Ruotsin läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (ruots. län), jotka on edelleen jaettu 290 kuntaan (ruots. kommun).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Birger-jaarli ja Maunu Ladonlukko perustivat linnaläänit aikana, jolloin ledungit korvattiin uudella organisaatiolla vakituisten verojen keräämiseksi. Lisäksi perustettiin ylläpitoläänejä kuningasperheen jäsenille, panttiläänejä yksityishenkilöille lainaksi ja palvelusläänejä sotilaspalveluksia vastaan. Tämä linnaläänijako perustui maakuntiin.
Uusi lääniorganisaatio muodostettiin vuoden 1634 hallitusmuodon myötä eivätkä läänien rajat siinä enää olleet täysin yhteneviä maakuntien kanssa.
Nykyinen läänijako on pääpiirteissään ollut voimassa vuodesta 1810 lähtien (vuosi sen jälkeen kun Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle). Kolme suurta muutosta on kuitenkin toteutettu:
- Tukholman kaupungin (ruots. överståthållarämbetet) ja Tukholman läänin yhdistäminen uudeksi Tukholman lääniksi vuonna 1968
- Kristianstadin ja Malmöhusin läänien yhdistäminen Skånen lääniksi vuonna 1997
- Göteborgin ja Bohusin, Älvsborgin ja Skaraborgin läänien yhdistäminen Länsi-Götanmaan lääniksi vuonna 1998. Samalla Habon ja Mullsjön kunnat siirrettiin Skaraborgin läänistä Jönköpingin lääniin kansanäänestysten perusteella.
Lisäksi Kopparbergin lääni muutti nimensä Taalainmaan lääniksi vuoden 1997 alussa.
Läänien hallinto-organisaatiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viranomaistehtäviä lääneissä hoitavat lääninhallitukset, jotka ovat osa valtionhallintoa. Poliittisia tehtäviä hoitavat maakäräjät (ruots. landsting), joiden päättäjät läänien asukkaat valitsevat.
Lääninhallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Lääninhallitus
Lääninhallitus on valtion alueellinen edustaja ja toimii linkkinä läänien ja valtion välillä. Hallitus nimittää lääninhallituksen johtajan, jota kutsutaan maaherraksi. Lääninhallitus vastaa muun muassa tietyistä sosiaalihuoltokysymyksistä ja alueellisesta yhdyskuntasuunnittelusta. Läänintyölautakunta ja metsänhoitohallitus ovat esimerkkejä muista valtiollisista elimistä läänissä. Lääninlautakunta tai vastaava on alisteinen valtiolliselle toimijalle ja työskentelee samoissa kysymyksissä, mutta alueellisella tasolla.
Maakäräjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maakäräjät
Maakäräjissä päätöksenteosta vastaa asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema maakäräjävaltuusto. Se nimittää maakäräjähallituksen, joka johtaa maakäräjien työtä. Tärkein vastuualue on terveydenhuolto. Muita tavallisia tehtäviä ovat hammashoito, koulutus, kulttuuri (enimmäkseen lääninmusiikki, -teatterit ja -museot) ja elinkeinoelämän tukeminen. Vastuu joukkoliikenteestä jaetaan usein kuntien ja maakäräjien kesken. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtionavustuksilla, maakäräjäverolla ja erinäisillä maksuilla.
Gotlannin läänissä ei ole maakäräjiä, vaan sen tehtävistä huolehtii Gotlannin kunta. Skånen läänin maakäräjät ja Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät ovat kokeiluluonteisesti saaneet muita maakäräjiä enemmän paikallista itsehallintoa; niillä on esimerkiksi suurempi vastuu aluekehityksestä.
Nykyiset läänit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisella läänillä on tunnuskirjain, jota käytettiin vuosina 1916–1973 autojen rekisterinumeroissa. Lisäksi lääneillä on kaksinumeroiset koodit, joita käytetään tilastoissa. Kuntien nelinumeroisissa koodeissa kaksi ensimmäistä numeroa kertovat, mihin lääniin kunta kuuluu. Seuraavan taulukon tilastotietojen lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta on 31.12.2011 ja pinta-alan (maapinta-ala, km²) ajankohta 1.1.2012.
| Lääni | Kirjain | Koodi | Pinta-ala[1] | Väkiluku[2] | Väentiheys | Pääkaupunki | Perustettu | Kuntien määrä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Blekingen lääni |
K | 10 | 2 931,33 | 152 979 | 52,2 | Karlskrona | 1683 | 5 |
 Gotlannin lääni |
I | 09 | 3 134,05 | 57 308 | 18,3 | Visby | 1678 (?) | 1 |
 Gävleborgin lääni |
X | 21 | 18 119,34 | 276 130 | 15,2 | Gävle | 1762 | 10 |
 Hallandin lääni |
N | 13 | 5 427,44 | 301 724 | 55,6 | Halmstad | 1719 | 6 |
 Itä-Götanmaan lääni |
E | 05 | 10 544,58 | 431 075 | 40,9 | Linköping | 1634 | 13 |
 Jämtlandin lääni |
Z | 23 | 48 944,80 | 126 299 | 2,6 | Östersund | 1810 | 8 |
 Jönköpingin lääni |
F | 06 | 10 437,71 | 337 896 | 32,4 | Jönköping | 1687 | 13 |
 Kalmarin lääni |
H | 08 | 11 165,51 | 233 090 | 20,9 | Kalmar | 1634 | 12 |
 Kronobergin lääni |
G | 07 | 8 424,95 | 184 654 | 21,9 | Växjö | 1674 | 8 |
 Länsi-Götanmaan lääni |
O | 14 | 23 797,30 | 1 590 604 | 66,8 | Göteborg | 1998 | 49 |
 Norrbottenin lääni |
BD | 25 | 97 256,85 | 248 545 | 2,6 | Luulaja | 1810 | 14 |
 Skånen lääni |
M | 12 | 10 968,81 | 1 252 933 | 114,2 | Malmö | 1997 | 33 |
 Södermanlandin lääni |
D | 04 | 6 076,06 | 272 563 | 44,9 | Nyköping | 1634 | 9 |
 Taalainmaan lääni |
W | 20 | 28 029,61 | 276 565 | 9,9 | Falun | 1634 | 15 |
 Tukholman lääni |
AB | 01 | 6 526,24 | 2 091 473 | 320,5 | Tukholma | 1714 (1968) | 26 |
 Uppsalan lääni |
C | 03 | 8 192,07 | 338 630 | 41,3 | Uppsala | 1634 | 8 |
 Värmlannin lääni |
S | 17 | 17 517,15 | 272 736 | 15,6 | Karlstad | 1779 | 16 |
 Västerbottenin lääni |
AC | 24 | 54 672,14 | 259 667 | 4,7 | Uumaja | 1638 | 15 |
 Västernorrlandin lääni |
Y | 22 | 21 551,67 | 242 155 | 11,2 | Härnösand | 1762 | 7 |
 Västmanlandin lääni |
U | 19 | 5 118,15 | 254 257 | 49,7 | Västerås | 1634 | 10 |
 Örebron lääni |
T | 18 | 8 503,94 | 281 572 | 33,1 | Örebro | 1634 | 12 |
Nykyisen läänijaon tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ruotsissa hallitus nimittää selvityksiä varten vastuukomitean (ruots. Ansvarskomittén), johon kuuluu jäseniä kaikista valtiopäivillä edustettuina olevista puolueista. Se sai tehtäväkseen selvittää läänien tulevia tehtäviä, rakennetta, lukumäärää ja rajoja. Komitea jätti pääraporttinsa helmikuussa 2007, jossa se ehdotti läänien määrän vähentämistä kuuteen tai yhdeksään. Ajatuksena oli, että jokaisessa läänissä olisi myös vaativan tason sairaanhoitoa ja suuri yliopisto. Uusi läänijako toteutuisi vuonna 2014, jos päätökset siitä tehtäisiin vuonna 2010.
Raportin jälkeen läänin ovat neuvotelleet keskenään läänijaosta. Neljä pohjoisinta lääniä haluaa yhdistyä kahdeksi lääniksi. Sveanmaalla aluejako on kaikkein ongelmallisin. Tukholman lääni ei halua yhdistyä muihin lääneihin, mutta tietyt läänit haluaisivat yhdistyä siihen. Jopa Örebron lääni haluaa liittyä Tukholman lääniin, mikä jättäisi Värmlannin läänin yksin. Uppsalan, Gävleborgin ja Taalainmaan läänit ovat pyytäneet lupaa perustaa Sveanmaan alueen, johon kuuluisivat myös Örebron ja Västmanlandin läänit. Lopulta siihen voisivat liittyä myös Värmlannin ja Södermanlandin läänit.[3] Värmlannin läänissä on harkittu myös liittymistä Länsi-Götanmaan lääniin.
Entiset läänit Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luetteloidaan ne Ruotsin läänit, jotka on perustettu vuoden 1634 hallitusmuodon säätämisen jälkeen, mutta joita ei enää ole olemassa.[4][5][6] Luettelossa ovat mukana vain ne läänit, jotka sijaitsevat Ruotsin nykyisten rajojen sisällä. Siten esimerkiksi Suomen läänit eivät ole luettelossa.
Läänitasolla on ollut olemassa myös muunnimisiä hallintoalueita esimerkiksi leskikuningattarien ja kruununperijöiden ylläpidon vuoksi. Läänien kanssa samalla tasolla olleet herttuakunnat lakkautettiin vuonna 1689. Maaherrojen ollessa sotilastaustaisia lääniä on kutsuttu kuvernementiksi ja useaa lääniä yhdessä kenraalikuvernementiksi. Läänien sotilaallinen hallinto lakkautettiin vuoden 1719 hallitusmuodossa.
Kreivikunnilla oli laajoja taloudellisia ja hallinnollisia erityisoikeuksia, mutta siitä huolimatta ne olivat lääninhallinnon alaisia. Kaarle XI:n toteuttama iso reduktio lakkautti kreivikunnat vuonna 1680.
Vuoden 1634 jälkeen nimitys lääni on elänyt tiettyjen vanhojen linnaläänien keskuksina toimineiden kihlakuntien nimissä. Sitä on käytetty myös tietyillä ruukkialueilla ja bergslageissa.
Lakkautetut tanskalaiset läänit nykyisen Ruotsin alueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskan lääninhallinto koostui aiemmin tietystä määrästä suuria läänejä ja suuresta määrästä pienempiä läänejä ja muita hallinnollisia alueita. Trondheimin lääni, johon Jämtland ja Härjedalen kuuluivat koostui esimerkiksi noin 40 pienemmästä läänistä. Läänin jaettiin laskentalääneihin (ruots. räkenskapslän), maksulääneihin (ruots. avgiftslän) ja palveluslääneihin (ruots. tjänstelän). Laskentalääneissä lääninherra sai vuosittain tietyn palkan ja loppu meni kruunulle. Maksulääneissä lääninherra keräsi tietyn summan rahaa annettavaksi kruunulle, ja sai pitää loput itse. Palvelusläänissä lääninherra sai itse pitää koko läänin verotulot. Lääninrajat ja läänien lukumäärä vaihteli. Esimerkiksi Åhusin lääni lakkautettiin, kun Kristianstad rakennettiin ja Lyckån lääni lakkautettiin, kun Kristianopel rakennettiin.
Verokirjanpito tältä ajalta on Tanskan valtionarkistossa Kööpenhaminassa, paitsi Jämtlandin ja Härjedalenin osalta Oslossa.
Suurempikokoiset nykyisin Ruotsissa sijaitsevat tanskalaisajan läänit eritellään seuraavassa taulukossa. Tanskan valtionarkiston kokoelmissa ne on ilmoitettu oman otsikon alla. On syytä huomata, että läänejä oli paljon enemmän kuin taulukossa on ilmoitettu. Osa lääneistä oli suuria ja tärkeitä, osa hyvin pieniä. Esimerkiksi Brunnbyn pitäjät kartanot olivat Jonstorpin ja Brunnbyn pitäjien sekä "Kullenin läänin" ja "Stubbarpin läänin" alaisuudessa.
Yksi suuri poikkeus on olemassa. Lundagårdin lääni, jonka pääkaupunkina toimi Lund oli ajoittain suhteellisen itsenäinen lääni 1500-luvulla, mutta vuosien 1602 ja 1658 välillä se oli Malmöhusin läänin alaisuudessa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Tre landsting vill bli Region Svealand[vanhentunut linkki]
- ↑ Nationalencyklopedin
- ↑ Nordisk Familjebok
- ↑ Riksarkivet: Svensk arkivinformation (SVAR) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Länsstyrelserna (ruotsiksi) (Lääninhallitusten virallinen Internet-sivusto)
- Sveriges Länskartor (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- SCB Regina Web Map (kartta Ruotsin aluejaoista)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio
