Julius Evola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julius Evola
Evola 1940-luvulla
Evola 1940-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1898
Rooma, Italia
Kuollut11. kesäkuuta 1974 (76 vuotta)
Rooma, Italia
Kansalaisuus italialainen
Arvonimiparoni
Aiheesta muualla
Kotisivu

Giulio Cesare Andrea Evola, kirjailija- ja kutsumanimeltään Julius Evola, (19. toukokuuta 1898 Rooma, Italia – 11. kesäkuuta 1974 Rooma, Italia)[1] oli italialainen paroni, kulttuurifilosofi, esoteerikko ja traditionalisti. Hän kirjoitti laajasti hermetismistä, seksin metafysiikasta, tantrasta, buddhalaisuudesta, taolaisuudesta, vuorikiipeilystä, Graalin maljasta, militarismista, aristokratiasta, politiikasta, filosofiasta, historiasta, roduista, uskonnoista, sivilisaatioiden olemuksesta sekä idän ja lännen uskonnollisista perinteistä.

Historioitsija Richard Barberin mukaan ”Evola sekoittaa retoriikkaa, ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja politiikkaa nykyajan ja tulevaisuuden kummalliseksi versioksi, mutta tässä prosessissa hän yhdistää ensimmäistä kertaa kiinnostuksensa esoteriikkaan ja salaliittoon”.[2]

Ajattelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evola katsoi edustavansa perinnettä, jonka olemusta hän pyrki määrittelemään lukuisissa teoksissaan. Evola piti omia asenteitaan ja hengellisiä arvojaan aristokraattisina, maskuliinisina, traditionalistisina, sankarillisina ja uhmakkaan taantumuksellisina. Evolan näkökulmat ja asenteet noudattivat johdonmukaisesti hänen maailmankuvaansa, ja lukuisten muiden esoteerikkojen ja traditionalistien tavoin hän käsitti ihmiskunnan ja maailman elävän parhaillaan niin sanotulla Kali Yugan eli mustan ajan aikakaudella, jota määrittelevät valloilleen riistäytyneet materialistiset pyrkimykset, itsekkyys, kulttuurillinen rappio, hengellinen rappeutuminen ja järjestäytynyt vääristyneisyys. Oppi neljästä aikakaudesta sisältyy useihin maailman esoteerisiin ja uskonnollisiin perinteisiin, etenkin hindulaisuuteen. Evola nousi näkemyksillään ”historian hirmuvaltaa” ja yleensä ottaen ”edistyksellisinä” pidettyjä arvoja vastaan, joiden vastapainoksi hän pyrki osoittamaan maailman eri hengellisten perinteiden takana olevan ikuisen tradition ('Perennial Tradition') totuuden ja todenmukaisuuden.lähde?

Evolan kolmena pääteoksena pidetään usein hänen eri aikakausilta peräisin olevia kirjojaan Rivolta contro il mondo moderno, Gli uomini e le rovine ja Ride the Tiger. Näiden teosten lisäksi hän kirjoitti useita kulttuurihistoriallisia ja esoteristisia teoksia sekä hyvin suuren määrän artikkeleita eri aiheista. Hyvin merkittävä osa hänen teoksistaan ja teksteistään käsittelee sekä itämaista että länsimaista traditionaalista hengellisyyttä ja sisäistä elämää. Evolan mukaan kaiken toiminnan tuli johtaa yksilön tuolle puolen, pois päin materialismista, utilitarismista, itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta.lähde?

Evolan katsotaan kuuluvan uusfasistien henkilögalleriaan, ja häntä on pidetty usein italialaisen fasismin keskeisenä teoreetikkona[3] ja oppi-isänä, vaikka hän ei kuulunut fasistiseen puolueeseen eikä nimittänyt itseään fasistiksi. Arvostelijat ovat käyttäneet hänestä monia muitakin nimiä hänen 1900-luvun poliittisten yhteyksiensä vuoksi. Hän itse piti itseään oikeistolaisena intellektuaalina, joka yritti korjata fasismin ja kansallissosialismin merkittäviä maailmankuvallisia ja opillisia virheitä perinteisestä aristokraattisesta näkökulmasta katsoen. Evolalla oli paljon vihollisia molempien järjestelmien piirissä, ja sen vuoksi häneltä kiellettiin myös toiseen maailmansotaan osallistuminen, johon hän oli pyrkinyt vapaaehtoisena kamppaillakseen ”kommunismia” vastaan itärintamalla. Toisen maailmansodan loppupuolella hän osallistui natsi-Saksan SS Ahnenerben toimintaan ja tutki Wienissä vapaamuurareilta takavarikoituja dokumentteja. Evola piti politiikkaa, niin kuin kaikkia muitakin ”profaaneja” toimintamuotoja, ainoastaan potentiaalisina keinoina aidon hengellisen hierarkian ja järjestyksen muodostamiselle.lähde?

Evola menetti useista syistä melko pian uskonsa sekä fasismin että kansallissosialismin mahdollisuuksiin uuden, traditionaalisen eurooppalaisen järjestyksen luomiseksi. Tästä syystä hän piti toisen maailmansodan jälkeen mahdottomana minkäänlaista ”korjaavaa toimintaa”. Hänen näkemyksenä asioiden tilasta heijastuu hänen myöhemmissä teoksissaan, joissa hän kehotti perinteelle uskollisia ihmisiä vetäytymään kaikesta ulkoisesta aktiviteetista, jotta henkisyydelle todella olennaiset tekijät eivät tuhoutuisi. Evola uskoi maailman siirtyneen toisen maailmansodan jälkeen Kali Yugan viimeistä vaihetta heijastavalle kaoottiselle väliajalle, jolloin minkäänlainen ulkoinen toiminta ei voi korjata tilannetta, joka on jo riistäytynyt liian pitkälle. Käytännössä koko hänen viimeinen teoksensa Ride the Tiger (”Ratsasta tiikerillä”) on kirjoitettu tästä näkökulmasta , ja yksi sen esittämistä näkökulmista on muun muassa stoalaisilta tunnettu 'a-politeia'.lähde?

Evolan ajattelussa on runsaasti yhtymäkohtia muun muassa René Guénonin, Platonin, Friedrich Nietzschen, Oswald Spenglerin, Houston Stewart Chamberlainin, Arthur de Gobineaun, Buddha Sakyamunin, Mestari Eckhartin, Homeroksen, Jacob Boehmen, ja eräiden katolisten ajattelijoiden, kuten Juan Donoso Cortésin ja Joseph de Maistren kanssa. Evola itse kutsui itseään radikaali-traditionaaliseksi ja aristokraattiseksi konservatiiviksi ja piti ”viimeistä suurta eurooppalaista” ”Mitternachtia” Metternichiä ihanteellisena esikuvanaan.lähde?

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Englannin kielellä ei ole suomenkielisessä Wikipediassa mitään eri merkitystä, suomentamattomat teokset tulee merkitä alkuperäisteosten tavoin.

Englanniksi saatavilla olevat teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Introduction to Magic: Rituals and Practical Techniques for the Magus (1929)
  • The Hermetic Tradition: Symbols and Teachings of the Royal Art (1931)
  • Revolt Against the Modern World: Politics, Religion, and Social Order in the Kali Yuga (1934)
  • The Mystery of the Grail: Initiation and Magic in the Quest for the Spirit (1937)
  • The Doctrine of Awakening: The Attainment of Self-Mastery According to the Earliest Buddhist Texts (1943)
  • The Yoga of Power: Tantra, Shakti, and the Secret Way (1949)
  • Men Among the Ruins: Post-War Reflections of a Radical Traditionalist (1953)
  • Eros and the Mysteries of Love: The Metaphysics of Sex (1958)
  • Ride the Tiger: A Survival Manual for the Aristocrats of the Soul (1961)
  • Meditations on the Peaks: Mountain Climbing as Metaphor for the Spiritual Quest (1974)
  • The Path of Enlightenment According to the Mithraic Mysteries (1977)

Muita teoksia ja artikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arte Astratta, Posizione Teoretica (1920)
  • Le Parole Oscure du Paysage Interieur (1920)
  • Saggi sull’idealismo magico (1925)
  • Teoria dell’Individuo Assoluto (1927)
  • Imperialismo Pagano: Il Fascismo Dinanzi al Pericolo Euro-Cristiano, con una Appendice sulle Reazioni di parte Guelfa (1928)
  • Fenomenologia dell’Individuo Assoluto (1930)
  • Maschera e volto dello Spiritualismo Contemporaneo: Analisi critica delle principali correnti moderne verso il sovrasensibile (1932)
  • Il Mito del Sangue. Genesi del Razzismo (1937)
  • Sintesi di Dottrina della Razza (1941)
  • Die Arische Lehre von Kampf und Sieg (1941)
  • Gli Ebrei hanno voluto questa Guerra (1942)
  • Orientamenti (1950)
  • Il Fascismo. Saggio di una Analisi Critica dal Punto di Vista della Destra (1964)
  • L’Arco e la Clava (1968)
  • Il Taoismo (1972)
  • Ultimi Scritti (1977)
Suomeksi
  • ”Persoonallisuus - vapaus - hierarkia” teoksessa Rami Leskinen (toim.) Valkoista identiteettipolitiikkaa osa I - kirjoituksia valkoisesta nationalismista toisen maailmansodan jälkeen. Turku: Heretic-Media, 2004.
  • Julius Evola ja Kali Yuga : näkökulma esoteeriseen politiikkaan ja aikakäsitykseen, Kauppinen, Marko. Helsinki : Valtiotieteellinen yhdistys, 2007.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Remembering Julius Evola: May 19, 1898–June 11, 1974 Counter-currents.com. Viitattu 2.8. 2011. (englanniksi)
  2. ↑ Richard W. Barber. The Holy Grail: Imagination and Belief. Harvard University Press, 2004
  3. ↑ Jukka Petäjä: Uusfasistien sota osui myös valtioon. Helsingin Sanomat, 18.6.2017, s. C 67.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Julius_Evola&oldid=21889700”