Robert Gordon
Robert Gordon (29. maaliskuuta 1947 – 18. lokakuuta 2022) oli yhdysvaltalainen rockabillymuusikko. Hän nousi maineeseen esittämällä useita eri musiikkityylejä, kuten esimerkiksi rockia, punk rockia ja rock and rollia. Gordon on ollut muun muassa laulajana newyorkilaisessa yhtyeessä Tuff Darts 1970-luvun uuden aallon musiikin alkuaikoina.
Nuoruus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gordon syntyi 1947 Marylandin Bethesdassa. Elvis Presleyn musiikki vaikutti häneen jo nuorena, kun ”Heartbreak Hotel” -kappaleesta tuli hitti. Gordon piti Presleyn lisäksi Gene Vincentin, Jack Scottin ja Eddie Cochranin musiikista. Hän alkoi myös 15-vuotiaana esiintyä ja lauloi monissa paikallisissa yhtyeissä. Gordon värväytyi 1960-luvun lopulla kansalliskaartiin välttääkseen joutumisen Vietnamin sotaan. Gordon meni 19-vuotiaana naimisiin ja sai puolisonsa kanssa kaksi lasta.[1]
Gordon muutti vuonna 1970 perheineen New Yorkiin, missä hän avasi vaateliikkeen. Musiikin pariin hän palasi vasta muutaman vuoden päästä avioeron jälkeen. Gordon pääsi mukaan New Yorkin varhaiseen punk-aaltoon ja liittyi yhtyeeseen Tuff Darts. Hän lähti kuitenkin yhtyeestä ennen sen ensimmäistä albumia. Tuottaja Richard Gottehrer oli ehdottanut Gordonille rock and roll -albumin tekemistä kuultuaan Tuff Dartsin Presley-coverin ”One Night”.[1]
Rock and roll -muusikkona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gordon ja Gottehrer saivat mukaan kitaristi Link Wrayn, ja he julkaisivat 1977 albumin Robert Gordon with Link Wray. Sen retrotyyli vetosi yleisöön, ja se oli mukana käynnistämässä rockabillyn uutta tulemista. Gordonin ja Wrayn vuoden 1978 LP Fresh Fish Special herätti jo niin paljon huomiota, että Presleyn vanha levy-yhtiö RCA Records kiinnitti Gordonin.[1][2]
Gordonin ensimmäinen uusi albumi RCA:lla oli Rock Billy Boogie (1979). Gordonin yhteen johtokitaristi oli tässä vaiheessa vaihtunut brittiläiseen Chris Speddingiin. Albumi ei menestynyt aivan odotusten mukaisesti, eikä niin tehnyt myöskään vuoden 1980 LP Bad Boy. Seuraavan levyn tuotannon aikana RCA painosti Gordonia muuttamaan materiaalia monipuolisemmaksi ja vaihtamaan taustayhtyeen. Are You Gonna Be the One (1981) sisälsikin rockabillyn lisäksi R&B- ja country-vaikutteita. Siitä tuli Gordonin myydyin albumi, ja se teki kitaristi Danny Gattonista underground-suosikin. Pian tämän jälkeen Gordonia pyydettiin tekemään musiikkia elokuvaan Tunteettomat, ja hän sai siitä myös sivuroolin.[1]
Gordonin ja RCA:n yhteistyö päättyi vuonna 1982, kun osapuolet riitautuivat seuraavan albumin budjetista. Gordon ei saanut uutta levysopimusta vuosikymmeneen ja toimi 1980-luvulla lähinnä esiintyvänä artistina. Liveäänite Live at Lone Star (1989) julkaistiin ilman lupaa, mutta Greetings from New York (1991) julkaistiin puolestaan Gordonin suostumuksella. All for The Love of Rock ’N’ Roll ilmestyi 1994, ja sillä oli sekä uutta materiaalia että musiikkia Tuff Dartsin ajalta. Sen jälkeen häneltä julkaistiin kokoelma ja harvinaisuuksia ja vuonna 1997 uusi studioalbumi Robert Gordon. Sillä ja albumilla Satisfied Mind (2004) oli varhaista rock- ja country-musiikkia, ja vuonna 2007 Gordon ja Chris Spedding tekivät äänitteen It’s Now or Never.[1] Vuonna 2014 Gordon julkaisi albumin I’m Coming Home ja vuonna 2020 albumin Rockabilly for Life.[3]
Gordonin viimeinen albumi Hellafied oli vielä kesken, kun hän kuoli lokakuussa 2022.[3]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1977 – Robert Gordon With Link Wray – Private Stock PS 2030
- 1978 – Fresh Fish Special – (Link Wrayn kanssa) Private Stock PS 7008
- 1979 – Rock Billy Boogie – RCA AFL1-3594
- 1979 – Live From The Paradise, Boston, Mass. 3/22/79 – RCA DJL1-3411 (vain mainostarkoitukseen)
- 1980 – Bad Boy – RCA AFL1-3523
- 1981 – Are You Gonna Be The One – RCA AFL1-3773
- 1994 – All For The Love Of Rock 'N' Roll – Road House 4701-44016-2
- 1997 – Robert Gordon (Llist Records LLR-00792)
- 2004 – Satisfied Mind (Jungle Records TCB-2222CD)
- 2007 – It's Now or Never (Chris Speddingin kanssa) (Rykodisc RLP-1915-1)
- 2014 – I'm Coming Home (Lanark Records LNR-088)
- 2020 – Rockabilly for Life (Cleopatra Records CLO1760)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Mark Deming: Robert Gordon Biography AllMusic. Netaktion LLC. Viitattu 18.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Mark McStea: The Story of Robert Gordon and the Late Seventies Rockabilly Revival GuitarPlayer. 12.11.2021. Future Publishing Limited Quay House. Viitattu 18.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b A. D. Amorosi: Robert Gordon, Rockabilly-Revivalist Singer, Dies at 75 Variety. 18.10.2022. Variety Media, LLC. Viitattu 18.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Gordon Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
