Ritarihuone (instituutio)
Ritarihuonejärjestys säätelee aateliston toimintaa. Suomen ritarihuonejärjestys pohjautuu Ruotsin vallan aikaiseen ritarihuonejärjestykseen.[1]
Ruotsin vallan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Ruotsin kuningaskunta päätti ritarihuonejärjestyksestä kuningas Kustaa II Aadolfin aikana vuonna 1626. Sitä ennen neljä säätyä aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat päättivät valtiopäiväjärjestyksestä vuonna 1617. Aatelisto kokoontui Ruotsin ritarihuoneelle Tukholmassa.[1]
Ritarihuonejärjestykseen kuului kolme luokkaa. Herraluokkaan kuuluivat kreivilliset ja vapaaherralliset suvut. Toiseen luokkaan kuuluivat arvonimettömät aateliset, jotka polveutuivat valtaneuvoston jäsenistä. Kolmas luokka muodostui arvonimettömistä aatelisista. Ruotsin aateli luopui luokkajaosta vuonna 1719, mutta vanha ritarihuonejärjestys palautettiin Ruotsin kuningas Kustaa III:n aikana vuonna 1778. Ritarihuonejärjestykseen tehtiin lisäyksiä vuonna 1778.[1]
Autonomisen Suomen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin vallan aikaiset lait jäivät voimaan Suomen sodan jälkeen vuonna 1809. Suomen suuriruhtinaskunta säilytti vanhan ritarihuonejärjestyksen. Ritarihuoneinstituution suunnittelu aloitettiin Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, mutta Euroopan poliittisten tapahtumien ja sotien seurauksena suunnittelutyöhön palattiin keisarin käskykirjeen myötä vuonna 1816. Suomen aateli järjestäytyi ritarihuoneeksi Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n päätöksellä vuonna 1818.[1]
Ritarihuoneen johtokunta kokoontui Turussa vuoteen 1820. Johtokunta siirsi ritarihuoneen arkiston Turusta Helsinkiin vuonna 1820, joka oli peltinen rauta-arkku.[1]
Suomen ritarihuoneen johtokunta suoritti kokouksia Helsingissä. Helsingin Ritarikadun rakennuksen valmistuttua johtokunta on suorittanut kokouksia Suomen ritarihuoneella vuodesta 1862. Ritarihuone toimi myös säätyvaltiopäivien kokoontumispaikkana.[1]
Aatelisto luopui ritarihuoneen kolmijaosta vuonna 1869.[1]
Vuosien 1905-1906 säätyvaltiopäivillä aatelisto kannatti yksikamariseen eduskuntaan siirtymistä äänin 100-8. Yksikään valtiopäivämies ei kannattanut aatelissäädyn säilyttämistä. Neljän säädyn valtiopäiväjärjestys säilyi Suomessa vuoteen 1907.[1]
Viimeinen aateloitu henkilö oli ministerivaltiosihteeri August Langhoff vuonna 1912, joka sai vapaaherran arvonimen.[2]
Itsenäisen Suomen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ritarihuonejärjestys säilyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksesta huolimatta. Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Nikolai II ei kuitenkaan hyväksynyt uutta ritarihuonejärjestystä, vaan sen hyväksyi itsenäisen Suomen valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvud Suomen kuningaskuntahankkeen aikana vuonna 1918. Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim hyväksyi muutokset ritarihuonejärjestykseen vuonna 1919. Suomen aatelisto luopui viimeisistä etuoikeuksista vuonna 1920.[1][3][4][5]
Suvun päämiehet tai heidän valtuuttamat edustajat osallistuvat aateliskokoukseen. Ritarihuonejärjestyksen mukaan aateliskokous kokoontuu kolmen vuoden välein maaliskuun ensimmäisenä arkipäivänä klo 12:00. Aateliskokous valitsee kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajien valinnan jälkeen valitaan ritarihuonevaliokunta, jossa on seitsemän jäsentä ja viisi varajäsentä. Aateliskokous tarkastaa ritarihuoneen johtokunnan toiminnan ja vastaanottaa tilintarkastajien lausunnot. Aateliskokous valitsee uuden johtokunnan, jossa on seitsemän jäsentä ja viisi varajäsentä.[4]
Nykyajan ritarihuone vaalii kulttuurihistoriaa, sukututkimusta ja kiinteistöomaisuutta.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Johanna Aminoff-Winberg: Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut. Helsinki :: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-781-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.12.2024.
- ↑ Suomen aateli - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 29.12.2024.
- ↑ Kruunu kuninkaalle, jota ei koskaan ollut: Euroopan suurimmassa jalokivigalleriassa Kemissä on palanen Suomen kuninkaallista historiaa yle.fi. 24.4.2018. Viitattu 29.12.2024.
- ↑ a b c Ritarihuonejarjestys Suomen Ritaristolle ja Aatelille (156/1918) www.mlang.name. Viitattu 29.12.2024.
- ↑ Paatos ritarihuonejarjestyksen muuttamisesta (67/1919) www.mlang.name. Viitattu 29.12.2024.