Rosanae
| Rosanae | |
|---|---|
 Karjalanruusu (Rosa acicularis) kuuluu sukuun, jonka mukaan on nimetty suuri kasviryhmä Rosanae. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: |
Rosanae Takht. |
| Katso myös | |
Rosanae on suuri koppisiemenisten kasvien ylälahko, joka käsittää 18 kasvilahkoa ja muodostaa monofyleettisen ryhmän eli kladin koppisiemenisten evoluutiopuussa.
Ylälahkoon kuuluvat seuraavat lahkot, joista 16 jälkimmäistä muodostaa ylälahkon ydinryhmän:[1]
Ydinryhmä (ns. rosidit):
- Zygophyllales (mm. mehikorvakasvit)
- Celastrales (mm. kelaskasvit)
- Oxalidales (mm. käenkaalikasvit)
- Malpighiales (mm. tyräkki- ja orvokkikasvit, enimmäkseen tropiikin puuvartisheimoja)
- Fabales (mm. hernekasvit)
- Rosales (mm. ruusukasvit)
- Cucurbitales (mm. kurkkukasvit)
- Fagales (mm. pyökki- ja koivukasvit)
- Geraniales (mm. kurjenpolvikasvit)
- Myrtales (mm. myrttikasvit)
- Crossosomatales (mm. kotapähkinäkasvit)
- Picramniales (eräitä tropiikin puita)
- Sapindales (mm. saippuamarjakasvit, joihin vaahterat kuuluvat)
- Huerteales (eräitä tropiikin puuvartiskasveja)
- Malvales (mm. malvakasvit)
- Brassicales (mm. ristikukkaiskasvit)
Ylälahkon iästä on esitetty erilaisia arvioita, jotka vievät kehityshaaran synnyn yli sadan miljoonan vuoden taakse, eräät jopa noin 150 miljoonan vuoden tienoille. Varhaisimmat tunnistettavat fossiililöydöt, jotka edustavat Saxifragales-lahkoa, ajoittuvat noin 90 miljoonan vuoden päähän. Eri lahkojen erilaistuminen lienee tapahtunut enimmäkseen lyhyen ajan sisällä noin sata miljoonaa vuotta sitten.[1]
Kladia luonnehtii siemenen koon kasvu, joka liittyy lehtien koon kasvuun. Kehityshaaran kasvit kasvavat tavallisesti päiväntasaajan seuduilla lämpimässä ja kosteassa. Ominaisuuksiin lienee liitettävissä myös mesiäisten sijainti kukkapohjuksessa, vaikka Vitales-lahkossa ne sijaitsevat sikiäimessä. Myös suhteellisen kookas alkio, joka on yli puolet siemenen pituudesta, voisi olla yksi luonnehtiva ominaisuus; lahkoissa Saxifragales ja Vitales on kuitenkin pienet alkiot. Ylälahko käsittää paljon puuvartisia kasveja ja muita sen ominaisuuksia voidaan etsiä vahakiteistä, kukkien limasoluista, verholehtien johtojänteiden anatomiasta ja terälehtien kehityksestä, joka on usein taantunutta muihin kukan osiin verrattuna.[1]
16 lahkoa muodostaa ylälahkon ydinryhmän, jota kutsutaan rosideiksi. Rosidit puolestaan jakautuvat kahdeksi kehityshaaraksi: Fabidae ja Malvidae. Fabidae käsittää lahkon Zygophyllales, ns. COM-kladin (Celastrales, Oxalidales ja Malpighiales) ja typensitojakladin, jonka kasveilla esiintyy yleisesti juurinystyröitä, joissa on ilmakehän vapaata typpeä sitovia sädesieniä (Fabales, Rosales, Cucurbitales ja Fagales). Malvidae käsittää loput kahdeksan lahkoa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (2001–) (Versio 12) mobot.org. heinäkuu 2012. Viitattu 21.11.2017. (englanniksi)
