Reservikomppania
Reservikomppania oli 1882–1901 Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan harjoitusyksiköiden yleisnimitys. Komppanioita oli yhteensä 32 kappaletta eli neljä jokaisessa pataljoonan reservipiirissä. Niissä koulutettiin ne kutsuntatarkastuksen hyväksytysti läpäisseet miehet, jotka arvannoston perusteella välttyivät joutumasta vakinaiseen väkeen.[1][2] Asevelvollisten palvelus vakinaisessa väessä kesti kolme vuotta, kun taas muut saivat lyhyemmän koulutuksen kolmena kesänä pidetyissä reserviharjoituksissa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 11, palsta 12, hakusana reservikomppania) Helsinki: Otava, 1936.
- ↑ Uusi tietosanakirja. (Osa 17, palsta 12, hakusana reservikomppania) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. (Osa 8, palsta 457, hakusana Suomen puolustuslaitos) Helsinki: Otava, 1964.
- Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- Suomen 1. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- Suomen 2. Turun Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 5. Kuopion Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 6. Mikkelin Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 8. Viipurin Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen Rakuunarykmentti (Lappeenranta, vuodesta 1890)
- Suomen Kadettikoulu (Hamina)
Jotkut yksiköistä lakkautettiin jo ennen 1905. Lakkauttamisen syynä oli se, etteivät suomalaiset suostuneet asevelvollisuuden laajentamiseen koko Venäjän keisarikuntaan, vaan olivat valmiita palvelemaan vain Suomen suuriruhtinaskunnan alueella. Suomen suuriruhtinaskunta korvasi asevelvollisuuden puuttumista niin kutsutuilla sotilasmiljoonilla, maksuille suuriruhtinaskunnalta Venäjän keisarikunnan budjettiin.