Riihimäen junaturma
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Riihimäen junaturma tapahtui 30. elokuuta 1989 Riihimäen rautatieaseman eteläpuolella Korttionmäen kohdalla, Riihimäen ratapihan eteläpäässä, kun aikataulustaan jäljessä kulkenut pikajuna ohitti punaisen opastimen ja törmäsi tavarajunan keulaan. Kukaan ei kuollut onnettomuudessa, mutta useita ihmisiä loukkaantui. Materiaaliset vahingot olivat suuret.
| Riihimäen junaturma | |
|---|---|
| Päivämäärä | 30. elokuuta 1989 |
| Paikka | Riihimäen ratapiha |
| Valtio |
 Suomi |
| Turman syy | Pikajunan henkilökunnan erehdys, opastimen noudattamatta jättäminen |
| Tiedot | |
| Junia osallisena | 2 |
| Juna(t) | Pikajuna P1, butaanikaasua kuljettanut tavarajuna |
| Kuolleita | 0 |
| Loukkaantuneita | useita |
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoiseen matkalla Sr1-sarjan sähköveturin nro 3003 vetämä pikajuna P1 Helsingistä Joensuuhun oli Riihimäkeä lähestyessään aikataulustaan myöhässä. Ilmeisesti junan veturimiehistö oletti, että myöhässä kulkevalle junalle turvataan kulkutiet hyvissä ajoin, jotta juna voisi ottaa aikataulua kiinni. Lähestyessään Riihimäkeä pikajuna kulki normaalikäytännön mukaan kaksiraiteisen rataosuuden itäisintä pääraidetta.
Hieman ennen pikajunan saapumista Riihimäelle oli ratapihalta lähdössä kolmen Dv12-sarjan dieselveturin vetämänä tavarajuna etelään kohti Sköldvikiä. Tavarajunalle turvattiin kulkutie ratapihalta itäisen pääraiteen ylitse läntiselle pääraiteelle. Tavarajuna lähti ratapihalta saatuaan lähtöluvan.
Juuri kun tavarajuna oli ylittämässä itäistä pääraidetta, etelästä saapuva pikajuna sivuutti punaista näyttäneen pääopastimen. Hätäjarrutuksesta huolimatta pikajuna törmäsi tavarajunan keulaan noin 70–80 kilometrin tuntinopeudella. Molempien junien veturinkuljettajat pelastuivat hyppäämällä vetureista ennen törmäystä.
Törmäyksen seurauksena pikajunan veturi kaatui ja useita henkilövaunuja suistui kiskoilta. Tavarajunan ensimmäiset kaksi veturia (Dv12 2548 ja 2724) vaurioituivat pahoin, ja kolmantena ollut 2723 vaurioitui lievemmin. Kaikki onnettomuudessa osallisena olleet veturit kuitenkin korjattiin, ja ne palasivat takaisin liikenteeseen.
Onnettomuudessa oli huomattavasti suuremman katastrofin ainekset, koska tavarajunan lastina oli Nesteen jalostamolle matkalla ollutta herkästi syttyvää butaanikaasua. Säiliövaunut olivat junassa neljän turvavaunun jälkeen, ja turvavaunujen ansiosta butaanivaunut säilyivät ehjinä.
Onnettomuuden syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuuden todennäköisin syy oli pikajunan veturimiehistön luottamus siihen, että liikenteenohjaaja turvaisi myöhässä kulkevalle henkilöjunalle kulkutien hyvissä ajoin. Tämän vuoksi kuljettaja ei hidastanut vauhtia riittävästi. Noin 1 600 metriä ennen törmäyspaikkaa sijainnut esiopastin oli ilmoittanut kuljettajalle seuraavan opastimen näyttävän seis-opastetta, mutta tästäkään huolimatta junan vauhti ei ollut hidastunut riittävästi ennen punaisen opastimen ohitusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- TV-uutiset (YLE, MTV) 30.8.1989