Keskustelu:Ruotsin piirit

Vertailu Suomen entisiin kuntiin

Kielitoimisto joskus pohti, mitä nimeä tulisi käyttää Suomen entisistä kunnista, ja ehdotuksena oli vanhan sanan "pitäjä" ottaminen uudiskäyttöön. Mielestäni tämä ruotsin malli on logiikaltaan kirkkaampi ja läpinäkyvämpi, ja saattaisi sopia tulevaisuudessa Suomeenkin. Tätä olisi mielestäni syytä markkinoida Kotuksen suuntaan.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 00.52 (EET)

Selkeintä tosiaan olisi, jos vaikka nykyinen Siikalatvan kunta olisi vain hallinnollinen alue, joka muodostuu Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan pitäjistä. Asioiden esittäminen pitäjittäin olisi tarkempaa ja ei tarvitsisi erikseen miettiä, miten ilmaistaan nykyinen ja entinen kunta ("Someron Somerniemellä", "Somerniemellä Somerolla", "Somerolla Somerniemellä" jne.).

Lisäksi ei tulisi ongelmia siitä, että Loviisa käsittelee nyt lähinnä kuntaliitosta edeltänyttä kaupunkia, mutta liitoksen jälkeen hallinnollinen alue on paljon laajempi. Liitettyjen alueiden asiat olisi ehkä parasta kertoa entisten kuntien artikkeleissa, mutta jos ne ovat vain siellä, niin artikkeli ei käsittele koko kuntaa tasapainoisesti. Jos taas kaikki liitosalueiden asiat lisätään Loviisa-artikkeliin, niin varsinaista kaupunkia koskevat asiat hukkuvat pitkään tekstimassaan. Pelkissä kuntamuodon muutoksissa (Lahden kauppala/Lahden kaupunki) ei kannata tehdä kahta artikkelia.

Koska pitäjiä ei virallisesti ole olemassa, niin niitä on vaikea tuoda Wikipediaan. Ilmaisun entinen kunta korvaaminen pitäjällä olisi ensimmäinen askel, mutta jonkun virallisen tahon pitäisi sellainen ottaa. Tilannetta parantaisi, jos vaikka kotiseutuvaakunat muutettaisiin pitäjien vaakunoiksi, pitäjillä olisi kartoilla näkyvät rajat ja niitä käytettäisiin tilastoinnissakin. Mutta miten asiaa voi edistää? --Raksa123 (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Itse asiassa oma mielipiteeni sanan "pitäjä" käyttöönotosta on tasan päinvastainen kuin sinulla, mutta se ei haittaa, kun muuten olemme yhtä mieltä siitä, että joka tapauksessa wikipedia ei voi ottaa uudissanoja tai sanoja uusissa merkityksissä käyttöön ensimmäisenä, vaan vasta kun sanan käyttö muuten on vakiintunut.

Oma perusteluni sille, että nimitys "pitäjä" tässä yhteydessä olisi huono, on, että varsinaisesti 1900-luvulla itsenäistyneet ja nyt isompiin kuntiin liitettävät tai liitetyt pikkukunnat eivät käsitykseni mukaan ole koskaan olleet mitään "pitäjiä", vaan sanan "pitäjä" käyttö niistä on käsitykseni mukaan epähistoriallista ja keinotekoista. Ennen kuin niistä tuli itsenäisiä kuntia joskus vajaa sata vuotta sitten, ne olivat mitä lie kappeleita, ja pitäjiksi sanottiin vain varsinaisia emäseurakuntia. (Tämä on vaikutelmani, ja voin olla väärässäkin, mutta kun me emme päätä käsitteen käytöstä täällä, niin esitän tämän näkemykseni siltä varalta, että joku viisaampi kykenisi osoittamaan sen joko oikeaksi tai vääräksi.) Siksi en kannata nimen "pitäjä" käyttöön ottoa entistä kuntaa tarkoittamaan. Mutta kun päätöstä emme tee me täällä, niin sillä ei ole väliä.

Tuohon Loviisa-ongelmaan on myös aiheellista kiinnittää huomiota, ja olen sitä joskus kommentoinutkin, mutta en nyt ehdi palata siihen. Ainakin toistaiseksihan meillä on se ero Ruotsiin, että vanhaa aluejakoa meillä ei ole säilytetty missään mielessä virallisena, ja sen puoleen siis ruotsalaiset näyttäytyvät historiatietoisena sivistyskansana ja suomalaiset resentistisinä barbaareina.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 20.49 (EET)

Lisäkommenttisi jälkeen sain ensimmäisestä kommentistakin toisen käsityksen. Ensin käsitin, että Kotuksen idea pitäjä-sanan käytöstä on hyvä, koska se on Ruotsin mallin mukainen. Toisella lukukerralla ymmärsin, että Kotuksen ehdotus on huono, koska pitäjä-sana viittaa emäpitäjiin/emäseurakuntiin ja Ruotsin malli, jossa otetaan käyttöön uusi käsite on parempi. Joka tapauksessa ilmaisun entinen kunta korvaava virallinen käsite olisi hyvä olla olemassa. Viranomaisten pitäisi myös määritellä pitäjien tai piirien rajat, koska pelkkiä entisten kuntien rajoja seuraamalla tulee ongelmia, jos entisen kunnan alue kuuluu useaan nykyiseen kuntaan. --Raksa123 (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 22.43 (EET)

Sitä on kyllä toivottu, ja muun muassa tuota "pitäjää" on jossain kannatettu, ja asiasta on erilaisia mielipiteitä, ja omani on vain yksi muiden joukossa. Toistaiseksi taitaa kuitenkin vain olla Kotuksen suositus siitä, että entisten kuntien nimiä tulisi edelleen käyttää sijainnnin ilmoittamiseen (ja se onkin oikein hyvä suositus mielestäni), ja tuo pitäjä-nimitys taitaa olla vasta ajatuksen asteella. Kun ruotsissa kuntauudistus tehtiin aikoinaan kerralla, niin siellä oli kai silloin keveintä jättää jotkin asiat vanhan (seura)kuntajaon mukaisiksi, ja siksi vanha jako säilyi puolivirallisena monissa asioissa. Suomessa taas kun liitoksia on tehty vähitellen, vanhat kunnat on päin vastoin pyritty jättämään täysin epävirallisiksi, mutta kun liitoksia tulee jatkuvalla syötöllä, niin tämäkin on osoitttautunut ongelmalliseksi, ja tähän taas on taidettu reagoida päinvastaisesti kuin Ruotsissa, niin että hiljattain kai epävirallistettiin kylätkin. Siksi vähän tuntuu, että entisiä kuntia tuskin oltaisiin virallistamassa takaisin, mutta mistä sitäkään toisaalta koskaan tietää. Suomen hallintokulttuurin poukkoilevuutta on kyllä kritisoitukin, mm. Matti Klinge ihmetteli jossain päiväkirjoistaan, että miksei lääni-nimeä voinut säilyttää, vaikka hallinnon rakenteita muutettiinkin.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 23.03 (EET)

Termin suomennos

Onko tämä nimitys "piiri" tässä muuten miten vakiintunut suomenkielisenä nimityksenä juuri tuossa lyhyesä muodossaan? "Väestökirjanpitopiiri" olisi tietyati hyvin hankala, mutta pelkkä "piiri" ilman tarkennusta jaa vähän epäselväksi suomalaiselle, joka törmää käsitteeseen harvoin. Ruotsissa missä käsite varmaan on ehtinyt tulla kaikille tutuksi, tilanne varmaan on toinen.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 13.12 (EEST)

Suomeksi tätä on tuskin missään muualla kuin Wikipediassa. Näemmä sana folkbokföringsdistrikt on poistettu sv-wikin artikkelista. SCB ja Lantmäteriet käyttävät vain sanaa distrikt. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 13.56 (EEST)

Se on siellä sitten jo varmaan vakiintunut noin. Vaikea sanoa löytyisikö lähdettä suomeksi. Koulun saksan tunneilta muistan että Bezirk oli DDR:ssä jokin paljon ylemmän tason hallintoyksikkö.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.38 (EEST)

Vaikka pidempää nimeä ei enää ruotsissa käytetäkään, niin sen voisi ehkä manita historiatietona. Suomalaiselle lukijalle se avaisi silloin vähän nimen syntyhistoriaa ja alueyksikön luonnetta.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 16.16 (EEST)