Ruuben Kaalep

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruuben Kaalep
Ruuben Kaalep. Riigikogun kuva vuodelta 2019.
Ruuben Kaalep. Riigikogun kuva vuodelta 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1993 (ikä 31)
Tallinna
Poliitikko
Puolue Viron konservatiivinen kansanpuolue
Asema Riigikogun jäsen (2019–)
Sinine Äratuksen puheenjohtaja (2013–2014, 2016–2019)
Kotipaikka Tartto

Ruuben Kaalep (s. 21. syyskuuta 1993 Tallinna[1]) on virolainen poliitikko. Kaalep on Viron parlamentin Riigikogun jäsen ja Viron konservatiivisen kansanpuolueen (EKRE) sekä sen nuorisojärjestön Sinine Äratuksen hallituksen jäsen. Hän on toiminut Sinine Äratuksen puheenjohtajana ja Tarton kaupunginvaltuutettuna. Kaalep on puhunut roturealistisiksi, identitaarisiksi ja etnonationalistisiksi luonnehdituissa konferensseissa.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riigikogun vaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2015 Tartu linn 102 ei valittu
2019 Tartu linn 566 valittiin
Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2017 Tartto 189 valittiin
Ruuben Kaalep Viron itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa vuonna 2015.

Kaalep toimi Eesti Leegioni Sõprade Klubissa vuosina 2011–2015 ja Eesti Rahvusliku Liikumise -järjestössä 2010–2013, josta 2011–2013 yhdistyksen hallituksessa.[2] Eesti Rahvusliku Liikumisesta kehittyi myöhemmin EKRE.[3] Kaalep oli mukana perustamassa puolueen nuorisojärjestöä Sinine Äratustä vuonna 2012.[4][5] Hän on ollut EKRE:n puoluehallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien.[2]

Kaalep toimi Sinine Äratuksen puheenjohtajana vuosina 2013–2014.[6] Toukokuussa 2014 hän piti puheen American Renaissance -lehden järjestämässä konferenssissa. Delfi uutisoi tapauksesta ja kertoi, että American Renaissance pitää itseään roturealistisena, mutta että yhdysvaltalainen valtavirtamedia kutsuu sitä valkoista ylivaltaa kannattavaksi ja että Southern Poverty Law Center määrittelee lehden rasistiseksi julkaisuksi.[7] Kaalep kommentoi juttua toteamalla, että EKRE:ä häiritsi, että tapahtumaa kuvattiin rasistiseksi ja että jutussa pidettiin Southern Poverty Law Centeriä puolueettomana lähteenä. Kaalepin mukaan Delfi ja Eesti Päevaleht kirjoittavat EKRE:stä epäneutraalisti ja huonossa valossa ja että puolueen piirissä pitää keskustella, miten median hyökkäyksiin suhtaudutaan.[8]

Riigikogun vaaleissa 2015 Kaalep oli ehdolla Tarton kaupungin vaalipiiristä. Hän sai 102 ääntä eikä tullut valituksi parlamenttiin.[9]

Vuonna 2016 Kaalepin syytettiin kertoneen humalassa suosiollisia näkemyksiä Adolf Hitleristä. Muun muassa parlamentaarikko Jaak Madison vaati Kaalepin erottamista puolueesta. Madison kertoi, että oli puhunut asiasta Kaalepin kanssa ja tämä oli myöntänyt käyttäytyneensä sopimattomasti ja perui puheensa. Madison myös ilmoitti, että EKRE tuomitsee kyseisenlaisen käytöksen.[10]

Kaalep valittiin uudestaan Sinine Äratuksen puheenjohtajaksi lokakuussa 2016.[6] Helmikuussa 2017 hän oli puhujana Motpolin Tukholmassa järjestämässä alt-right -liikkeen Identitarian Ideas IX -konferenssissa, jonka Henrik Palmgrenin Red Ice -julkaisu videoi.[11] Huhtikuussa 2017 Kaalep oli EKRE:n puoluekokouksessa ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi. Muut ehdokkaat olivat Merry Aart, Martin Helme, Jaak Madison ja Henn Põlluaas. Helme valittiin jatkamaan tehtävässä.[12] Lokakuussa pidetyissä vuoden 2017 kuntavaaleissa Kaalep valittiin 189 äänellä Tarton kaupunginvaltuustoon.[13] Huhtikuussa 2018 Kaalep oli puhujana etnonationalistisessa Awakening-konferenssissa Helsingissä.[14]

Riigikogun vaaleissa 2019 Kaalep oli ehdolla Tarton kaupungin vaalipiiristä. Hän sai 566 ääntä ja hänet valittiin parlamenttiin.[15] Tällöin hän luopui paikastaan Tarton kaupunginvaltuustossa.[2] Heinäkuussa 2019 Kaalepin seuraajaksi Sinine Äratuksen puheenjohtajaksi valittiin Helen Rebane. Kaalep valittiin jatkamaan nuorisojärjestön hallituksen jäsenenä.[16]

2. joulukuuta 2023 järjestetyssä Hiiden väen palkintotilaisuudessa Kaalep julistettiin vuoden Hiiden ystäväksi. Kaalepia sai tunnustuksen, koska kansanedustajana hän tuki vuosina 2020–2023 pyhien luonnonpaikkojen tutkimusta ja hänen kyselynsä antoivat pontta pyhien luonnonpaikkojen karttapalvelun palauttamiseen Viron maaviraston geoportaalin sivuille. Myös se nostettiin esiin, että vuonna 2023 kansalaisena hän pelasti Otepään kunnan Kastolatsin ristimetsän joutumasta tietyöalueeksi. Vuoden Hiiden ystävän valitsee Maavallan kodan, Hiite Maja -säätiön ja EVT Põlisrahvaste Sihtasutusen edustajista koostuvat valitsijamieskokous.[17]

Näkemykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalep on yhdistänyt omassa ajattelussaan Viron nationalistiseen perinteeseen vaikutteita vaihtoehtoisesta oikeistosta, Uudesta oikeistosta ja Julius Evolan traditionalismista. Kaalepin mukaan myös identitaarinen liike on inspiroinut häntä ja hän katsoo Sinine Äratuksen olevan osa Euroopan identitaarista nousua, mutta ei lue itseään identitaariksi. Kaalepin poliittiset vastustajat ovat kutsuneet häntä äärioikeiston pääideologiksi.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalepin isä oli kirjailija Ain Kaalep.[18] Kaalep valmistui Hugo Treffneri Gümnaasiumista vuonna 2012 ja opiskeli Tarton yliopistossa historiaa vuosina 2012–2017.[2]

Kaalep työskenteli kääntäjänä vuosina 2014–2015, Uued Uudised -verkkosivuston ulkomaantoimittajana 2015–2017 ja näyttelijänä Vaikuse Muusika -studiolla 2016–2017.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kandidaat nr. 272 RUUBEN KAALEP Valimised. Viitattu 15.2.2018. (viroksi)
  2. ↑ a b c d e Ruuben Kaalep – Elulugu 30.5.2019. Riigikogu. Arkistoitu 10.8.2020. Viitattu 20.1.2020. (viroksi)
  3. ↑ a b Notis, Alarik: Kansallinen herättäjä – haastattelussa Ruuben Kaalep 2.5.2016. Sarastus.
  4. ↑ Ruuben Kaalep Viron konservatiivinen kansanpuolue. Viitattu 15.2.2018. (viroksi)
  5. ↑ Noored Viron konservatiivinen kansanpuolue. Viitattu 17.2.2018. (viroksi)
  6. ↑ a b Kaalep, Ruuben: Sinise Äratuse uueks juhiks sai Ruuben Kaalep Uued Uudised. 11.10.2016. Viron konservatiivinen kansanpuolue. Viitattu 15.2.2018. (viroksi)
  7. ↑ Koorits, Vahur: EKRE poliitik esines USAs rassistide konverentsil ja tegi ettepaneku luua valgete rahvusriigid Delfi. 29.5.2016. Tallinna: AS Ekspress Meedia. Viitattu 18.2.2018. (viroksi)
  8. ↑ Koorits, Vahur: Ruuben Kaalep rassistide konverentsi tagasisidest: loomulikult häiris erakonda, et Delfi seda üritust otseselt rassistlikuks nimetas Delfi. 1.6.2016. Tallinna: AS Ekspress Meedia. Viitattu 18.2.2018. (viroksi)
  9. ↑ VALIMISRINGKOND NR 10 Valimised. 20.3.2015. Viitattu 15.2.2018. (viroksi)
  10. ↑ Koorits, Vahur: Purjuspäi turistidele Hitlerit kiitnud Ruuben Kaalep jääb EKRE liikmeks Delfi. 9.8.2016. Tallinna: AS Ekspress Meedia. Viitattu 17.2.2018. (viroksi)
  11. ↑ Identitarian Ideas IX — Rising from the Ruins Kickstarter. 1.12.2016. Motpol. Viitattu 18.2.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Põld, Anna: EKRE valis 389 häälega juhiks tagasi Mart Helme Delfi. 9.4.2017. Tallinna: AS Ekspress Meedia. Viitattu 17.2.2018. (viroksi)
  13. ↑ Tartu linn Valimised. 16.10.2017. Viitattu 15.2.2018. (viroksi)
  14. ↑ The Foreign Influence Behind Finland’s Far Right ‘Awakening’ 5.4.2018. News Now Finland. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 12.9.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Valimisringkond nr 10 Valimised. 8.3.2019. Viitattu 9.3.2019. (viroksi)
  16. ↑ Sinise Äratuse esimeheks valiti Helen Rebane Uued Uudised. 27.7.2019. Viron konservatiivinen kansanpuolue Viitattu = 17.12.2019. (viroksi)
  17. ↑ » Vuoden Hiiden ystävä on Ruuben Kaalep taivaannaula.org. Viitattu 6.3.2024.
  18. ↑ Salu, Mikk: Sinised Äratajad 10.6.2015. Tallinna: Eesti Ekspress. Viitattu 1.3.2018. (viroksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruuben_Kaalep&oldid=22826207”