarja tai tuppilo. Alaheimo kasvaa tropiikissa Pohjois-Australiaa myöten ja Välimerenmaissa, ja siinä on seitsemän sukua ja 35 lajia. Suurin suku on 20-lajinen Spathelia.[4]
2. Myös alaheimon Amyridoideae kasvit ovat puuvartisia. Se käsittää 113 sukua ja 1740 lajia trooppisessa vyöhykkeessä; jokunen laji kasvaa lauhkeilla alueilla. Runsaslajisimmat suvut ovat Melicope (235 lajia), limopuut (Zanthoxylum, 225 lajia), bukot (Agathosma, yli 150 lajia), Boronia (150 lajia), pistoslehdet (Vepris, 80 lajia), Acronychia (48 lajia), Conchocarpus (45 lajia) ja lehakit (Zieria, 45 lajia).[4]
3. Alaheimossa Rutoideae on monivuotisia ruohoja, pensaita ja joitakin puita. Sukuja on seitsemän ja lajeja 87. Niistä enemmistö kuuluu Haplophyllum-sukuun, jossa on 66 lajia. Alaheimo kasvaa pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja tropiikissa; joitakin lajeja on eteläisessä Afrikassa, Etelä-Amerikasta alaheimo puuttuu.[4]
4. Aurantioideae-alaheimoon kuuluu pensaita ja puita 26 suvussa. Lajeja on kaikkiaan 206, niistä 50 suvussa Glycosmis, 40 suvussa Amyris ja 30 sitruspuiden (Citrus) suvussa. Alaheimo on kotoisin Etelä-Aasiasta, Tyynenmeren alueelta ja Afrikasta.[4]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
Risteymäsuvut:
- × Citrofortunella – kumkvatit eli pikkusitrukset
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. (suomenkieliset nimet) Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9
- Stevens, P. F. (2001 eteenpäin). Angiosperm Phylogeny Website: Rutaceae versio 12, heinäkuu 2012 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ Watson, L. & Dallwitz, M. J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 10.10.2012. Viitattu 9.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Stevens 2001–, Viittaus 9.3.2015.
- ↑ a b c d e f Suomen Lajitietokeskus: Ruutakasvit – Rutaceae Viitattu 25.12.2021.
