Reino Kurki-Suonio

Reino Elias Mikael Kurki-Suonio (s. 29. syyskuuta 1937 Hämeenlinna) on Tampereen teknillisen yliopiston emeritusprofessori.

Reino Kurki-Suonio on ennen kaikkea tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan tutkija ja opettaja. Monet hänen oppilaansa ovat keskeisillä paikoilla yrityselämässä tai yliopistoissa. Kansainvälisten tieteellisten saavutusten lisäksi hän on ollut uranuurtajana alan opetuksessa ja tutkimuksessa Suomessa.

Tutkinnot

Reino Kurki-Suonio kuuluu Krohn-sukuun, ja hänen isänsä oli lääkintöneuvos Ensio Voldemar Kurki-Suonio, ent. Krohn. Kurki-Suonio kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta 1955 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1959, lisensiaatiksi 1963 sekä tohtoriksi 1965.

Ura

Reino Kurki-Suonio aloitti vuonna 1965 Pohjoismaiden ensimmäisenä tietojenkäsittelyopin professorina Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa (nykyisessä Tampereen yliopistossa). Tässä tehtävässä hän joutui luomaan suuntaa sille, minkälaista on yliopistotasoinen tietojenkäsittelyopin opetus ja tutkimus. Silloin – niin kuin myöhemminkin – työnantajat toivoivat käytössä olevien järjestelmien käytön opettamista. Kurki-Suonion lähtökohta oli kuitenkin saada aikaan sisällöltään kestävämpää ja samalla teoreettisempaa opetusta, mikä suuntaus on osoittautunut kestäväksi yliopistotasoisessa tietojenkäsittelyopin opetuksessa. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan katkaissut yhteyksiä yritysmaailmaan, vaan Kurki-Suonio on ollut voimakkaasti kehittämässä yritysmaailman ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Ohjaamiensa väitöskirjojen ja lukuisten vastaväitösten kautta hän oli keskeisenä henkilönä luomassa Suomeen alan ensimmäisiä tutkijasukupolvia.

Vuonna 1980 professori Kurki-Suonio hyväksyi kutsun Tampereen teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi. Tullessaan korkeakoulun professoriksi hän sai valita sijoituspaikkansa. Vaikka hänen peruskoulutuksensa onkin matemaatikko, hän valitsi paikakseen elektroniikan laitoksen. Syynä oli paljolti, että hänellä oli jo Tampereen yliopiston ajoilta yhteistyötä professori Yrjö Neuvon kanssa. Tämä valinta oli yksi merkittävimpiä yksittäisiä päätöksiä siinä ketjussa, joka on tehnyt Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan osastosta laaja-alaisen ja voimakkaan yksikön Suomessa.

Eläkkeelle Kurki-Suonio jäi vuonna 2002.

Tehtävät

Suomen Kaapelitehdas 1960–66, Yhteiskunnallisen Korkeakoulun, sittemmin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori 1965–1980. Tampereen teknillisen korkeakoulun, sittemmin Tampereen teknillisen yliopiston tietojenkäsittelytekniikan professori 1980–2002.

Monivuotinen laitosjohtaja ja laskentakeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Varadekaani ja konsistorin jäsen Tampereen yliopistossa (1969–1971), hallituksen ja valtuuston jäsen (1979–1980). Ulkopuolinen jäsen luonnontieteellisen toimikunnan matematiikan ja fysiikan jaostossa (1971–73). Kanta-Hämeen kesäyliopiston rehtori (1972–74). Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan osastonjohtaja (1982–1983), tietotekniikan osastonjohtaja (1993–95). Opetusministeriön tietojenkäsittelytekniikan tutkijankoulutusohjelman johtaja (1985–89). VTT:n Tietojenkäsittelytekniikan laboratorion neuvottelukunnan puheenjohtaja (1989–1993). TISEn (Tampereen tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu) johtaja (1994–95). Tampereen teknillisen yliopiston 1. vararehtori (1998–2002).

Vieraileva tutkija Carnegie Mellon -yliopistossa 1964–65 ja 1984–85 sekä Stanfordissa 1974–75, IFIPin tieteellisen työryhmän Formal Description of Programming Concepts jäsen (1967–1980), IFIPin teknisen komitean Software: Theory and Practice jäsen (1975–2002), varapuheenjohtaja (1991–94), puheenjohtaja (1995–), Suomen edustaja IFIPin yleiskokouksessa (1997–2003). Tietokoneyhdistyksen, Tietojenkäsittelyliiton ja Tietotekniikan Liiton koulutustoimikunnan jäsen (1966-1969), tieteellisen neuvottelukunnan jäsen (1969-1994) ja neuvottelukunnan jäsen (1995-2002). Pohjoismaisen BIT-aikakauslehden toimituskunnan jäsen (1971–1986); IEEE Transactions on Software Engineering -lehden toimittaja (1992–). Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (1992–), Teknisten tieteiden akatemian jäsen (1981–).

Tutkimustoiminta

Valmistuttuaan Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi Reino Kurki-Suonio siirtyi vuonna 1960 Suomen Kaapelitehtaalle silloin uuden alan, tietokoneiden, pariin. 1960-luvun alussa hän oli puolen vuoden vierailulla Tanskassa, jossa hän tutustui tohtori Peter Nauriin ja Algol-kieleen. Tämä johti sitten väitöskirjaan (1964) formaaleista kielistä ja automaateista sekä pitkään kestäneeseen tutkimukseen ohjelmointikielten ja kääntäjien parissa. 1980-luvun alkupuolella Kurki-Suonion kiinnostus siirtyi hajautettujen ja rinnakkaisten järjestelmien määrittelyyn ja suunnitteluun. Yhdessä Åbo Akademin professorin Ralph-Johan Backin kanssa hän esitteli yhteisaktioteorian (joint actions), jonka pohjalle on sittemmin hänen johdollaan kehitetty DisCo-niminen kieli ja määrittelymenetelmä.

Huomionosoitukset

Reino Kurki-Suonio on saanut seuraavat huomionosoitukset:

• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 1990
• Tietotekniikan liiton Vuoden tietotekniikkavaikuttaja -palkinto vuonna 2000
• Suomen Kulttuurirahaston palkinto (25 000 euroa) 2002
• Tallinnan teknillisen yliopiston kunniatohtori 2013

Pohjoismaiden ensimmäisen tietojenkäsittelyopin professorin Reino Kurki-Suonion muotokuva paljastettiin keskiviikkona 10. joulukuuta 2003 Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella.

Lähteet

• Autio, V.-M. (toim.) 2000. Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto. ISBN 951-95189-6-7
• Klinge, Matti (päätoim.): Suomen kansallisbiografia 5 (Karl - Lehtokoski), s. 541–542. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 (kirjoittanut Hannu-Matti Järvinen).
• Reino Kurki-Suonion kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive).

Aiheesta muualla

• Kurki-Suonio, R., Lehessaari, H., Norokorpi, J. Eräs kehityskulku korkeakoulujen ja teollisen ohjelmistokehityksen vuorovaikutuksessa. Softplan-case (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 21.2.2008)