Ritva Ahonen
Ritva Liisa Ahonen-Mäkelä (22. syyskuuta 1928 Viipuri – 9. toukokuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen lausuntataiteilija ja näyttelijä. Hän oli Helsingin yliopiston kunniatohtori.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahonen tuli ylioppilaaksi 1947 ja valmistui logonomiksi 1951, filosofian kandidaatiksi 1952 ja filosofian maisteriksi 1957. Hän toimi Suomen Teatterikoulun puheilmaisun opettajana 1954–1957 ja Helsingin yliopiston puheilmaisun lehtorina 1957–1993.[1]
Ahonen oli mukana kymmenissä Suomen Kansallisteatterin tuotannoissa, vieraili ohjaajana Lilla Teaternissa ja näytteli 1980- ja 1990-luvuilla Raivoisat Ruusut -teatterin produktioissa.[2] Näyttelijänä hänen viimeisiä töitään olivat roolit televisiosarjoissa Pesärikko ja Venny.[3]
Ahoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1980 ja hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon vuonna 1992.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahosen vanhemmat olivat ylimetsänhoitaja Uuno Ahonen ja Martta Häsä ja puoliso vuodesta 1962 näyttelijä Risto Mäkelä (1924–1992).
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilo puhua, ajatuksia puheilmaisusta. SKS, 1975 (Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 78)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on. Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 32. (Ahonen-Mäkelä, Ritva) Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7
- ↑ Ritva Ahonen, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 18.12.2014.
- ↑ Kiiltomato.net luettu 11.5.2008
- Ritva Ahonen Elonetissä.